Pentu haukkuu ja komentaa ...

[Kultsu]

Taloon tuli 8-viikkoinen kultaisennoutajan pentu. Tarvitsisin vinkkejä pariin "ongelmaan" ennenkuin näistä paisuu isompia ongelmia.

Eli kun pennun nostaa pentuaitaukseen ja lähtee huoneesta pois niin pentu alkaa haukkumaan ja oikein "käskyttää" että tule takaisin. Mikä olisi viisain tapa saada haukkuminen loppumaan; jotkut sanovat että takaisin ei mennä niin kauan kuin haukkuu vaan vasta kun haukkuminen loppuu ja koira on hiljaa. Toiset taas sanovat että tämmöinen "turha" haukkuminen pitää saada heti loppumaan ja paikalle mennään heti ja kielletään ja tarvittaessa voidaan käyttää vaikka suihkepullossa olevaa vettä .. suihkaus nenälle. Hmm - mikähän olisi järkevintä ??

Toinen juttu on että pentu roikkuu esim. housunlahkeissa / takinliepeissä / tms. ja puree ihan hulluna. Miten tästä tavasta voisi päästä eroon ? Toki lelujen kanssa saa purra ja leikkiä mutta ei ole kovin mukavaa kun roikkuu naskalihampailla vaatteissa kiinni. Tähän asti olen tehnyt niin että olen ottanut suupielistä varovasti kiinni, sanonut "irti" ja odottanut että pentu irroittaa otteensa. Joskus irrottaa heti, toisinaan taas saa odottaa jonkun aikaa. Samaa tapaa ollaan käytetty myös kun otetaan lelu / luu pois suusta.

Tiedän, kyseessä on vielä "vauva" mutta mielestäni näihin vielä pikkujutuilta tuntuviin asioihin kannattaa puuttua varhaisessa vaiheessa ennenkuin huonoista tavoista on vaikeampi päästä eroon.

Perheessä on myös toinen koira, 5-vuotias kultsunarttu, äärettömän rauhallinen ja kiltti persoona. Joka on tietysti nyt kun tuli pentu taloon, mustasukkainen ja loukkaantuneen oloinen. Uskoisin että jonkin ajan päästä heistä kyllä tulee kaverit vaikka nyt vähän vielä näytetäänkin mieltä.

Eli vinkkejä jos saisin tähän pennun tapakoulutukseen

 

[SoulSyndicate]

Juu, kyllä nuo tietyt ominaisuudet kuten turha haukkuminen ja pureminen olisi hyvä saada karsittua heti pentuiässä pois. Koirat kun helposti oppivat huonoille tavoille jos omistajat ovat välinpitämättömiä, sama asia pätee esim. siihen kun jotkut laskevat pennun sängyille ja sohville pomppimaan ja makoilemaan, sitten kun pentu kasvaa niin yhtäkkiä tämä paha tapa yritetäänkin saada karsittua - ei olekaan ihan yksinkertainen juttu!

Ei siinä auta muu kuin komentaminen, komentaminen ja komentaminen. Koira oppii kyllä mitä EI tarkoittaa, kun sitä itse vaan jaksaa ilmoille viljellä tarpeeksi usein.

Ja toki kun kyseessä on vielä ihan pieni pentu, tuota yksinoloa kannattaa ja pitääkin juuri tuossa iässä harjoitella. Jos koiralle annetaan periksi, eli aina mennään takaisin kun pentu alkaa vähän ulisemaan / haukkumaan, koira oppii siihen että häntä ei jätetä yksin kun hän vähän älähtää. Ja sitten siinä onkin isompana ns. "ongelmakoira", joka tekee pahojaan ja protestoi yksin jäädessään. Suosittelen että jätätte pennun ihan yksin niin, että aluksi kokeilette vain lyhyitä aikoja ja kun se onnistuu palkitsette koiran ja alatte pitkittämään yksinoloa pikkuhiljaa. Koska tosiaan koiran on se ihan hyvä oppia.

