Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Pelkosektion vastustajat!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="assi, post: 6101456, member: 3842"]</p><p>Tätä aihetta sivutaan monessakin ketjussa ja on varmasti monia koskettava ja kovaa väittelyä aiheuttava. En tuomitse pelkosektioita kun ne tehdään lääkäetieteellisistä syistä, eli voimakkaan todellisen synnytyspelon vuoksi (esim. edellinen traumaattinen kokemus) mutta hyvin paljon niitä tehdään myös "mukavuussyistä". Löysin melko tuoreen (2003) ja kotimaisen tutkimuksen sektion riskeistä, sekä äidille että lapselle. Tässä siis faktatietoa. Tuli hirveän pitkä vaikka tästä puuttuukin taulukot. Lopussa lähdeviite.</p><p></p><p>"Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät</p><p>keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita</p><p>komplikaatioita esiintyy vain prosentissa kaikista</p><p>synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin liittyy niitä</p><p>ja äitikuolleisuutta vähintään neljä kertaa enemmän</p><p>kuin alatiesynnytykseen. Merkittävän verenhukan riski</p><p>on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja</p><p>verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on</p><p>keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen. Riski</p><p>kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen ja</p><p>kohtutulehduksen vaara 15-kertainen</p><p>antibioottiprofylaksiasta huolimatta. Riskit</p><p>lisääntyvät seuraavissa raskauksissa varsinkin</p><p>istukkaongelmien vuoksi. Elektiivisellä</p><p>keisarileikkauksella syntyneen lapsen sopeutuminen</p><p>kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaammin.</p><p>Synnytystavalla voi olla merkitystä myös myöhemmän</p><p>terveyden kannalta. Vaikka keisarileikkaus on</p><p>nyky-Suomessa turvallinen, sille on riskien vuoksi</p><p>oltava selkeä aihe. Antibiootti- ja trombiprofylaksia</p><p>ovat tietyille potilasryhmille tarpeellisia.</p><p>Välittömät leikkaukseen liittyvät riskit.</p><p>Ongelmattoman raskauden päättyessä spontaaniin</p><p>alatiesynnytykseen verensiirtoa tarvitaan vain 0,4-0,6</p><p>%:ssa. Keisarileikkauksen jälkeen verensiirron</p><p>tarvitsee noin 6 % potilaista (Ekeroma ym. 1997).</p><p>Merkittävän (yli 1 500 ml tai vähintään neljä</p><p>punasoluyksikköä vaativan tai hemoglobiinipitoisuutta</p><p>yli 40 g/l pienentävän) verenhukan riski on</p><p>kolminkertainen alateitse synnyttäneisiin verrattuna</p><p>(Waterstone ym. 2001).</p><p></p><p>Synnytyksiä hoidettaessa joudutaan joskus</p><p>tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä</p><p>muuten kuin poistamalla kohtu. Riski on</p><p>kuusinkertainen, jos synnytys on tapahtunut</p><p>keisarileikkauksella (Rageth ym. 1999). HYKS:n</p><p>naistenklinikassa 80 % synnytyksen yhteydessä</p><p>tehdyistä kohdunpoistoista on liittynyt</p><p>keisarileikkaukseen (A. Ropponen, henkilökohtainen</p><p>tiedonanto).</p><p></p><p>Kuten kaikissa gynekologisissa leikkauksissa myös</p><p>keisarileikkauksessa on virtsarakon ja</p><p>virtsanjohdinten vaurioitumisen vaara. Yhteensä</p><p>kirurgisia komplikaatioita ilmaantuu noin 2 %:ssa</p><p>keisarileikkauksista (Goer 2001). Rakkovaurioita</p><p>esiintyy alle 0,3 %:ssa ja virtsanjohdinvaurioita alle</p><p>promillessa, mutta kuitenkin yli kymmenkertaisesti</p><p>alatiesynnytykseen verrattuna (Rajasekar ja Hall 1997,</p><p>Jackson ja Paterson-Brown 2001).</p><p></p><p>Toipumiseen liittyvät komplikaatiot. Toipuminen</p><p>suuresta vatsan alueen leikkauksesta on työlästä ilman</p><p>komplikaatioitakin. Kipu ja vaikeudet suoriutua</p><p>tavallisista päivän askareista ja vauvan hoidosta</p><p>jatkuvat usein kaksi kuukautta keisarileikkauksen</p><p>jälkeen (Goer 2001).