paska mutsi

[hullu lehmä]

mikäköhän olisi sellainen ensimmäinen askel, mikä pitää ottaa, kun tarvitsee itselleen selkeästi jonkinlaisen mielialalääkityksen? minä oon nykyään niin hullu, suutun niin pikkuasioista ja en pääse niiden yli. jos en saa kurahanskaa lapselle, niin melkeen itken. lapsiparalle välillä karjun pää punaisena, että turpa kiinni, kun esim ei suostu nukkumaan, kauan ensin rauhoitellut olen kyllä. se vaan jossain vaiheessa napsahtaa, vaikka kuinka vannottaa itseään pysymään rauhallisena. lapsi on vasta 1v7kk, ei sille saisi huutaa, kuten ei tietenkään minkäänikäiselle. en jaksa olla tällainen, vihaan itseäni, soimaan monta päivää itseäni jos olen huutanut sille.

kuitenkin häpeän ajatustakin lähteä hakemaan jotain nappeja, ku ei ilman pärjää. mieskin ehdottomasti sitä mieltä, että kannattaisi hakea joku lääkitys, kun ei tähän mitään kotikonsteja ole. aina on paha mieli omasta hermostumisesta, aina saa illalla miettiä, että miks mä suutuin, silti sama tapahtuu kuitenkin seuraavana päivänä.

 

["Hömelö"]

Mene yksityiselle lääkäriasemalle jos mahollista, heti. Tai soitat pikapikaa neuvolaan. VAADI apua, sano että pelkäät lapses puolesta. Muuten saatetaan sanoa että jonon hännille vaan, ei oo akuutti tapaus. Lapses todennäkösesti kärsii tosta tilanteesta, mutta hyvä että ite oot huomannu tarvitsevas apua. Jos et oo pahoinpidelly tai jättäny lasta hoitamatta, ei tartte pelätä että taas joku sotkee lastensuojelun tähänkin kuvioon. Osoitat hyvää vanhemmuutta sillä että ymmärrät hakea itselles apua.

 

[hormonit?]

Olen vähän samanlainen, tosi temperamenttinen. Olin tosi paha, mutta nyt oppinut vähän hallitsemaan itseäni. Tosin nyt muutaman päivän olen ollut tosi paskamainen ja ärtynyt ja vihannut itseäni. Tänään kuitenkin lauhkea kuin lehmä, ja ihmettelin itsekin, että mistähän tuulee. Huomasin sitten, että menkat alkoi. Olen alkanut epäilemään omalla kohdallani, että hormonit tekee musta hullun.

 

["aloittaja"]

joo, en oo pahoinpidelly enkä jättäny hoitamatta, ja suurimmaksi osaksi hillitseni itseni, paljon halitaan ja rakastetaan.. joskus vaan niksahtaa päässä ja huutaa ennenku ees kerkeää aloittaa sen itsensä hillitseminen.. ajattelin puhua tästä neuvolassa sitten..

 

[Mietin]

Oletko hänen kanssaa kotona päivät tai onko lapsi aloittanut tarhan.

Mietin vain, että oletko jotenkin pohjimmiltasi väsynyt kotona oloon 24h lapsen kanssa.
Jos tarvitsisit välillä aikuisten seuraa.
lapsi tarhaan ja äiti töihin.

Kotihoito sopii joillekin, mutta kaikkien pää ei sitä kestä. Lapsi on jo sen ikäinen, että pärjää tarhassa ja sinä saisit lepuuttaa hermoja päivän töissä ja illat olla lapsen kanssa.

itse huomasin, että olisn jotenkin levänneempi ja rauhallisempi sen jälkeen kun menin töihin.
Olin itse stressaantuntu kotona, kun lapsen kanssa vain olin.
Kauhea tunnustaa, mutta minusta tuli tällä tavalla parempi äiti ja lapselle tarha sopi.

Nyt tämä lapsi 6v ja onnellinen menevä tapaus, ei jäänyt traumoja, kun meni puolitoistavuotiaana tarhaan.

voisiko sinulla olla jotain tällaista

 

["Mie"]

Jos käytössä hormonaalinen ehkäisy, se voi aiheuttaa noita raivareita, tilanne vaikeutuu vaivihkaa. Jos on esim. pillerit, ehkäise jonkun aikaa muuten ja tunnustele fiiliksiä. Tuulettaminen myös hyväksi.

 

["nimetön"]

Kokemuksesta voin sanoa ettei kannata neuvolaan mennä puhumaan. Tekevät heti ls-ilmoituksen, ainakin sillon tehtiin kun menin joskus aikoinaan puhumaan masennuksesta