 

[Naneni]

No ensimmäinen kysymys kuuluu, että miksi pennun pitää olla pentuaitauksessa? Jos on yksinoloajan, niin eikö jotain huonetta voisi aidata pennun käyttöön? Esim. kompostikehikoista tulee hyvä ja muunneltava portti halvalla. Meillä shelttipentua ahdisti ihan hirveästi pieni, rajattu tila ja huusi kuin syötävä kun jätettiin sinne. Sitten rajattiin pelkkä tupakeittiö pennun yksinolotilaksi ja huuto loppui kuin seinään ja jäi rauhallisena nukkumaan. Mä olen kans vähän sitä mieltä, että kun pentu haukkuu, niin mene paikalle vasta (mutta välittömästi!), kun hiljenee, ettei totu siihen, että komentamalla saa aina huomiota ja ihmiset takaisin. Ei se kauaa jaksa paukuttaa, kun mitään ei tapahdu. Toinen kysymys on, että onko vanhempi koira pennun kanssa samassa tilassa, kun jätätte pennun yksin? Vaikka sitten niin, että pentu aitauksessa ja vanhempi koira jossain siinä lähellä nukkumassa, niin pentu saisi esimerkkiä, miten yksinollessa kannattaa/pitää toimia. Pentu on ihan pikkuinen kuitenkin vielä ja tottunut sisarusten, emän ja (toivottavasti) kasvattajan läsnäoloon ja nyt on viety totutusta ympäristöstä ja on siitä ehkä vähän hädissäänkin, kun jätetään ihan yksinään aitaukseen, jossa ei ehkä ole ollenkaan tottunut olemaan. Kannattaisi totuttaa pentu aitaukseen (jos siis sellaista haluaa käyttää) niin, että kun pentu on ihan väsynyt, niin ohjaatte sen sinne omalle pedille nukkumaan ja itse touhuatte samassa huoneessa jotain, mutta ette huomioi pentua. Näin pentu näkee, kuulee ja haistaa teidät ja on turvallisempi olo. Varmasti ehkä protestoi ensin, mutta tottuu pian siihen, että aitaus on nukkumista varten. Johdonmukaisuus ja jämäkkyys on avainsanat.

Tuohon lahkeiden puremiseen, itse tekisin samoin, mutta en ehkä koskisi koiraan. Fyysinen kosketus on kuitenkin koiralle aina jonkunlainen haaste ja vaikka pentu nyt alistuu siihen, niin jääräpäinen murkkuikäinen voi olla eri asia ja siitä on sitten leikki kaukana, jos koira sitten joku päivä päättääkin haastaa sut tuossa tilanteessa. Eli vaan jämäkkä kielto koiralle ja mitään ei tapahdu (eli et esim. liiku mihinkään tai yritä repiä lahjetta pennun suusta) niin kauan kunnes hampaat on irti. Kehu toki heti kun pentu tottelee.

Kolmas kysymys on, että miksi koiralta pitää ottaa luut ja muut pois? Etenkin luita syödessä on vaarana tuo, että koira isommaksi kasvettuaan joku päivä ei suostukaan antamaan, kun luu on otettu aina fyysisellä tavalla pois. Tässä mieluummin opettaisin pennun vaihtokauppaan, eli saa jonkun pikkuruisen naminpalan, kun tottelee käskyä "irti" ihan ilman mitään fyysisiä pakotteita. Kun tottelee, saa namin ja sitten vielä sen luunkin takaisin. Näin kun opettaa koiran luopumaan mistä vaan, niin jatkossakin on helpompi saada suusta pois luvattomat ja koira on halukas luopumaan asioista, kun tietää saavansa ne takaisin tottelemisen jälkeen. Kun koira on tämän oppinut, niin mun mielestä ei ole mitään syytä mennä "muuten vaan" nappaamaan luita pois kesken syönnin, mun mielestä koirille kuuluu uni- ja ruokarauha ja luut on ruokaa. Toki sillointällöin voi ottaa ihan tarkoituksella pienen treenaustuokion, että homma pysyy koiralla muistissa, mutta ei jokapäiväisessä elämässä ole mitenkään tarpeellista.

Viimeisenä, muistakaa huomioita vanhempaa koiraa reilusti, pitkiä lenkkejä ilman pentua ja muuta hauskaa puuhaa

 

["vieras"]

Teidän (siis koko perheen, kaikki ovat samalla linjalla) pitää kieltää koiraa napakasti ja komennon tulee tehota heti. Ei saa jäädä odottelemaan milloin koira itse päästää housunlahkeesta irti. Vaan sen on tapahduttava heti kun käsky käy. Älä anna ollenkaan koiran vedättää, missään asiassa. Vauva on, mutta sen takia juurikin pitää olla jämäkämpi kuin vanhemmalle koiralle, joka osaa jo käyttäytyä. Suosittelen pentukurssia. Ja muista huomioida vanhempaa koiraa tarpeeksi!

 

[chef]

Meillä ei reagoida haukkuvaan koiraan. Ja kun se ei sen haukun avulla huomiota saa, se lopettaa sen louskuttamisen. Mä en siis misään nimessä palaa haukuvan koiran luo ikinä, koskaan, milloinkaan.

Tietenkin se on sitten ihan asia erikseen, jos vaikka koira ohitustilanteessa alkaa haukkumaan. Tällöin napakka "turpa kiinni" saa koiran hiljenemään.

 

["vieras"]

Koira kannataa ehdottomasti opettaa siihen, että sä tai kuka vain voi ottaa luun/ruuan pois jos on tarve. Koira ei saa ikinä, ei missään tilanteessa, äristä, ei siis edes ruokaa pois otettaessa. Ja muista et opetat koskemaan ruokakuppiin vasta kun on lupa, siihen ei saa sännätä syömään, vain ja ainoastaan käskyllä.

Esim. meillä on sääntönä, että luuta syödään keittiössä. Ja sitten kun on vaikka meillä on ruokailuhetki, niin ei ole kiva että koira luoskuttaa luuta vieressä. Niin silloin luu pitää ottaa pois.

 

[nbut]

Meillä ei reagoida haukkuvaan koiraan. Ja kun se ei sen haukun avulla huomiota saa, se lopettaa sen louskuttamisen. Mä en siis misään nimessä palaa haukuvan koiran luo ikinä, koskaan, milloinkaan.

Tietenkin se on sitten ihan asia erikseen, jos vaikka koira ohitustilanteessa alkaa haukkumaan. Tällöin napakka "turpa kiinni" saa koiran hiljenemään.

Näin meilläkin tehtiin lapinkoirapennun kanssa. Ja ainakin meillä toimi. Jos pentu alkoi haukkua, kun mulla oli esimerkiksi ruokakuppi ruokineen kädessä, laitoin ruokakupin takaisin pöydälle ja lähdin tekemään muita juttuja vähäksi aikaa pentua huomioimatta. Meillä pentu on aina saanut ruokaa vasta, kun istuu nätisti hiljaa ja katsoo ruuan antajaa silmiin. Näin toimitaan edelleen, kun koira on nyt 1,5-vuotias. Sama pätee uloslähtöihin, sisääntuloihin, autosta poistumiseen jne.

Näykkimiseen, hyppimiseen ja muuhun yliriehumiseen käytimme myös huomioimattomuutta. Leikki lopetettiin välittömästi, noustiin seisomaan kädet puuskassa ja käännettiin selkä koiralle. Sama homma hellimisen ja paijaamisen kanssa, eli mikäli koira alkoi siinä kohtaa näykkiä, toiminta lopetettiin välittömästi, noustiin ylös ja käännettiin selkä koiralle. Jos meno äityi ihan mahdottomaksi, viimeisenä konstina laitoin koiran muutamaksi minuutiksi jäähylle parvekkeelle. Sitä ei siis todellakaan unohdettu sinne puoleksi tunniksi, vaan kyse oli muutamasta minuutista.

Ja tosiaan, kaikkien perheenjäsenten tulee toimia koiran kanssa samoilla pelisäännöillä. Homma ei onnistu, jos kukin tekee, mitä lystää.

 

[sammahär]

täällä myös 10 viikkoinen noutajan pentu ja rakastaa roikkua lahkeissa ja haukkuu kun jää yksin. Hankala kun haluaa olla koko ajan pihalla, mutta ei hetkeäkään yksin! Alkaa ulista ja haukkua. Ja naapureiden takia pitää sitten melkein mennä että se hiljenee tästä voi tulla ongelma varmaan! sisälläkään ei suostu olemaan eri huoneessa, kun esim vieraita tulee, ja vieraan pieni lapsi pelkää näykkivää koiraa