</p><p></p><p>Tavallisin synnytyksestä toipumista hidastava tulehdus</p><p>on virtsatietulehdus, jolle altistaa virtsateiden</p><p>katetrointi. Kaikilla keisarileikkauksella</p><p>synnyttäneillä on kestokatetri, ja virtsatietulehdus</p><p>ilmaantuu heistä lähes 10 %:lle, jos</p><p>antibioottiprofylaksiaa ei ole käytetty.</p><p>Antibioottiprofylaksia vähentää tulehdusten määrää yli</p><p>puolella (Smaill ja Hofmeyr 2000). Kohtutulehdus on</p><p>alatiesynnytyksen jälkeen harvinainen (0,2 %) (Chaim</p><p>ym. 2000); keisarileikkauksen jälkeen se on 15 kertaa</p><p>yleisempi antibioottiprofylaksiasta huolimatta (2,6</p><p>%). Keisarileikkaushaava tulehtuu 4-7 %:lla (Chaim ym.</p><p>2000). Ilman antibioottiprofylaksiaa haava- ja</p><p>kohtutulehdus komplisoivat jopa joka neljättä</p><p>keisarileikkausta (Smaill ja Hofmeyr 2000). Sepsis on</p><p>kuitenkin harvinainen: brittiaineistossa sitä esiintyi</p><p>0,4 promillessa kaikista synnytyksistä, mutta 12</p><p>kertaa useammin keisarileikkauspotilailla kuin</p><p>alateitse synnyttäneillä (Waterstone ym. 2001).</p><p>Suomessa antibioottiprofylaksiaa käytetään yhä enemmän</p><p>päivystyskeisarileikkausten yhteydessä, jos synnytys</p><p>on käynnissä tai lapsivesi on mennyt (J. Uotila, S.</p><p>Heinonen, T. Raudaskoski, U. Ekblad, henkilökohtaiset</p><p>tiedonannot).</p><p></p><p>Kuten kaikessa vatsaelinkirurgiassa myös</p><p>keisarileikkauksen jälkeen on mahdollista, että</p><p>suolisto lamaantuu (postoperatiivinen ileus) (Jackson</p><p>ja Paterson-Brown 2001). Tilanne laukeaa usein</p><p>konservatiivisella hoidolla mutta pitkittää</p><p>sairaalassaoloaikaa.</p><p></p><p>Kaikista synnyttäjistä noin 1 % joutuu kotiutumisen</p><p>jälkeen sairaalaan uudelleen kahden kuukauden</p><p>kuluessa, keisarileikkauksella synnyttäneet 2 kertaa</p><p>useammin (Lydon-Rochelle ym. 2000). Leikatuilla</p><p>äideillä tavallisimmat uudelleen sairaalaan joutumisen</p><p>syyt ovat kohtu- ja haavatulehdukset sekä</p><p>tromboemboliset komplikaatiot.</p><p></p><p>Lapsivuodeajan komplikaatiot. Raskaus lisää</p><p>laskimotukoksen riskin kuusinkertaiseksi, ja</p><p>keuhkoveritulppa on yleisimpiä kuolemaan johtavia</p><p>komplikaatiota raskauden ja lapsivuoteuden aikana</p><p>(Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkaus on</p><p>sekä laskimotukoksen että keuhkoveritulpan selkeä</p><p>itsenäinen riskitekijä. Riski kuolla</p><p>keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on</p><p>26-kertainen alatiesynnytykseen verrattuna (Greer</p><p>1997). Suomessa ei käytetä rutiinimaista</p><p>tromboosiprofylaksiaa keisarileikkauksen yhteydessä</p><p>(J. Uotila, U. Ekblad, S. Heinonen, T. Raudaskoski,</p><p>henkilökohtaiset tiedonannot). Tromboosiprofylaksiaa</p><p>käytetään, jos potilas on aikaisemmin sairastanut</p><p>laskimotukoksen tai hänellä on perinnöllinen tai</p><p>hankinnainen tukostaipumus, vaikka tukosta ei olisi</p><p>aiemmin esiintynytkään. Lisäksi profylaksia olisi</p><p>suotava, jos keisarileikkausta edeltää pitkä</p><p>immobilisaatio ennen synnytystä (yli kaksi viikkoa)</p><p>tai pre-eklamptinen raskaus tai jos synnyttäjä on yli</p><p>40-vuotias (Kaaja 2001).</p><p></p><p>Seuraaviin raskauksiin liittyvät riskit. Tärkein</p><p>keisarileikkauksen jälkeisessä raskaudessa huomioitava</p><p>asia on istukan kiinnittyminen. Eteisistukan</p><p>todennäköisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän</p><p>keisarileikkauksia on tehty (taulukko 2). Matalalle</p><p>tai tiukasti kohdunseinämään kiinnittynyt (placenta</p><p>accreta) istukka altistaa verenvuodolle raskauden</p><p>aikana ja synnytyksen yhteydessä, ennenaikaiselle</p><p>synnytykselle, pitkälle sairaalassaoloajalle ennen ja</p><p>jälkeen synnytyksen ja keisarileikkaukselle.