Perätilassa syntyneiden äitejä?

[löytyykö]

Onko täällä kuulolla äitejä, joiden vaaveli on ollut perätilassa vielä synnytyksen käynnistyttyä? Mahtuiko alakautta vai leikattiinko? Yritettiinkö vauvaa kääntää ja millä viikolla? Ja erityisesti kiinnostaa se, mitenpäin vauva oli masussa raskausaikana.

Oma masuasukkaani on majaillut koko raskauden ajan jalat tiukasti alaspäin ja lasketunajan lähestyessä kääntymisestä ei ole vielä tietoakaan. Hiukkasen alkaa hirvittää, että näinkö pitää lähteä kääntämistä yrittämään.

 

[Kerttuli]

Meillä vauva istua jökötti syvällä kuopassa eikä lääkäri edes ehdottanut, että synnyttäisin vauvan alateitse. Meinasi myös, ettei kannatta yrittää kääntääkään, koska mielestään vauva oli liian tiukasti kuopassa. Se oli jo suoraan antamassa sektioaikaa. Sen ajan sainkin sitten viikolle 39. Lapsi tosin leikattiin loppujen lopuksi aikaisemmin raskausmyrkytyksenkin takia.

 

[ks]

joskus 20+ viikoilla oli vielä pää alaspäin, mutta sitten se oli jossain välissä kääntynyt ja pysyi pää ylöspäin loppuun asti. Äippäpolilla katottiin että josko yritettäis kääntöä, mutta oli niin tiukasti jo peppu alhaalla ettei alettu yrittään. Tarkoitus oli synnyttää alateitse (oma toivomus) mutta lantioröntgen oli toista mieltä. Liian ahdasta eli sektioon päädyttiin, leikkaus 38+4.

 

[*]

Meillä vauva oli alusta asti väärinpäin, eikä kääntynyt. Kääntämistä ei onneksi alettu edes yrittämään, koska napanuora oli liian lähellä kaulaa. Lääkärit eivät suositelleet alatiesynnytystä, lantio oli liian ahdas perätilasynnytykseen. Enpä olisi perätilassa uskaltanut edes synnyttää. Sektio tehtiin rv 39.

 

[katikka]

Itselläni huomattiin perätila ihan sattumalta, kun rv 39 menin kylkikipujani valittelemaan ja ultrattiin ""rutiinitoimenpiteenä varmuuden vuoksi"". Pari kuukautta oli jo neuvolassa sanottu vaavin olevan raivotarjonnassa.
Olin tolkuttomassa flunssassa ja kylki oli tosiaan kai revähtänyt yskiessä, ja perätila aiheutti minussa paniikin, eli en uskaltanut lähteä synnyttämään alateitse vaikka lantioni olisi ollut riittävä (suht isolle vauvalleni, 3,7kg) ja Tays:ssa sitä kovasti suositeltiin. Suunniteltu sektio tehtiin sitten 39+4.

 

[Gilda]

Kääntäminen ei onnistunut ja vauva syntyi sitten suunnitellulla sektiolla rv 39.

 

[Mia]

Meidän vaavi kääntyi perätilaan joskus viikkojen 20 ja 30 välillä. Sen jälkeen hän jökötti hyvin tiukasti peppu alas päin.

Viikolla 36 tasan tehtiin kokoarvio ja suostumuksellani vauvaa yritettiin kääntää oikein päin. Lääkäri sanoi että kääntöyrityksistä onnistuu noin 40 % ja useimmiten uudelleen synnyttäjillä, joilla kohtu on hieman joustavampi. Vauvan peppua koitettiin nostaa kahdesti, ideana että hän olisi itse lähtenyt kääntymään pienellä avustuksella. Peppu ei kuitenkaan liikahtanutkaan ja enempää ei edes yritetty. Kohdallani kääntöyritys ei ollut ollenkaan kamala ja sain tosiaan itse päättää lähdetäänkö kääntöä edes yrittämään.

Lantioni kuvattiin ja todettiin että se on vauvan kokoon nähden aika nafti. Sektio sovittiin viikolle 39+4. Synnytys kuitenkin käynnistyi vesien menolla jo aamuyöllä 37+6 ja lähdettiin sairaalaan. Supistukset alkoivat noin kolme tuntia myöhemmin ja sain supistustenestolääkkeen, joka lopetti ne. Terve vauva syntyi aamupäivällä suunnitellusti leikkauksella =) Kaikenkaikkiaan synnytyksestä jäi hyvä mieli.

Tsemppiä sinulle! Kyllä se siitä. Kaikki tehdään kuitenkin vauvan ja sinun parasta ajatellen.

 

[katikka:lle]

Tays:ssa varmaan suositellaankin, se on sektiovastainensairaala.

