A
apuaa:(((
Vieras
Aivan yllättäen hänellä tuli muutama viikko sitten ns "tärinä kohtaus". Vapisi kuin vanha mummo vaikka ikää on vasta 28. Tuon ks kohtauksen jälkeen hänelle jäi sumea näkökenttä. Sai kiireellisen lähetteen neurologille ja silmälääkärille. Silmälääkärissä havaittiin puutosta näkökentässä ja hyvin heikko näkö (joka siis tullut yllättäen hyvin lyhyessä ajassa). Lisäksi miehelläni on aina tosi suuret pupillit, ja nyt lääkäri sanoi ettei se ole normaalia. Tuli lähete jatko tutkimuksiin.. Tukokset ja aivoverenkiertohäiriöt suljettiin pois verikokein.
Tänään postitse tuli sitten 4 eri aikaa erilaisiin tutkimuksiin! Yksi näkökenttä tutkimukseen, toinen pään magneetti kuvaukseen, ja kaksi tapaamista eri lääkäreiden kanssa.
Hän itse puhuu jokapäivä että kohta tulee kuitenkin kuolema.. Minä aina tokaisen jotain tyyliin "älä nyt höpötä".. Mutta nyt on muakin alkanut pelottaa, en vain uskalla näyttää hänelle että minäkin olen peloissani.
Lääkäri ei siis sanonut epäilevänsä mitään kasvainta mutta halusi silti tuon magneetti kuvan varmuudeksi. Itse kuitenkin nyt luettuani netistä paljon aivokasvainten oireista, olen hyvin pelästynyt. Lisäksi eilen äitini muistutti minua eräästä perhetuttavasta, jolla oli aikoinaan samat oireet kuin miehelläni nyt ja lopulta hän kuolikin nimenomaan aivokasvaimeen.
Pahinta tässä on se että mieheni magneettikuvaus aika tuli vasta syyskuun puoleen väliin, emmekä todellakaan haluaisi tässä pelossa elää siihen saakka! Jos kyseessä onkin jokin vakava, niin onko syyskuussa jo liian myöhäistä..
Tänään postitse tuli sitten 4 eri aikaa erilaisiin tutkimuksiin! Yksi näkökenttä tutkimukseen, toinen pään magneetti kuvaukseen, ja kaksi tapaamista eri lääkäreiden kanssa.
Hän itse puhuu jokapäivä että kohta tulee kuitenkin kuolema.. Minä aina tokaisen jotain tyyliin "älä nyt höpötä".. Mutta nyt on muakin alkanut pelottaa, en vain uskalla näyttää hänelle että minäkin olen peloissani.
Lääkäri ei siis sanonut epäilevänsä mitään kasvainta mutta halusi silti tuon magneetti kuvan varmuudeksi. Itse kuitenkin nyt luettuani netistä paljon aivokasvainten oireista, olen hyvin pelästynyt. Lisäksi eilen äitini muistutti minua eräästä perhetuttavasta, jolla oli aikoinaan samat oireet kuin miehelläni nyt ja lopulta hän kuolikin nimenomaan aivokasvaimeen.
Pahinta tässä on se että mieheni magneettikuvaus aika tuli vasta syyskuun puoleen väliin, emmekä todellakaan haluaisi tässä pelossa elää siihen saakka! Jos kyseessä onkin jokin vakava, niin onko syyskuussa jo liian myöhäistä..