Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Perätilavauvan synnyttäneet
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="kattikati, post: 13181598, member: 39705"]</p><p>Moi!</p><p></p><p>Ensinnäkin sori, kun on kestänyt tän kertomuksen kanssa! Mun piti ensitilassa laittaa tää tänne, mutta yllättäen voimat menivätkin perusarkeen, vieraisiin, muuttolaatikoihin, remontin loppumetreihin, miehen sairasteluun jne jne jne. jep jep <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" />. Mutta tässä tämä vihdoin tulee.</p><p></p><p>Tausta: 33-vuotias ensisynnyttäjä, raskausdiabetes, vauva ollut koko odotusajan perätilassa, LA 29.9. Asuinpaikka eli siten myös neuvola vaihtunut kesken odotusajan, joka vaikutti mm. synnytystapavalintaan. Olin siis alkuun ohjattu perätilan johdosta ajattelemaan sektiota ainoana vaihtoehtona tulevassa synnytyksessä, mutta muuton myötä siihen ajatteluun tuli täyskäännös.</p><p></p><p>Eli meidän laskettu aika oli maanantaina 29.9. Meille olikin siksi päiväksi sovittu kontrolli äitiyspolille. Pyysin saada siihen kontrolliin vielä uuden lääkärin, jotta sain vielä vahvistusta alatiesynnytykseen (vaikka olin vahvasti ja positiivisella mielellä menossa siihen, taustalla kuitenkin soi ristiriitaiset lääkäripuheet, eli kyllähän siinä tunteet meni aika vuoristorataa, vaikka olinkin jo tehnyt päätöksen). </p><p></p><p>Kaikki oli kontrollissa hyvin. Lääkäri arvioi vauvan painoksi 3650 g ja antoi tukensa alatiesynnytykseen. Totesi, ettei mikään vaikuttaisi olevan esteenä sille, etteikö vauva voisi hyvin syntyä normaaliin tapaan. </p><p></p><p>Koska synnytyssairaalaamme on kotoamme toistasataa kilometriä, ei meillä ollut pahemmin kiire lähteä kotiin. Päätimme jäädä siksi päiväksi shoppailemaan lähiympäristöön (eli mun tavoite oli lähinnä kävellä niin paljon kuin vain sielu sieti, vaikka se välillä aika "pahaa" tekikin.) Päivän kruunasi vielä sukulaisten tarjoama sauna. Senkin suhteen vähän liioittelin, eli lähinnä jäin asumaan sinne saunaan. Oikeastaan koko päivän olin saanut aika ajoin "tuntemuksia", mutta kun en ollut niistä supisteluista ihan varma, niin jäin odotuskannalla. Kun oltiin sitten lähdössä kotia kohti, aloin katsella kellon kanssa näitä tuntemuksiani. Kun totesin niiden olevan säännöllisiä, aina 10 minuutin välein tulevia, niin totesimme parhaimmaksi soittaa synnärille.</p><p></p><p>Juttelin kätilön kanssa joka lämpimästi suositteli jäämään lähiseudulle yöksi, kun se oli mahdollista. Ja ohjeeksi sain, että ole niin pitkään "kotona" kuin vain kykenet olemaan. </p><p></p><p>Käytännössä en nukkunut sinä yönä ollenkaan. Alkuun onnistuin jotenkin olemaan sängyssä asentoja muunnellen. Loppumetreillä parhain konsti oli käveleminen ja liikkeellä oleminen. Siinä vaiheessa mieheni totesi, ettei enää suostu katselemaan sitä olemistani ja niin me sitten lähdimme matkaan. Puolivälissä käskin miehen pysäyttää auton ja melkein onnistuinkin oksentamaan vasta kun auto oli pysähtynyt,. Oksensin vielä sairaalaan päästyä, jonne saavuimme joskus kolmen kieppeillä. En tiedä johtuiko se oksentaminen kivusta, ainakin se tuntuisi loogiselta. Mutta oli aika ihanaa vaihtaa omat vaatteet sairaalakuteisiin. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Sairaalassa todettiin että olin jo 7 cm avautunut ja luojan kiitos sain siitä huolimatta epiduraalipuudutuksen. Ennen sitä sain hengitellä hetken happea saturaation takia. Ilmeisesti olin unohtanut aika ajoin hengittämisen? <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Epiduraalipuudutuksesta olen kuullut kaikenlaisia juttuja, mutta itselläni ei ole mitään pahaa sanottavaa siitä. Ensinnäkään pistäminen ei tuntunut missään ja koen, että sain arvokasta lepoaikaa synnytyksen toiseen vaiheeseen. Oli ihanaa maata