 

[k]

kyllä kaikissa yliopiston sairaaloissa taidetaan rohkaista ja kannustaa alateitse synnyttämään myös perätilassa, jos vaan mahdollista.

 

[...]

Minulla oli vauva koko raskausajan jalat alaspäin ( potki kohdun suulle). Yritettiin kääntää kaksi kertaa, mutta eipä suostunut kääntymään. Sanoin heti etten suostu synnyttämään perätilassa. ""Kääntävä"" lääkäri totesi, että vauva tulisi pylly edellä, jos synnyttäisin alateitse. Sektio tehtiin rv 38+3. Leikkaava lääkäri totesi, että hyvä kun valitsin sektion, koska vauva ei olisi tullut pylly edellä vaan jalkaterät edellä. Oli täysin jalkatarjonnassa. Olisi jouduttu tekemään tod. näk. hätäsektio.

 

[M]

Esikoiseni syntyi seitsemän vuotta sitten perätilassa ja alteitse. Perätila selvisi, kun menin kuukautta ennen l.a:ta yksityiselle lääkärille varmistaakseni kaiken olevan ok. Kääntämistä ei yritetty, mutta tarkat tutkimusket tehtiin ja vauvan pienen koon takia kannustettiin synnyttämään alateitse. Kaksi lääkäriä oli paikalla synnytyksessä ja kaikki meni hyvin. Ylilääkäri pyydettiin vielä tarkistamaan vauvan kunto syntymän jälkeen ja kaikki ok. Toinen lapseni oli ""oikein"" päin. Perätilassa vain olisi ollut tavallaan kaksi ponnistusta, ensin pylly ja sitten pää. En jaksanut enää päätä ponnistuttaa, joten lääkäri auttoi sitten vetämällä. Ihan hyvä kokemus, vaikka nyt kun tietoa enemmän, niin miettisin ehkä kahdesti. Tosin leikkauksessakin riskinsä ja aina tietysti voi muutenkin sattua ja tapahtua.

 

[2 kuukautta sitten]

Minulla vauva oli perätilassa niin kauan kun sitä seurattiin, kääntöä yritettiin vko:lla 37, ei onnistunut, oli kovasti kiinni kuopassaan. Sektio suunniteltiin rv:lle 39, mutta rv 38+0 tuli yllättäen vedet ja synnytys lähti käyntiin. Mennessäni sairaalaan sanoivat, että ei enää mitään mahdollisuutta synnyttää alateitse, koska synnytys alkoi veden menolla, eikä supistuksilla. Minulle tehtiin kaksi tuntia myöhemmin kiireellinen sektio, joka oli melkein kuin suunniteltu, eli mies sai olla mukana, tunnelma oli kiireetön jne.
Näin jälkikäteen olen spekuloinut, lähtikö synnytys käyntiin kääntöyrityksen takia, nythän on turha olla jälkiviisas, mutta jos minulla vielä on joskus pikkuinen perätilassa, en anna yrittää kääntää, vaan vaadin suoraan sektioon!
Olen parantunut sektiosta hyvin, eikä siitä jäänyt minkäänlaisia traumoja. En halunnut ottaa sitä riskiä, että vauva ei olisikaan mahtunut ja olisi jäänyt jumiin ja kenties saanut jotakin vammoja, hapenpuutetta tms.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, nyt tuossa sitterissä tuhisee maailman ihanin perätilavauva!

 

[minä]

Mulla oli lapsi melkein koko raskausajan viistotilassa, eli ei ihan peppu alhaalla vaan jossain reiden kohdalla. Viikolla 37 käännettiin ja hyvin meni, lapsi syntyi 42 viikolla kun käynnistettiin.

 

[Kolmen Äippä]

Löytyy.
Tosin kaksoset syntyi jo 7 vuotta sitten, mutta herra A tuli pää edellä, herra B jalka edellä, sitten seurasi loput pojasta.
Kääntöä yritettiin, kun saatiin herra A ""tieltä pois"" ensin, mutta ei kääntynyt.
Syntyivät viikolla 37.
Pojat oli masussa milloin mitenkin päin; puolivälissä raskautta toinen pää vasemmalle,jalat oikealle-ja toinen toisinpäin,siis poikittain.

Tyttö oli perätilassa viikolta 30 muistaakseni viikkoon 38 asti, sitten kääntyi itse.
Käyttivät kätilöopistolla leikkauksen suunnittelua varten,
mutta en siihen olisi suostunut, kun vauvalla ei muuten mitään hätää ollut.
Onneksi sitten muljahtikin ""oikeinpäin"".

Vauva voidaan yrittää kääntää vielä juuri ennen synnytystäkin, lapsiveden jo mentyä, mutta useimmiten kait kääntöyritys tehdään ajoissa, viikoilla 38-39.
Siis jos kyseessä on yksi lapsi vain masussa.