</p><p>Poikkeavaan paikkaan kiinnittynyt istukka on myös</p><p>todennäköisemmin kasvanut kiinni kohtulihakseen, ja 89</p><p>%:ssa tapauksista, joissa istukka on kiinnittynyt</p><p>keisarileikkausarpeen, joudutaan kohdunpoistoon</p><p>synnytyksen yhteydessä (Jackson ja Paterson-Brown</p><p>2001).</p><p>Lapsen riskit</p><p>Välittömät leikkaukseen liittyvät vaarat. Suomessa</p><p>suurin osa keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai</p><p>epiduraalipuudutuksessa, joihin joskus liittyvä äidin</p><p>verenpaineen lasku heikentää istukan verenvirtausta</p><p>nopeasti ja paljon. Vaikka lapsi syntyy vain muutamia</p><p>minuutteja äidin verenpaineen laskun jälkeen, hän voi</p><p>olla kärsinyt lyhytaikaisesta hapenpuutteesta (Rout ja</p><p>Rocke 1994). Yleisanestesiassa nukutusaineet menevät</p><p>istukan läpi ja lamaavat lapsen hengitystä ja</p><p>ärtyvyyttä.</p><p></p><p>Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut</p><p>vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä</p><p>suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi</p><p>syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen</p><p>(esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla,</p><p>jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista</p><p>tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %)</p><p>(Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkauksella</p><p>syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon</p><p>vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös</p><p>veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan</p><p>ruumiinlämmön vuoksi (Wagner 1994). Synnytyksen</p><p>aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen</p><p>valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista</p><p>(adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei</p><p>käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy</p><p>tapahtua syntymän jälkeen (Agata ym. 1995).</p><p></p><p>Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski</p><p>saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on</p><p>1,3-1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä</p><p>suurempi (Goer 2001).</p><p></p><p>Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy</p><p>lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta.</p><p>Perinataalikuolleisuus on suurentuneen</p><p>kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi</p><p>verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden</p><p>uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole</p><p>aikaisemmin tehty keisarileikkausta (Smith ym. 2002).</p><p></p><p>Myöhempään terveyteen liittyvät riskit. Synnytystapa</p><p>saattaa vaikuttaa vastasyntyneen immunologiaan.</p><p>Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän</p><p>liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja</p><p>luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella</p><p>syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on</p><p>alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä</p><p>kuusi kuukautta syntymän jälkeen (Grönlund ym. 1999).</p><p>Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän</p><p>atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen</p><p>kannalta (Xu ym. 2001)."