kivutta sängyssä! </p><p></p><p>Kun paikat oli vihdoin täysin auki ja ponnistamisen tunne syntynyt, sain siirtyä synnytyssänkyyn. Siinä vaiheessa myös lääkäri oli saanut kutsun tulla (ja oli myös tullut) synnytyssaliin. Supistuksia en juurikaan tuntenut kunnolla, mikä siis johtui siitä epiduraalipuudutuksesta. Pienten tuntemusten perusteella yritin ponnistaa, mutta kun ne olivat niin lyhyitä, päätti kätilö laittaa oksitosiinitipan, joka voimisti supistuksia ja ymmärtääkseni siten myös vauhditti synnytystä. Kätilö lämmitti koko ajan alapään kudoksia ja mietti pitkään välilihan leikkaamista. Jälkeenpäin hän kertoi, että oli pitkään vaikuttanut siltä, että synnytys olisi voinut onnistua jopa kokonaan ilman leikkaamista. Lopulta hän oli päätynyt pieneen leikkaamiseen.</p><p></p><p>Yksi iso ero tavalliseen rt synnytykseen oli varmasti se, että saimme tietää jo ennen ponnistusvaihetta, että meille oli syntymässä poikavauva... </p><p>Vauvan peppu joutui melkoiseen puristukseen, joka synnytyksen jälkeen näkyi melkoisina mustelmina ja kivesten turvotuksena. Lääkäri osallistui vasta sitten synnytyksen kulkuun, kun vauvan lapaluut olivat tulleet näkyviin. Hetkessä lääkäri oli "vetänyt" pojan maailmaan. Poika syntyi aamulla 6:34 ja apgar-pisteet olivat 8, 9 ja 10. Vähennykset tulivat väristä ja jäntevyydestä. </p><p></p><p>Synnytyksestä jäi huippufiilis. Meillä oli aivan ihana kätilö ja lääkäri. Ehkä olo synnytyksen jälkeen oli hieman "tämäkö se juttu nyt oli". Siis tietenkin se oli aivan upea kokemus ja ainutlaatuinen, mutta kuitenkin samaan aikaan niin luonnollisen tavallinen (kokee epiduraalipuudutuksen saanut äiti <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> ). Kätilö totesi, että meidän synnytys ei olisi voinut olla täydellisempi. Tahdiltaan se oli ollut myös tosi hyvä. Ei kuulemani mukaan edennyt liian nopeasti, eikä liian hitaasti. Ensimmäinen vaihe kesti siis 10:05, toinen 00:29 ja kolmas 00:11 eli yhteensä 10:45.</p><p></p><p>Saimme kahvit ja minä sain myös aamupalan synnytyssaliin. Vaikka yö oli mennyt nukkumatta ja yksi synnytyskin oli takana, niin koin oloni yllättävän hyväksi ja voimakkaaksi. Olisin ihan hyvin voinut mennä kävellen osastolle, mutta kun sänkykyyti oli tarjolla, jäin onnellisena pötköttämään siihen. Toipuminen synnytyksestä hämmästytti. Synnytyspäivänä otin sallitut särkylääkkeet, kun ajattelin niiden olevan hyväksi toipumiseen ja oli mulla niitä jälkipolttojakin. Koko ajan pystyin istumaan ja toimimaan muutenkin suht normisti. En todellakaan ymmärrä, miksi minun olisi pitänyt mennä sektioon. En tietenkään voi verrata, kun rt synnytystä en ole kokenut, mutta en usko, että se voisi olla enää mitenkään helpompaan. Siis varmasti vauvalle se on parempi siinä mielessä kun pää ei ole niin pehmeää kudosta mitä tuo peppupuoli on, mutta kyllä vauvalassa sain nähdä vauvoja, joilla oli mustelmia myös päässä. Itse olen oman kokemukseni pohjalta vahvasti kannustamassa ihmisiä alatiesynnytykseen, vaikka vauva olisi perätarjonnassa. </p><p></p><p>Jos vauva olisi syntynyt sektiossa, niin ymmärtääkseni liikkumiseni ja toipumiseni olisi ollut hyvin rajoitettua. On ilo ja onni todeta, että olen äärettömän onnellinen, että raskausaikana tuli muutettua paikkakuntaa. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Poika voi hyvin. Pituutta oli syntyessä 51 cm ja painoa 3660 g (eli aika hyvin arvioitu). Perätilasta johtuen pojalla todettiin lievä lonkkavika, mikä ei lopulta vaatinut mitään toimenpiteitä. Lonkat tarkastettiin parin viikon iässä ultralla ja edessä on vielä myöhemmin otettavat röntgenkuvat, joilla varmistetaan, että kaikki on edelleen hyvin. </p><p></p><p>Sairaalassa pojan verensokeria jouduttiin tarkkailemaan käsittääkseni hieman pitempään, mutta nekin tasaantuivat. Eli raskausdiabeteskin meni aika huomaamatta äidin ruokavaliolla. Tosin siinä vaiheessa kun poikaa vaan pisteltiin kantapäästä, kävi aika monesti mielessä, että olisi pitänyt pitää vielä parempaa huolta itsestä ja sokereista odotusajan loppupuolella. </p><p></p><p>Lämpimästi suosittelen vielä perhehuonetta, jos sellainen on mahdollinen. Oli huippua levätä vaakatasossa koko perheen kera! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Mutta nyt minun pikku "rölli" huutaa tuolta ruokaa, joten siirryn tästä imetyspuuhiin.</p><p></p><p>Mukavaa talven odotusta! Täällä muuten maa muuttui tänään valkoiseksi <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="kattikati, post: 13181598, member: 39705"] Moi! Ensinnäkin sori, kun on kestänyt tän kertomuksen kanssa! Mun piti ensitilassa laittaa tää tänne, mutta yllättäen voimat menivätkin perusarkeen, vieraisiin, muuttolaatikoihin, remontin loppumetreihin, miehen sairasteluun jne jne jne. jep jep :). Mutta tässä tämä vihdoin tulee. Tausta: 33-vuotias ensisynnyttäjä, raskausdiabetes, vauva ollut koko odotusajan perätilassa, LA 29.9. Asuinpaikka eli siten myös neuvola vaihtunut kesken odotusajan, joka vaikutti mm. synnytystapavalintaan. Olin siis alkuun ohjattu perätilan johdosta ajattelemaan sektiota ainoana vaihtoehtona tulevassa synnytyksessä, mutta muuton myötä siihen ajatteluun tuli täyskäännös. Eli meidän laskettu aika oli maanantaina 29.9. Meille olikin siksi päiväksi sovittu kontrolli äitiyspolille. Pyysin saada siihen kontrolliin vielä uuden lääkärin, jotta sain vielä vahvistusta alatiesynnytykseen (vaikka olin vahvasti ja positiivisella mielellä menossa siihen, taustalla kuitenkin soi ristiriitaiset lääkäripuheet, eli kyllähän siinä tunteet meni aika vuoristorataa, vaikka olinkin jo tehnyt päätöksen). Kaikki oli kontrollissa hyvin. Lääkäri arvioi vauvan painoksi 3650 g ja antoi tukensa alatiesynnytykseen. Totesi, ettei mikään vaikuttaisi olevan esteenä sille, etteikö vauva voisi hyvin syntyä normaaliin tapaan. Koska synnytyssairaalaamme on kotoamme toistasataa kilometriä, ei meillä ollut pahemmin kiire lähteä kotiin. Päätimme jäädä siksi päiväksi shoppailemaan lähiympäristöön (eli mun tavoite oli lähinnä kävellä niin paljon kuin vain sielu sieti, vaikka se välillä aika "pahaa" tekikin.) Päivän kruunasi vielä sukulaisten tarjoama sauna. Senkin suhteen vähän liioittelin, eli lähinnä jäin asumaan sinne saunaan. Oikeastaan koko päivän olin saanut aika ajoin "tuntemuksia", mutta kun en ollut niistä supisteluista ihan varma, niin jäin odotuskannalla. Kun oltiin sitten lähdössä kotia kohti, aloin katsella kellon kanssa näitä tuntemuksiani. Kun totesin niiden olevan säännöllisiä, aina 10 minuutin välein tulevia, niin totesimme parhaimmaksi soittaa synnärille. Juttelin kätilön kanssa joka lämpimästi suositteli jäämään lähiseudulle yöksi, kun se oli mahdollista. Ja ohjeeksi sain, että ole niin pitkään "kotona" kuin vain kykenet olemaan. Käytännössä en nukkunut sinä yönä ollenkaan. Alkuun onnistuin jotenkin olemaan sängyssä asentoja muunnellen. Loppumetreillä parhain konsti oli käveleminen ja liikkeellä oleminen. Siinä vaiheessa mieheni totesi, ettei enää suostu katselemaan sitä olemistani ja niin me sitten lähdimme matkaan. Puolivälissä käskin miehen pysäyttää auton ja melkein onnistuinkin oksentamaan vasta kun auto oli pysähtynyt,. Oksensin vielä sairaalaan päästyä, jonne saavuimme joskus kolmen kieppeillä. En tiedä johtuiko se oksentaminen kivusta, ainakin se tuntuisi loogiselta. Mutta oli aika ihanaa vaihtaa omat vaatteet sairaalakuteisiin. :) Sairaalassa todettiin että olin jo 7 cm avautunut ja luojan kiitos sain siitä huolimatta epiduraalipuudutuksen. Ennen sitä sain hengitellä hetken happea saturaation takia. Ilmeisesti olin unohtanut