Perhehuone vai tavallinen?

[41 v:lle]

Synnärillä ja lastenosastolla on luonnollisesti eri säännöt kuin muilla osastoilla. Eikös sen nyt sano järkikin.. Totta kai tuore äiti kaipaa mieheltäänkin huolenpitoa siellä sairaalassa, on se synnytys ja vanhemmaksi tuleminen sen verran järisyttävä kokemus!!

 

[kysistä]

Mulla kokemusta tuosta kysin ajasta, siellä on isälle ja sisaruksille rajaton vierailuoikeus... eli ei noita aiemmin mainittuja vierailuaikoja. Muita ei osastolle päästetty ollenkaan. Kaikki huoneet olivat kahden hengen huoneita ja sitten erikseen ne perhehuoneet. Vaikka olinkin esikon kanssa sairaalassa kiireisimpään aikaan ja vauvoja syntyi paljon sain kyllä nukuttua ja olla kaikessa rauhassa ja sänkyjen välissä oli verhot!!! eli mielestäni ei tuota yksityisyyttä häirinnyt. Näin oli vuoden 2006 alussa en tiedä miten se on nyt muuttunut, mutta ilmeisesti tuo toimintamalli on ollut käytössä jo aiemmin.

Meillä vauva oli vauvateholla koko sairaala ajan ja siksi minusta oli hyvä olla ihan tavallisessa huoneessa. Enkä nyt tälläkään kertaa perhehuonetta halua, hyvin ennätettiin tutustua toisiimme kotona ja opetella asioita. Mies tosin oli mukana sairaalassa niin paljon kuin pystyi myös teholla, jossa meille opetettiin lähes kaikki.

 

[41 v]

Kyllä me köllöteltiin sängyllä vauvan kanssa, siis mieheni ja minä. En nyt oikein ymmärrä mikä siinä ketään haittaa. välillä mieheni köllötteli yksinään vauvan kanssa jos minä olin vaikka suihkussa. En oikein ymmärtänyt pointtiasi.. Täytyy mennä yksityiseen sairaalaan synnyttämään tai sitten synnyttää kotona, jos kerran niin kauheasti ihmiset ympärillä häiritsevät. Kyllä minusta isälläkin on oikeus nauttia sekä puolisonsa, että uuden tulokkaan seurasta siellä sairaalassa, onhan se miehellekin uusi mullistava kokemus.

Oli vuosi 1988, kun tuo tapahtui, ja ei siellä kyllä muut isit äidin sairaalavuoteeseen pakkautuneet. Vai onko nykyajan isät muuttuneet siinäkin huonompaan suuntaan? Ja todella hoitaja hääti isän pois siitä sängystä ilman, että kukaan meistä muista äideistä olisi mitään sanonut. Kun ko. äiti oli poissa huoneesta miehineen, taivastelimme heidän käytöstä. Kyllähän käytös pitäisi olla muita huomioon ottavaa. Olisivat ottaneet perhehuoneen.

KYS:ssa oli jo tuolloin verhot, mutta äitejä mahtui 6-8 huoneeseen. Tuo "häirikköpari" ei vetänyt verhoja eteen.

 

[Miksi mies pitäisi sulkea pois???]

Kyllä me köllöteltiin sängyllä vauvan kanssa, siis mieheni ja minä. En nyt oikein ymmärrä mikä siinä ketään haittaa. välillä mieheni köllötteli yksinään vauvan kanssa jos minä olin vaikka suihkussa. En oikein ymmärtänyt pointtiasi.. Täytyy mennä yksityiseen sairaalaan synnyttämään tai sitten synnyttää kotona, jos kerran niin kauheasti ihmiset ympärillä häiritsevät. Kyllä minusta isälläkin on oikeus nauttia sekä puolisonsa, että uuden tulokkaan seurasta siellä sairaalassa, onhan se miehellekin uusi mullistava kokemus.

Oli vuosi 1988, kun tuo tapahtui, ja ei siellä kyllä muut isit äidin sairaalavuoteeseen pakkautuneet. Vai onko nykyajan isät muuttuneet siinäkin huonompaan suuntaan? Ja todella hoitaja hääti isän pois siitä sängystä ilman, että kukaan meistä muista äideistä olisi mitään sanonut. Kun ko. äiti oli poissa huoneesta miehineen, taivastelimme heidän käytöstä. Kyllähän käytös pitäisi olla muita huomioon ottavaa. Olisivat ottaneet perhehuoneen.