</p><p></p><p>Keisarileikkauksen riskit</p><p>Duodecim</p><p>2003;119(7):593-598</p><p>Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="assi, post: 6101456, member: 3842"] Tätä aihetta sivutaan monessakin ketjussa ja on varmasti monia koskettava ja kovaa väittelyä aiheuttava. En tuomitse pelkosektioita kun ne tehdään lääkäetieteellisistä syistä, eli voimakkaan todellisen synnytyspelon vuoksi (esim. edellinen traumaattinen kokemus) mutta hyvin paljon niitä tehdään myös "mukavuussyistä". Löysin melko tuoreen (2003) ja kotimaisen tutkimuksen sektion riskeistä, sekä äidille että lapselle. Tässä siis faktatietoa. Tuli hirveän pitkä vaikka tästä puuttuukin taulukot. Lopussa lähdeviite. "Synnytyspelon tai synnyttäjän toiveen vuoksi tehtävät keisarileikkaukset ovat yleistymässä. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin liittyy niitä ja äitikuolleisuutta vähintään neljä kertaa enemmän kuin alatiesynnytykseen. Merkittävän verenhukan riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen, ja verenhukasta johtuvan kohdunpoiston vaara on keisarileikkauksen yhteydessä kuusinkertainen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen ja kohtutulehduksen vaara 15-kertainen antibioottiprofylaksiasta huolimatta. Riskit lisääntyvät seuraavissa raskauksissa varsinkin istukkaongelmien vuoksi. Elektiivisellä keisarileikkauksella syntyneen lapsen sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään käynnistyy hitaammin. Synnytystavalla voi olla merkitystä myös myöhemmän terveyden kannalta. Vaikka keisarileikkaus on nyky-Suomessa turvallinen, sille on riskien vuoksi oltava selkeä aihe. Antibiootti- ja trombiprofylaksia ovat tietyille potilasryhmille tarpeellisia. Välittömät leikkaukseen liittyvät riskit. Ongelmattoman raskauden päättyessä spontaaniin alatiesynnytykseen verensiirtoa tarvitaan vain 0,4-0,6 %:ssa. Keisarileikkauksen jälkeen verensiirron tarvitsee noin 6 % potilaista (Ekeroma ym. 1997). Merkittävän (yli 1 500 ml tai vähintään neljä punasoluyksikköä vaativan tai hemoglobiinipitoisuutta yli 40 g/l pienentävän) verenhukan riski on kolminkertainen alateitse synnyttäneisiin verrattuna (Waterstone ym. 2001). Synnytyksiä hoidettaessa joudutaan joskus tilanteeseen, jossa verenvuotoa ei saada tyrehdytettyä muuten kuin poistamalla kohtu. Riski on kuusinkertainen, jos synnytys on tapahtunut keisarileikkauksella (Rageth ym. 1999). HYKS:n naistenklinikassa 80 % synnytyksen yhteydessä tehdyistä kohdunpoistoista on liittynyt keisarileikkaukseen (A. Ropponen, henkilökohtainen tiedonanto). Kuten kaikissa gynekologisissa leikkauksissa myös keisarileikkauksessa on virtsarakon ja virtsanjohdinten vaurioitumisen vaara. Yhteensä kirurgisia komplikaatioita ilmaantuu noin 2 %:ssa keisarileikkauksista (Goer 2001). Rakkovaurioita esiintyy alle 0,3 %:ssa ja virtsanjohdinvaurioita alle promillessa, mutta kuitenkin yli kymmenkertaisesti alatiesynnytykseen verrattuna (Rajasekar ja Hall 1997, Jackson ja Paterson-Brown 2001). Toipumiseen liittyvät komplikaatiot. Toipuminen suuresta vatsan alueen leikkauksesta on työlästä ilman komplikaatioitakin. Kipu ja vaikeudet suoriutua tavallisista päivän askareista ja vauvan hoidosta jatkuvat usein kaksi kuukautta keisarileikkauksen jälkeen (Goer 2001). Tavallisin synnytyksestä toipumista hidastava tulehdus on virtsatietulehdus, jolle altistaa virtsateiden katetrointi. Kaikilla keisarileikkauksella synnyttäneillä on kestokatetri, ja virtsatietulehdus ilmaantuu heistä lähes 10 %:lle, jos antibioottiprofylaksiaa ei ole käytetty. Antibioottiprofylaksia vähentää tulehdusten määrää yli puolella (Smaill ja Hofmeyr 2000). Kohtutulehdus on alatiesynnytyksen jälkeen harvinainen (0,2 %) (Chaim ym. 2000); keisarileikkauksen jälkeen se on 15 kertaa yleisempi antibioottiprofylaksiasta huolimatta (2,6 %). Keisarileikkaushaava tulehtuu 4-7 %:lla (Chaim ym. 2000). Ilman antibioottiprofylaksiaa haava- ja kohtutulehdus komplisoivat jopa joka neljättä keisarileikkausta (Smaill ja Hofmeyr 2000). Sepsis on kuitenkin