aika ajoin hengittämisen? :) Epiduraalipuudutuksesta olen kuullut kaikenlaisia juttuja, mutta itselläni ei ole mitään pahaa sanottavaa siitä. Ensinnäkään pistäminen ei tuntunut missään ja koen, että sain arvokasta lepoaikaa synnytyksen toiseen vaiheeseen. Oli ihanaa maata kivutta sängyssä! Kun paikat oli vihdoin täysin auki ja ponnistamisen tunne syntynyt, sain siirtyä synnytyssänkyyn. Siinä vaiheessa myös lääkäri oli saanut kutsun tulla (ja oli myös tullut) synnytyssaliin. Supistuksia en juurikaan tuntenut kunnolla, mikä siis johtui siitä epiduraalipuudutuksesta. Pienten tuntemusten perusteella yritin ponnistaa, mutta kun ne olivat niin lyhyitä, päätti kätilö laittaa oksitosiinitipan, joka voimisti supistuksia ja ymmärtääkseni siten myös vauhditti synnytystä. Kätilö lämmitti koko ajan alapään kudoksia ja mietti pitkään välilihan leikkaamista. Jälkeenpäin hän kertoi, että oli pitkään vaikuttanut siltä, että synnytys olisi voinut onnistua jopa kokonaan ilman leikkaamista. Lopulta hän oli päätynyt pieneen leikkaamiseen. Yksi iso ero tavalliseen rt synnytykseen oli varmasti se, että saimme tietää jo ennen ponnistusvaihetta, että meille oli syntymässä poikavauva... Vauvan peppu joutui melkoiseen puristukseen, joka synnytyksen jälkeen näkyi melkoisina mustelmina ja kivesten turvotuksena. Lääkäri osallistui vasta sitten synnytyksen kulkuun, kun vauvan lapaluut olivat tulleet näkyviin. Hetkessä lääkäri oli "vetänyt" pojan maailmaan. Poika syntyi aamulla 6:34 ja apgar-pisteet olivat 8, 9 ja 10. Vähennykset tulivat väristä ja jäntevyydestä. Synnytyksestä jäi huippufiilis. Meillä oli aivan ihana kätilö ja lääkäri. Ehkä olo synnytyksen jälkeen oli hieman "tämäkö se juttu nyt oli". Siis tietenkin se oli aivan upea kokemus ja ainutlaatuinen, mutta kuitenkin samaan aikaan niin luonnollisen tavallinen (kokee epiduraalipuudutuksen saanut äiti :D ). Kätilö totesi, että meidän synnytys ei olisi voinut olla täydellisempi. Tahdiltaan se oli ollut myös tosi hyvä. Ei kuulemani mukaan edennyt liian nopeasti, eikä liian hitaasti. Ensimmäinen vaihe kesti siis 10:05, toinen 00:29 ja kolmas 00:11 eli yhteensä 10:45. Saimme kahvit ja minä sain myös aamupalan synnytyssaliin. Vaikka yö oli mennyt nukkumatta ja yksi synnytyskin oli takana, niin koin oloni yllättävän hyväksi ja voimakkaaksi. Olisin ihan hyvin voinut mennä kävellen osastolle, mutta kun sänkykyyti oli tarjolla, jäin onnellisena pötköttämään siihen. Toipuminen synnytyksestä hämmästytti. Synnytyspäivänä otin sallitut särkylääkkeet, kun ajattelin niiden olevan hyväksi toipumiseen ja oli mulla niitä jälkipolttojakin. Koko ajan pystyin istumaan ja toimimaan muutenkin suht normisti. En todellakaan ymmärrä, miksi minun olisi pitänyt mennä sektioon. En tietenkään voi verrata, kun rt synnytystä en ole kokenut, mutta en usko, että se voisi olla enää mitenkään helpompaan. Siis varmasti vauvalle se on parempi siinä mielessä kun pää ei ole niin pehmeää kudosta mitä tuo peppupuoli on, mutta kyllä vauvalassa sain nähdä vauvoja, joilla oli mustelmia myös päässä. Itse olen oman kokemukseni pohjalta vahvasti kannustamassa ihmisiä alatiesynnytykseen, vaikka vauva olisi perätarjonnassa. Jos vauva olisi syntynyt sektiossa, niin ymmärtääkseni liikkumiseni ja toipumiseni olisi ollut hyvin rajoitettua. On ilo ja onni todeta, että olen äärettömän onnellinen, että raskausaikana tuli muutettua paikkakuntaa. :) Poika voi hyvin. Pituutta oli syntyessä 51 cm ja painoa 3660 g (eli aika hyvin arvioitu). Perätilasta johtuen pojalla todettiin lievä lonkkavika, mikä ei lopulta vaatinut mitään toimenpiteitä. Lonkat tarkastettiin parin viikon iässä ultralla ja edessä on vielä myöhemmin otettavat röntgenkuvat, joilla varmistetaan, että kaikki on edelleen hyvin. Sairaalassa pojan verensokeria jouduttiin tarkkailemaan käsittääkseni hieman pitempään, mutta nekin tasaantuivat. Eli raskausdiabeteskin meni aika huomaamatta äidin ruokavaliolla. Tosin siinä vaiheessa kun poikaa vaan pisteltiin kantapäästä, kävi aika monesti mielessä, että olisi pitänyt pitää vielä parempaa huolta itsestä ja sokereista odotusajan loppupuolella. Lämpimästi suosittelen vielä perhehuonetta, jos sellainen on mahdollinen. Oli huippua levätä vaakatasossa koko perheen kera! :) Mutta nyt minun pikku "rölli" huutaa tuolta ruokaa, joten siirryn tästä imetyspuuhiin. Mukavaa talven odotusta! Täällä muuten maa muuttui tänään valkoiseksi :) [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Pekka Haavisto jättää eduskunnan - hukkaan meni ne äänet
54 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Pelkään, että brazilian waxing kiihottaa minua ja kosmetologi huomaa?
54 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ruotsalainen Ikea poisti ruotsinkieliset tuotetiedot Suomen tavarataloistaan
Tänään 16:26
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Tähän ei tyttöviisikko pystynyt: "Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla kielletään lumen kaataminen mereen"
Tänään 15:10
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Jos saisit suunnitella itsellesi lomasviitin, millainen se olisi
Tänään 14:39
viisikymppinen isoäiti
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomalaiset kahvinjuojat tuhoavat sademetsät
Tänään 13:07
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
"Pekka Haaviston kieltäytyminen pormestariehdokkuudesta ennakoi vihreille katastrofaalista tilannetta kevään kuntavaaleissa"
Tänään 13:02
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Juudas järkyttyi
Tänään 12:59
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Relaatio 1064
Started by lamp
Tiistai klo 00:03
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Media on täynnä pelottelua
Started by vierailija
Maanantai klo 07:59
Luettu: 823
Aihe vapaa
3.
Eroottista sunnuntaita kaikille 🥰🥰🥰
Started by Rätti Väsynyt
Sunnuntai klo 09:33
Luettu: 647
Aihe vapaa
4.
Heippa fm vielläkö käyt täällä?
Started by 9MM.
Maanantai klo 02:04
Luettu: 625
Aihe vapaa
5.
SAK haluaa panna ostovoimakäyrän nousuun 10% palkankorotus kahden vuoden aikana
Started by vierailija
Eilen 15:38
Luettu: 556
Aihe vapaa
6.
Menkääpäs nyt sinne kaakoihin ryyppäämään, saadaan suomen syntyvyys kasvuun
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 13:21
Luettu: 543
Aihe vapaa
7.
"Asiantuntijan mukaan Venäjä on todennäköisesti asettanut räjähteet jo valmiiksi, jotta Suomi voitaisiin lamauttaa hetkessä."
Started by vierailija
Maanantai klo 23:09
Luettu: 469
Aihe vapaa
8.
"Tuoreen kyselyn mukaan jopa puolet suomalaisista ajattelee, ettei lapsia kannata hankkia lainkaan."
Started by vierailija
Maanantai klo 17:12
Luettu: 454
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Minkä ikäisenä seksi loppuu?
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
4.
Taidekasvatusta Aalto-yliopiston tavoin
Latest: Rätti Väsynyt
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Tähän ei tyttöviisikko pystynyt: "Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla kielletään lumen kaataminen mereen"
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
6.
"DEI lyttäsi Yhdysvaltojen nuoret miehet “myrkyllisiksi” ja tahrasi heidän historialliset sankarinsa – he nousivat DEI:tä vastaan ja...
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
Siinäpä naisille katsottavaa
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
8.
Jos saisit suunnitella itsellesi lomasviitin, millainen se olisi
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Perätilavauvan synnyttäneet
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