KYS:ssa oli jo tuolloin verhot, mutta äitejä mahtui 6-8 huoneeseen. Tuo "häirikköpari" ei vetänyt verhoja eteen.

Et vastannut kysymykseen? Miksi siis teitä muita haittasi se, että äiti, isä ja vauva makoilivat yhdessä sängyllä? Miten käytös oli teitä muita epähuomioivaa? Olisihan se vierustoveri voinut sen verhon vetää eteen, jos kerran isän läsnäolo niin kovasti häiritsi.

 

[voi elämän kevät]

Tulimme tavalliseen huoneeseen noin klo 02.00 yöllä ja vauva jäi hoitajien hoitoon ekaksi yöksi. En kuitenkaan saanut nukutuksi yhtään, kun muut vauvat itkivät ja jatkuvasti joku kävi WC:ssä yms. (En tietä olisinko nukkunut jännien tapahtumien takia muutenkaan.) Siellä mies olisi saanut vierailla aamusta iltaan. Klo 21 olisi pitänyt lähteä kotiin.

Pääsimme sitten perhehuoneeseen seuraavana päivänä. MInusta se oli upea juttu. Lähdimme kolmantena päivänä, koska mies halusi jo kotiin. Ei tietystikään oli kauhean kiva ihan terveenä olla sairaalassa.

miehen halut edelle, vaikka itse on juuri synnyttänyt....

 

[mamsu]

Sairaaloiden käytännöt tosiaan vaihtelevat, ainakin OYS:ssa oli vajaa pari vuotta sitten vielä käytäntö, että isätkin saivat vierailla vain yleisinä vierailuaikoina, mikä arkipäivinä oli muistaakseni vain 1,5h iltapäivällä, ja viikonloppuna oli 2 vierailuaikaa. Minusta se oli suorastaan isien syrjintää, ymmärrän kyllä vierailuiden rajoittamisen, mutta eivät kai isät ole vieraita! Perhehuoneita ei ollut tarjolla, joten siitä vain oli tuoreen isän lähdettävä kotiin 2h synnytyksen jälkeen, ja seuraava mahdollisuus tulla katsomaan perhettään oli vasta seuraavana iltapäivänä. Kyllä tuoretta äitiä vähän itketti tämäkin, joskin mieli toki oli herkkänä muutenkin.

 

[näin on!]

Kyllä ehdottomasti on myös äidin etu, että isä saa olla koko ajan paikalla. Enemmin järjestetään yksin synnyttäville ja yksin lapsensa hoitaville oma osasto, niin ei ärsytä toisten miehet. Minä myös jäin monet kerrat itkemään kun mieheni lähti kotiin ja taisi hänelläkin olla tippa silmässä.. Minusta on äärimmäisen tärkeää olla ensihetkistä lähtien yhdessä ja tutustua uuteen tulokkaaseen yhdessä. Jos se vierustoveria ottaa päähän, niin saa minun puolestani ottaa!!! Minä en motkota huonetovereille mistään, niin oletan myös heidän tekevän niin.

 

[0x0]

Vierailut ymmärrän mutta, että sänkyyn pitää ängetä

 

[bcrekf]

Vierailut ymmärrän mutta, että sänkyyn pitää ängetä

Siis sinunko sänkyysi?

 

[Tuskin sinun sänkyysi!!]

Vierailut ymmärrän mutta, että sänkyyn pitää ängetä

Saa kai mies mennä rakastamansa naisen viereen tuijottelemaan rakastamaansa lasta, mitä he****tiä se kuuluu huonetoverille?? Siis oikeesti, häiritseekö jotakuta jos huonekaverin mies kellahtaa vaimonsa ja lapsensa viereen hetkeksi??

 

[kiesus!!]

Ei valkene minullekaan tämä sänkyyn "änkeämisen" ongelma. Kyse ei kuitenkaan ole seksistä tms. Jos äiti, isä ja vauva makoilevat sängyllä yhdessä, niin ihme siinä ahdistaa. saataisin kyllä luonnollisesti hermostua jos vierustoverin ukko kömpisi minun sänkyyni, mutta tästähän ei ole kyse.
On se nyt kumma ettei lapsen vanhemmat saa olla lähekkäin, ilman että joku siitäkin vetää herneen nenään!!!

 

[Kummastelen]

tota minäkin. Itse kaipasin mieheni viereen ja halausta synnytyksen jälkeen. Itku oli muutenkin herkässä ja tunsin kaipaavani läheisyyttä mieheltäni. Täytyy myöntää, että loukkaannuin, kun mies tuli pikasesti vaan käymään (sillä oli töissä just silloin hirvee kiire, niinpä..)ja kun se pyrähti ovesta, voivetteli kun on nii kiire ja kuume, katteli kelloo ja lähti (paijas vauvaa tosin). Naapurin mies toi kukkia, pussas vaimoaan ja lastaan ja naama loisti kun aurinko. Ne oli niin ihanasti vierekkäin sängyllä koko perhe ja suputteli hellästi toisilleen. Aivan ihanaa Vieläkin muistan kuinka mun kävi kateeksi :/

 

[hihihii]

Ai hitsi että repesin... Ehkä tämän valittajan tapauksessa jonkun mies on tosiaan kivunnut hänen sänkyynsä

 

[41 v]

Rupes jo täälläkin naurattamaan... =))
Siis aikuisten oikeesti, olisikohan joidenkin syytä lukea käytöksen kultaista kirjaa...
Mitens olisi sellainen kuin sivistynyt ja kohtelias käytös muita kohtaan. Se sairaalahuone on kuitenkin verrattavissa ennemmin yleiseen tilaan kuin yksityistilaan. Olisi hienoa tietenkin, että kaikki isit osaisivat olla helliä ja myötätuntoisia väsyneitä äiteja kohtaan, mutta rajansa kaikella.
Muillakin osastoilla varmasti kaivataan rakkaan läheisyyttä, mutta olisi aika oudon näköistä, jos puoliso siellä änkeäisi samaan sänkyyn. Ajatellaanpa vaikka vaimoa, jolta on kasvain poistettu, tai saanut keskenmenon tai syntynyt vauva kuolleena.
Olen viettänyt monta päivää lasten syöpäosastolla. Siellä sitä rakkaan läheisyyttä vasta kaivattaisiin. Lapset itkevät yöllä ja päivälläkin. Ei näy äitejä eikä isiä. Minullakin meinasi siellä jo säälistä itku tulla. Onneksi oma lapsi ei ollut siellä minkään sairauden takia, vain keskosuuden.
Kyllä sitä lohduttavaa käytöstä voi sivistyneestikin osoittaa.

Asiasta viidenteen. Meillä kävi kerran perhejuhlissa sukulaismiehen avovaimo, loppu ajasta juhlaa, kun vieraat olivat jo vähentyneet, hän pani pitkäkseen meidän olohuoneen sohvalle. Muut olimme hieman hämmentyneitä. No ei se varmaan ollut syynä siihen, etteivät ole enää yhdessä.
Kerran olin siskoni luona perhejuhlissa, niin siskon miehen sukulainen makaili sohvalla. Kyllä siinä ko. henkilön pisteet menee pakkaselle, ja miettii, eikö ole käytöstapoja opetettu. Ja kumpaankaan tapaukseen ei liity alkoholia, ei sillä, että sekään olisi mikään puolustava syy.
Käyttäydytään ihmisiksi!

 

[41v:lle!!]

Rupes jo täälläkin naurattamaan... =))
Siis aikuisten oikeesti, olisikohan joidenkin syytä lukea käytöksen kultaista kirjaa...
Mitens olisi sellainen kuin sivistynyt ja kohtelias käytös muita kohtaan. Se sairaalahuone on kuitenkin verrattavissa ennemmin yleiseen tilaan kuin yksityistilaan. Olisi hienoa tietenkin, että kaikki isit osaisivat olla helliä ja myötätuntoisia väsyneitä äiteja kohtaan, mutta rajansa kaikella.
Muillakin osastoilla varmasti kaivataan rakkaan läheisyyttä, mutta olisi aika oudon näköistä, jos puoliso siellä änkeäisi samaan sänkyyn. Ajatellaanpa vaikka vaimoa, jolta on kasvain poistettu, tai saanut keskenmenon tai syntynyt vauva kuolleena.
Olen viettänyt monta päivää lasten syöpäosastolla. Siellä sitä rakkaan läheisyyttä vasta kaivattaisiin. Lapset itkevät yöllä ja päivälläkin. Ei näy äitejä eikä isiä. Minullakin meinasi siellä jo säälistä itku tulla. Onneksi oma lapsi ei ollut siellä minkään sairauden takia, vain keskosuuden.
Kyllä sitä lohduttavaa käytöstä voi sivistyneestikin osoittaa.

Asiasta viidenteen. Meillä kävi kerran perhejuhlissa sukulaismiehen avovaimo, loppu ajasta juhlaa, kun vieraat olivat jo vähentyneet, hän pani pitkäkseen meidän olohuoneen sohvalle. Muut olimme hieman hämmentyneitä. No ei se varmaan ollut syynä siihen, etteivät ole enää yhdessä.
Kerran olin siskoni luona perhejuhlissa, niin siskon miehen sukulainen makaili sohvalla. Kyllä siinä ko. henkilön pisteet menee pakkaselle, ja miettii, eikö ole käytöstapoja opetettu. Ja kumpaankaan tapaukseen ei liity alkoholia, ei sillä, että sekään olisi mikään puolustava syy.
Käyttäydytään ihmisiksi!

Sä et oikeesti voi olla ahdasmielinen vaikka "vanhempi" äiti nähtävästi oletkin!? Siis eikö sun mielestä isät saa olla vaimoja ja lapsia lähellä sairaalassa!? Miten se häiritsee muita? Mikä siitä tekee huonoa käytöstä? Onko esim. halaaminen julkisilla paikoillakin huonoa käytöstä?? Itse myöhäisen keskenmenon (rv17) jälkeen sairaalassa olisin varmasti pimahtanut jollei mies olisi maannut vieressäni pitäen minusta lujaa kiinni, itse kun en kyennyt kuin itkemään, samoin teki huonekaverini mies, heillä kun oli ollut kohdun ulkopuolinen raskaus! Ei se mua häirinnyt eikä heitäkään meidän toimintamme. Iltaisin ja öisin itkimme huonekaverin kanssa yhdessä kun miehet olivat jo lähteneet kotiin! Kyllä mä ainakin haluan että mies on mua lähellä niinkin suuren asian äärellä kun lapsemme, joka on juuri syntynyt! Eikä sillä ole mielestäni mitään tekemistä käytöstapojen kanssa!!

 

[41 v]

Sä et oikeesti voi olla ahdasmielinen vaikka "vanhempi" äiti nähtävästi oletkin!? Siis eikö sun mielestä isät saa olla vaimoja ja lapsia lähellä sairaalassa!? Miten se häiritsee muita? Mikä siitä tekee huonoa käytöstä? Onko esim. halaaminen julkisilla paikoillakin huonoa käytöstä?? Itse myöhäisen keskenmenon (rv17) jälkeen sairaalassa olisin varmasti pimahtanut jollei mies olisi maannut vieressäni pitäen minusta lujaa kiinni, itse kun en kyennyt kuin itkemään, samoin teki huonekaverini mies, heillä kun oli ollut kohdun ulkopuolinen raskaus!

Ymmärrän tuommoisen lohdutuksen, ja ei kai varmaankaan joka käynnillä enää miehesi sänkyyn pitkälleen tullut?
Miksi panet minun suuhun sanoja, mitä en ole sanonut? Kyllä käytöstapoihin kuuluu halaaminen.
Niinkuin sanoin jo aiemmin, kyllä hellyyttä ja läheisyyttä voi osoittaa sivistyneestikin, ei sängyssä makoilemalla. Mutta tästä en jaksaa enää tämän enempää jankata. Makoilkaa te, joita se ei häiritse. Muttei tarvitse ihmetellä, jos joku katsoo hieman ihmeissään.

Ja ei siellä osastolla olla normaalisti kuin muutama päivä. Synnytyssalissa on kahden keskistä aikaa ennen osastolle menoa, ja kotona voi makoilla sitten vaikka miten päin huvittaa. Ei tuo liene liikaa vaadittu, että jos osastolla käyttäytyy korrektisti?

Pitäisiköhän tästä laittaa kysymys Kaarina Suonperälle? =)

 

[Suonperän vastausta odotellen..]

Tissejä lypsetään yötä päivää, vaipat pullottaa housuista, verilänttejä vaatteissa, hien hajua,Episotomiahaavatkin tarkastetaan ihan siinä muiden huonetovereiden silmien alla ja sinulla jäi ikävimpänä kokemuksena mieleen kun huonetoverisi oli miehensä kanssa sängyllä vierekkäin..

 

[kerro toki]

Mitä ei niin sivistynyttä on siinä, että mies mahdollisesti makoilee sängyllä vaimonsa vieressä? En vaan tajua, en sitten millään..