10 kk:n ikäinen kuopuksemme putosi jenkkisängyltämme pari viikkoa sitten. Putosi tutti suussa ja naama edellä, suun limakalvoilta tuli jonkin verran verta. Kova itku alkoi heti, ei oksentanut eikä tajunnanhäiriöitä näyttänyt ilmenevän. Suun ympärys oli melko lailla mustana tutin kolahdettua lattiaan 
Itkunsa itkettyään tyttö näytti kuitenkin olevan oma itsensä.
Samana päivänä alkoivat kummalliset kohtaukset, jotka noudattavat aina samaa kaavaa: Tyttö leikkii tavalliseen tapaan ja menee yhtäkkiä kumman näköiseksi, näyttäisi ikään kuin keskittyvän johonkin ja alkaa nieleskellä. Näyttää siltä kuin nieleskelisi oksennusta. Nieleskelyä kestää n. puoli minuuttia ja sen jälkeen tyttö väsähtää ja vaikuttaa siltä että nukahtaisi, jos antaisin nukahtaa. Jonkin ajan kuluttua hän on taas oma pirteä itsensä.
Näitä kohtauksia tuli putoamispäivänä muutamaan kertaan ja seuraavana aamuna muutaman tunnin sisällä 5 kertaa, vein tytön lääkärille ja saatiin lähete Helsinkiin lastenklinikalle, jossa lastenneurologit tutkivat tyttöä. Tehtiin perusteellinen lääkärintarkastus, pään UÄ aukileen kautta ja EEG. Viimeinen kohtaus oli ollut putoamispäivän jälkeisenä aamuna ja sairaalassaolon aikana niitä ei tullut, lääkärit tulivat siihen tulokseen että oireet ovat aivotärähdyksen aiheuttamia ja olivat toiveikkaita, että kohtaukset loppuvat itsestään kun aivot toipuvat tärskystä. Epilepsiaa epäiltiin alkuun mutta EEG:ssa ei näkynyt siitä viitteitä. Aivoverenvuoto oli toinen mahdollinen selitys kohtauksille mutta siitä ei näyttänyt olevan kyse, koska muut tutkimukset eivät sitä ilmentäneet ja tytön kunto oli muuten todella hyvä.
Saatiin ohjeeksi seurailla tytön tilaa ja kontrollikäyntiaika paikallisen sairaalan lastenneurologille kuun loppupuolella. Mä ehdin jo toivoa että viimeinen kohtaus olisi ollut silloin putoamispäivän jälkeisenä aamuna mutta tasan viikko putoamisesta tuli yksi kohtaus aamulla. Ja viiden päivän kuluttua eli tänään taas :'(
Mua ahdistaa ja pelottaa niin hirveästi ettei tosikaan..! Mä en ikinä voi antaa itselleni anteeksi jos putoamisesta aiheutuu tytölle jokin pysyvä haitta tai sairaus... :'( Mä olin nukuksissa kun hän pääsi putoamaan, touhusi sängyllä mun ja mieheni välissä ja mies lähti pesemään hampaita, oli sanonut mulle lähtevänsä ja mä olin kuulemma nostanut pääni, katsonut häneen ja sanonut että ok. Mulla ei ole tuosta juuri minkäänlaista muistikuvaa eli oon ollut ihan unessa vaikka oon vissiin vaikuttanut siltä että ymmärsin mitä mies sanoi... Ja siihen kopsahdukseen ja kamalaan huutoon heräsin :'(
Kiitos jos jaksoit lukea, oon ihan romuna ollut melkein kaksi viikkoa. Huomenna soitan lastenklinikalla meitä hoitaneelle lääkärille ja hartaasti toivon ettei mitään suurempaa vahinkoa ole päässyt tapahtumaan..!
Itkunsa itkettyään tyttö näytti kuitenkin olevan oma itsensä. Samana päivänä alkoivat kummalliset kohtaukset, jotka noudattavat aina samaa kaavaa: Tyttö leikkii tavalliseen tapaan ja menee yhtäkkiä kumman näköiseksi, näyttäisi ikään kuin keskittyvän johonkin ja alkaa nieleskellä. Näyttää siltä kuin nieleskelisi oksennusta. Nieleskelyä kestää n. puoli minuuttia ja sen jälkeen tyttö väsähtää ja vaikuttaa siltä että nukahtaisi, jos antaisin nukahtaa. Jonkin ajan kuluttua hän on taas oma pirteä itsensä.
Näitä kohtauksia tuli putoamispäivänä muutamaan kertaan ja seuraavana aamuna muutaman tunnin sisällä 5 kertaa, vein tytön lääkärille ja saatiin lähete Helsinkiin lastenklinikalle, jossa lastenneurologit tutkivat tyttöä. Tehtiin perusteellinen lääkärintarkastus, pään UÄ aukileen kautta ja EEG. Viimeinen kohtaus oli ollut putoamispäivän jälkeisenä aamuna ja sairaalassaolon aikana niitä ei tullut, lääkärit tulivat siihen tulokseen että oireet ovat aivotärähdyksen aiheuttamia ja olivat toiveikkaita, että kohtaukset loppuvat itsestään kun aivot toipuvat tärskystä. Epilepsiaa epäiltiin alkuun mutta EEG:ssa ei näkynyt siitä viitteitä. Aivoverenvuoto oli toinen mahdollinen selitys kohtauksille mutta siitä ei näyttänyt olevan kyse, koska muut tutkimukset eivät sitä ilmentäneet ja tytön kunto oli muuten todella hyvä.
Saatiin ohjeeksi seurailla tytön tilaa ja kontrollikäyntiaika paikallisen sairaalan lastenneurologille kuun loppupuolella. Mä ehdin jo toivoa että viimeinen kohtaus olisi ollut silloin putoamispäivän jälkeisenä aamuna mutta tasan viikko putoamisesta tuli yksi kohtaus aamulla. Ja viiden päivän kuluttua eli tänään taas :'(
Mua ahdistaa ja pelottaa niin hirveästi ettei tosikaan..! Mä en ikinä voi antaa itselleni anteeksi jos putoamisesta aiheutuu tytölle jokin pysyvä haitta tai sairaus... :'( Mä olin nukuksissa kun hän pääsi putoamaan, touhusi sängyllä mun ja mieheni välissä ja mies lähti pesemään hampaita, oli sanonut mulle lähtevänsä ja mä olin kuulemma nostanut pääni, katsonut häneen ja sanonut että ok. Mulla ei ole tuosta juuri minkäänlaista muistikuvaa eli oon ollut ihan unessa vaikka oon vissiin vaikuttanut siltä että ymmärsin mitä mies sanoi... Ja siihen kopsahdukseen ja kamalaan huutoon heräsin
:'( Kiitos jos jaksoit lukea, oon ihan romuna ollut melkein kaksi viikkoa. Huomenna soitan lastenklinikalla meitä hoitaneelle lääkärille ja hartaasti toivon ettei mitään suurempaa vahinkoa ole päässyt tapahtumaan..!