harvinainen: brittiaineistossa sitä esiintyi 0,4 promillessa kaikista synnytyksistä, mutta 12 kertaa useammin keisarileikkauspotilailla kuin alateitse synnyttäneillä (Waterstone ym. 2001). Suomessa antibioottiprofylaksiaa käytetään yhä enemmän päivystyskeisarileikkausten yhteydessä, jos synnytys on käynnissä tai lapsivesi on mennyt (J. Uotila, S. Heinonen, T. Raudaskoski, U. Ekblad, henkilökohtaiset tiedonannot). Kuten kaikessa vatsaelinkirurgiassa myös keisarileikkauksen jälkeen on mahdollista, että suolisto lamaantuu (postoperatiivinen ileus) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Tilanne laukeaa usein konservatiivisella hoidolla mutta pitkittää sairaalassaoloaikaa. Kaikista synnyttäjistä noin 1 % joutuu kotiutumisen jälkeen sairaalaan uudelleen kahden kuukauden kuluessa, keisarileikkauksella synnyttäneet 2 kertaa useammin (Lydon-Rochelle ym. 2000). Leikatuilla äideillä tavallisimmat uudelleen sairaalaan joutumisen syyt ovat kohtu- ja haavatulehdukset sekä tromboemboliset komplikaatiot. Lapsivuodeajan komplikaatiot. Raskaus lisää laskimotukoksen riskin kuusinkertaiseksi, ja keuhkoveritulppa on yleisimpiä kuolemaan johtavia komplikaatiota raskauden ja lapsivuoteuden aikana (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkaus on sekä laskimotukoksen että keuhkoveritulpan selkeä itsenäinen riskitekijä. Riski kuolla keuhkoveritulppaan keisarileikkauksen jälkeen on 26-kertainen alatiesynnytykseen verrattuna (Greer 1997). Suomessa ei käytetä rutiinimaista tromboosiprofylaksiaa keisarileikkauksen yhteydessä (J. Uotila, U. Ekblad, S. Heinonen, T. Raudaskoski, henkilökohtaiset tiedonannot). Tromboosiprofylaksiaa käytetään, jos potilas on aikaisemmin sairastanut laskimotukoksen tai hänellä on perinnöllinen tai hankinnainen tukostaipumus, vaikka tukosta ei olisi aiemmin esiintynytkään. Lisäksi profylaksia olisi suotava, jos keisarileikkausta edeltää pitkä immobilisaatio ennen synnytystä (yli kaksi viikkoa) tai pre-eklamptinen raskaus tai jos synnyttäjä on yli 40-vuotias (Kaaja 2001). Seuraaviin raskauksiin liittyvät riskit. Tärkein keisarileikkauksen jälkeisessä raskaudessa huomioitava asia on istukan kiinnittyminen. Eteisistukan todennäköisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän keisarileikkauksia on tehty (taulukko 2). Matalalle tai tiukasti kohdunseinämään kiinnittynyt (placenta accreta) istukka altistaa verenvuodolle raskauden aikana ja synnytyksen yhteydessä, ennenaikaiselle synnytykselle, pitkälle sairaalassaoloajalle ennen ja jälkeen synnytyksen ja keisarileikkaukselle. Poikkeavaan paikkaan kiinnittynyt istukka on myös todennäköisemmin kasvanut kiinni kohtulihakseen, ja 89 %:ssa tapauksista, joissa istukka on kiinnittynyt keisarileikkausarpeen, joudutaan kohdunpoistoon synnytyksen yhteydessä (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Lapsen riskit Välittömät leikkaukseen liittyvät vaarat. Suomessa suurin osa keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, joihin joskus liittyvä äidin verenpaineen lasku heikentää istukan verenvirtausta nopeasti ja paljon. Vaikka lapsi syntyy vain muutamia minuutteja äidin verenpaineen laskun jälkeen, hän voi olla kärsinyt lyhytaikaisesta hapenpuutteesta (Rout ja Rocke 1994). Yleisanestesiassa nukutusaineet menevät istukan läpi ja lamaavat lapsen hengitystä ja ärtyvyyttä. Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen (esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla, jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi (Wagner 1994). Synnytyksen aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista (adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy tapahtua syntymän jälkeen (Agata ym. 1995). Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on 1,3-1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä suurempi (Goer 2001). Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta. Perinataalikuolleisuus on suurentuneen kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole aikaisemmin tehty keisarileikkausta (Smith ym. 2002). Myöhempään terveyteen liittyvät riskit. Synnytystapa saattaa vaikuttaa vastasyntyneen immunologiaan. Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä kuusi kuukautta syntymän jälkeen (Grönlund ym. 1999). Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen kannalta (Xu ym. 2001)." Keisarileikkauksen riskit Duodecim 2003;119(7):593-598 Terhi Saisto ja Erja Halmesmäki [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Mullista kunnossapito Balanset-1a: lla
50 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Balanset-1a: lla saavutettu tarkkuus ja tehokkuus
Tänään 02:51
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Tehokas roottorin tasapainotus Balanset-1a: lla
Tänään 02:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Olen 173cm mies, kun painoin 63kg sain jatkuvasti naisilta huomiota. Nyt paino 70kg eikä ketään kiinosta.
Tänään 00:57
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kun persuilla on vain Sebu, niin mitä mieltä se on Orbanista?
Tänään 00:16
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Ensimmäinen edustajainhuoneen demokraattijäsen toivoo julkisesti Bidenin vetäytymistä"
Tänään 00:06
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
AlepAnnan diagnoosi varmistui
Eilen 23:46
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Connecticut fake id
Eilen 23:26
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Ketju JO-faneille
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 6K
Aihe vapaa
2.
Lestadiolainen pahuus kotona: Anna-Roosa oli noin 4-vuotias, kun oman isän rekemät raiskaukset alkoivat.
Started by vierailija
Eilen 09:45
Luettu: 928
Aihe vapaa
3.
Mikä sateenkaariporukkaa oikein vaivaa kun pitää tuhota ihmisten omaisuutta?
Started by vierailija
Maanantai klo 00:18
Luettu: 573
Aihe vapaa
4.
Pekka Toveri: "Suomi on sodassa" - Ei kai kokoomus vie meitä sotaan?
Started by vierailija
Maanantai klo 19:19
Luettu: 568
Aihe vapaa
5.
Tulkkeja tarvittaneen taas kerran? ”Raskaasti aseistautuneet hyökkääjät avasivat tulen hääjuhlassa Ranskassa”
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:20
Luettu: 459
Aihe vapaa
6.
”Spit on that thing” 😅 Miehet, ottaisitteko ”Hawk Tuahit” tältä söpöliiniltä?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:45
Luettu: 411
Aihe vapaa
7.
Kuinka moni suomalainen äänesti persuja viime vaaleissa suhteessa mamujen määrään?
Started by vierailija
Maanantai klo 11:33
Luettu: 391
Aihe vapaa
8.
"Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia, koska niiden tarve on vähentynyt."
Started by vierailija
Maanantai klo 10:20
Luettu: 376
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
41 min sitten
Aihe vapaa
2.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
41 min sitten
Aihe vapaa
3.
Mullista kunnossapito Balanset-1a: lla
Latest: vierailija
50 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
55 min sitten
Aihe vapaa
5.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
Tänään 02:51
Aihe vapaa
6.
Balanset-1a: lla saavutettu tarkkuus ja tehokkuus
Latest: vierailija
Tänään 02:51
Aihe vapaa
7.
En pääse jaloilleni
Latest: vierailija
Tänään 02:29
Aihe vapaa
8.
Tehokas roottorin tasapainotus Balanset-1a: lla
Latest: vierailija
Tänään 02:12
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Pelkosektion vastustajat!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu