Pelottaisiko tulevaisuus/taloudellinen pärjääminen sinua tässä tilanteessa?

[Poikkeuksellisesti ilman nickiä]

Kuvittele kohdallesi seuraavanlainen tilanne:

olet 31- vuotias ja miehesi 34v, teillä on kaksi pientä lasta. Sinulla on akateeminen loppututkinto (KTM), hyvää työkokemusta 7 vuotta, mutta ei tällä hetkellä töitä. Miehelläsi on pitkä ja menestyksekäs työhistoria sekä opistotasoinen koulutus. Olette juuri ostaneet uuden asunnon ja siitä on yli 150t velkaa. Säästöjä teillä on 40t. Miehesi irtisanotaan yht'äkkiä työstään.

Asumiskuluja teillä on n.1500e/kk ja nettotulot/kk tällä hetkellä - äitiyspäiväraha+ansiosidonnainen - yhteensä 3500e. Tulotaso pysyy samana ensi syksyyn saakka, jolloin sinun olisi tarkoitus etsiä uusi työpaikka. Miehesi etsii koko ajan uutta työtä, mutta miettii myös uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtoa.

Pelottaisiko tulevaisuus ja taloudellinen pärjääminen sinua vai osaisitko nauttia esim.säästöjen ansiosta siitä, että miehesi on toistaiseksi enemmän kotona lasten kanssa ja saa rauhassa miettiä mitä "oikeasti" tahtoo työkseen tehdä?

 

[No]

Riippuu ihan siitä miten hyvin teidän alalla on töitä tarjolla, ilmeisesti ei kovin hyvin. Minä itse olen sairaanhoitaja ja mieheni poliisi, joten en kanna huolta huomisesta. Meille riittää töitä ja jos ne loppuu, niin loppu ne on muiltakin (sit ei mee Suomessa enää kovinkaan hyvin).

 

[Team Switzerland]

Noita asumiskustannuksiahan voi pienentää tuosta jos tiukkaa tulee.. Siis pidentämällä laina-aikaa? Mutta ei pelottas.

 

[VV]

Jossain sitä kuitenkin pitää asua tai siis mielummin kai omistusasunnossa ja velkaa maksaen kuin vuokralla. Ja pankin kanssa saa tosiaan sumplittua lyhennyksiä, jos niikseen tulee, mutta kyllähän noilla säästöillä jonkin aikaa elää. Ja etköhän sinä töitä löydä tuolla koulutuksella!

 

[Noh]

Jos miehellä on asenne kohdillaan,on vastuuntuntoinen,reipas ja ahkera,en olisi huolissani.Meillä puolestaan tuli työttömyydestä aivan hirvittävä syöksykierre,josta ei olla selvitty vieläkään,vaikka miehellä viimein on töitä.Meillä mies ei ymmärtänyt omaa jatkuvaa taloudellista huoltani,mutta itse sai olla aivan masentunut,totaalisen saamaton jne.työttömänä.Hän ei ollut lastenkaan kanssa,kun ei jaksanut nousta aamuisin ylöskään.Vanhemmillaan sitten asusteli pääosin,koska en kestänyt sitä,että itse tein kaiken,hän ei mitään.

 

[juuh]

Ensin huolettaisi, sitten pohtisimme asiaa, kartoittaisimme tilanteen ym. Pitäisin sitä erittäin suurena mahdollisuutena, että mies voisi olla kotona hetkisen lasten kanssa, varsinkin jos olisi säästöjä ja asuntolaina ei heti kaatuisi päälle.

 

[jadal]

ei pelottais

 

[vieras]

Jos molemmat vanhemmat kotona ja lapset on pieniä niin kulut ei ole perheessä kovat. Nauttisimme arkisesta ruoanlaitosta, metsäretkistä, askartelusta, kirjastoretkistä, lautapeleistä jne. NAUTTISIN tilanteesta!

 

[Sanna80]

No ei todellakaan! Laina-aikaa pidentämällä saa pienennettyä asumiskuluja, noilla säästöillä pelkästään jo eläisi vuoden ja jos muuten on raha-asiat kunnossa niin pahimpaan paniikkiin voi ottaa muutaman lyhennysvapaan kuukauden.

 

[N]

Ei pelottas, ollaan eletty hyvin pienemmilläkin tuloilla. Yrittäisin noilla tuloilla olla koskematta säästöihin normielämässä, jotta olis sitten mistä ottaa jos hätä tulee. Kun ansiosidonnainen loppuu, tekevälle yleensä löytyy työtä, vaikkei aina koulutusta vastaavaa. Rahat loppuu kesken vain, jos elää yli varojen tai on paljon muita velkoja.

 

[Pusse]

Kun oliskin edes noin hyvä tilanne...

 

[ap]

Jos miehellä on asenne kohdillaan,on vastuuntuntoinen,reipas ja ahkera,en olisi huolissani.Meillä puolestaan tuli työttömyydestä aivan hirvittävä syöksykierre,josta ei olla selvitty vieläkään,vaikka miehellä viimein on töitä.Meillä mies ei ymmärtänyt omaa jatkuvaa taloudellista huoltani,mutta itse sai olla aivan masentunut,totaalisen saamaton jne.työttömänä.Hän ei ollut lastenkaan kanssa,kun ei jaksanut nousta aamuisin ylöskään.Vanhemmillaan sitten asusteli pääosin,koska en kestänyt sitä,että itse tein kaiken,hän ei mitään.

Voi miten ikävä lukea! Meillä kyllä mies on ahkera ja ns.kunnollinen ja myös tunnollinen, kova tekemään töitä. Haluaa nyt vain rauhassa miettiä mitä tahtoo tehdä, koska oli niin stressaantunut edellisessä työssään (kovat tulospaineet). Miettii tosiaan uudelleen koulutusta ja totaalista alan vaihtoa, koska haluaisi "ennemmin tienata vaikka vähemmän ja olla onnellinen kuin henkisesti aivan loppu kovapalkkaisessa työssä". On jo vuosia haaveillut irtiotosta työstään, mutta ei olisi ikinä omaehtoisesti uskaltanut lähteä.. Nyt puhuukin irtisanomisesta parhaana asiana, jota hänen työurallaan on vuosiin tapahtunut

 

[v]

Riippuu paikkakunnasta. Meidän paikkakunnalla molempien työttömyys olisi tosi vaikea tilanne, koska täällä ei ole tällä hetkellä töitä muuta kuin terveydenhoitoalan ihmisille, siivoojille ja keittiöalan ihmisille. Työttömiä on paljon ja meilkein joka paikassa on ollut yt-neuvotteluja.

 

[vx]

Voi miten ikävä lukea! Meillä kyllä mies on ahkera ja ns.kunnollinen ja myös tunnollinen, kova tekemään töitä. Haluaa nyt vain rauhassa miettiä mitä tahtoo tehdä, koska oli niin stressaantunut edellisessä työssään (kovat tulospaineet). Miettii tosiaan uudelleen koulutusta ja totaalista alan vaihtoa, koska haluaisi "ennemmin tienata vaikka vähemmän ja olla onnellinen kuin henkisesti aivan loppu kovapalkkaisessa työssä". On jo vuosia haaveillut irtiotosta työstään, mutta ei olisi ikinä omaehtoisesti uskaltanut lähteä.. Nyt puhuukin irtisanomisesta parhaana asiana, jota hänen työurallaan on vuosiin tapahtunut

Miehellesi on sattunut sopimaton työpaikka, osaamaton johtaja tai huono työnantaja. Jossain toisessa työpaikassa asiat voivat olla aivan toisin. Kannattaa miettiä, mistä tyytymättömyys työhön on oikeasti johtunut. Jossain toisessa työpaikassa sama työ voi olla oikeasti nautittavaa.