vierailija
Oon niin kyllästyny tähän paskan perhe-elämään. Meillä kolme pientä lasta ja olen ihan poikki! Kaks isompaa on kyllä päiväkodissa kolmena päivänä viikossa, mutta vauva on tietenki minun kans kotona kokoajan. Omaa aikaa ei kummosesti ole koska mies töissä josta tulee viiden maissa vasta. Ollaan kyllä sovittu et lähen pois kotoa joka päivä klo 18-19. Mut käytännössä tämä onnistuu 3-4 päivänä viikossa.
En siis jaksa yhtään tätä äitinä oloa! Kahden kanssa se meni, mutta nyt kolmen kanssa en yksinkertaisesti jaksa sitä että joku tarvitsee minua kokoajan. Äiti, äiti, äiti kaikuu jatkuvasti. Öisin en saa nukuttua koska joku lapsista herää joka yö ainakin kaksi kertaa.
Lisäksi rahasta on puutetta koska kaikki kallistuu kokoajan, en jaksaisi joka kuukausi ressata riittävätkö rahat ruokaan. Sähkölaskutkin pelottaa. Viime kuussa se oli 300€ ja sen pystyimme juuri ja juuri maksamaan, mutta jos se nousee tulevina kk emme yksi kertaisesti selviä. Ruokakulut ovat nousseet satasia vuoden aikana ja siihen päälle bensa ym. Nuorin on vasta 7kk joten töihinkään en pysty menemään ja ansaitsemaan lisää. Miehen työkään ei kovin hyvä palkkaista ole. Tämä raha aiheuttaa tietysti myös paljon riitoja välillemme...
Olemme myös muuttaneet juuri uudelle paikkakunnalle joten en tunne täältä ketään. Perhekerhossa olen käynyt, mutta siellä tuntuu olevan omat piirit joihin vaikea päästä mukaan. En yksinkertaisesti tiedä miten aikuisena voisi saada uusia ystäviä.. Kaikilla tuntuu olevan niin kiire töiden ja omien ystävien ja sukulaisten tapaamisten kanssa.
Eli tiedän että uupumukseeni on monta syytä: monta pientä lasta, yksinäisyys, oman ajan/harrastusten puute, raha huolet, parisuhde ongelmat, unettomuus. Jotenkin nämä vain lamaavat minut ja jokapäivä on vain hetkistä selviytymistä enkä tiedä mistä lähtisin ongelmiani ratkomaan.
Joo.... Tämmöstä pohdintaa, kiitos jos joku jaksoi lukea. En tiedä mitä vastauksia tähän nyt kaipaan, kait tämä oli nyt tälläistä avautumista tilanteesta. Tietenkin jos jollain on ollut sama tilanne ja siitä päässyt ylös niin ois mukava jos kertoisit siitä.
En siis jaksa yhtään tätä äitinä oloa! Kahden kanssa se meni, mutta nyt kolmen kanssa en yksinkertaisesti jaksa sitä että joku tarvitsee minua kokoajan. Äiti, äiti, äiti kaikuu jatkuvasti. Öisin en saa nukuttua koska joku lapsista herää joka yö ainakin kaksi kertaa.
Lisäksi rahasta on puutetta koska kaikki kallistuu kokoajan, en jaksaisi joka kuukausi ressata riittävätkö rahat ruokaan. Sähkölaskutkin pelottaa. Viime kuussa se oli 300€ ja sen pystyimme juuri ja juuri maksamaan, mutta jos se nousee tulevina kk emme yksi kertaisesti selviä. Ruokakulut ovat nousseet satasia vuoden aikana ja siihen päälle bensa ym. Nuorin on vasta 7kk joten töihinkään en pysty menemään ja ansaitsemaan lisää. Miehen työkään ei kovin hyvä palkkaista ole. Tämä raha aiheuttaa tietysti myös paljon riitoja välillemme...
Olemme myös muuttaneet juuri uudelle paikkakunnalle joten en tunne täältä ketään. Perhekerhossa olen käynyt, mutta siellä tuntuu olevan omat piirit joihin vaikea päästä mukaan. En yksinkertaisesti tiedä miten aikuisena voisi saada uusia ystäviä.. Kaikilla tuntuu olevan niin kiire töiden ja omien ystävien ja sukulaisten tapaamisten kanssa.
Eli tiedän että uupumukseeni on monta syytä: monta pientä lasta, yksinäisyys, oman ajan/harrastusten puute, raha huolet, parisuhde ongelmat, unettomuus. Jotenkin nämä vain lamaavat minut ja jokapäivä on vain hetkistä selviytymistä enkä tiedä mistä lähtisin ongelmiani ratkomaan.
Joo.... Tämmöstä pohdintaa, kiitos jos joku jaksoi lukea. En tiedä mitä vastauksia tähän nyt kaipaan, kait tämä oli nyt tälläistä avautumista tilanteesta. Tietenkin jos jollain on ollut sama tilanne ja siitä päässyt ylös niin ois mukava jos kertoisit siitä.