Parisuhde ja omat vanhemmat

[ristiriitaista...]

Olenkohan jotenkin outo tämän asian suhteen, kun suurin osa ihmisistä on aina täysin varmoja siitä, että kenenkään muun mielipiteellä ei ole mitään merkitystä siinä, että kenen kanssa menee naimisiin tai ylipäänsä on parisuhteessa.

Meinaan kun itselläni on jotenkin ristiriitainen olo asian suhteen. Toisaalta pidän vääränä sitä, että en ole se itsevarma oman tiensä kulkija, joka vähät välittää muiden mielipiteistä (kun sellainen normaalin ihmisen ilmeisesti pitäisi olla), kun sitten taas toisaalta esimerkiksi juuri parisuhdeasioissa tuntisin tekeväni jotain väärin, jos alkaisin elää yhdessä sellaisen miehen kanssa, jota esimerkiksi vanhempani ja muut läheiseni inhoaisivat. (Siiis esimerkiksi niin paljon, etteivät esimerkiksi haluisi enää olla tekemisissä kanssani).

Eli toisin sanoen tuntuu väärältä välittää tällaisessa asiassa läheistensä mielipiteistä, mutta sitten kuitenkin samaan aikaan tuntee tekevänsä sisimmissään jotain väärin, jos ei niistä välitä lainkaan.

 

["Vieras"]

Mun isä ja avomies eivät tule lainkaan toimeen keskenään. Tämän vuoksi isäni käski minun valita hänen ja puolisoni väliltä. Ei ollut vaikea valinta... Viimeisin yhteydenotto isältäni koski sitä, että jättää minut perinnöttömäksi no siinäpähän jättää.

Eli mua ei todellakaan kiinnosta muiden mielipiteet kumppanistani. Eikä mua kiinnosta sekään, mitä minusta saatetaan ajatella. Sitä kun itse tuntee itsensä ja tietää olevansa arvokas ja hyvä, niin se riittää.

 

[Catida]

Et ole outo Kyllä minullekin esim. omat vanhemmat ovat sen verran tärkeät, että olisi erittäin surullista ja vaikea paikka jos joutuisi jotenkin valitsemaan heidän ja puolison välillä. Onneksi sellaista tilannetta ei ole tullut, ja aika vaikea kyllä kuvitella miten se olisi mahdollistakaan, vanhempani kun ovat aika avarakatseisia ja useimpien ihmisten kanssa toimeen tulevia tyyppejä, eivätkä pyri mitenkään määräilemään elämääni. Vaikea kuvitella sellaista henkilöä, johon minä rakastuisin, mutta jota vanhempani eivät voisi sietää.

Aloittaja, jos tuollainen valintatilanne ei ole elämässäsi todellisuutta, niin turha murehtia. Hyvä vain että sinulla on ilmeisesti hyvät välit perheeseesi ja arvostat heidän mielipiteitään Eri asia on jos vanhemmat (tai muu suku tms.) jotenkin painostavat ja yrittävät pakottaa sinua johonkin muottiin.

 

[nooh]

Et ole outo. Meillä on läheinen perhe ja toki välitän vanhempieni mielipiteestä. He ovat niitä ihmisiä, joiden tiedän joka tilanteessa tahtovan mulle parasta. Eli jos isäni inhoaisi miestäni, niin kyllä mulla jotkut hälytyskellot sois. Näin ei onneksi ole

 

["möks"]

Kyllä muiden mielipide kaikkiin aina jotenkin vaikuttaa, eri asia keiden ja miten paljon. Jos näin ei olisi olisi maailmassa paljon epäsuhtaisempia pare enemmän.

 

[Nenja]

Mulle on todella tärkeää että ystävä ja vanhemmat pitävät puolisostani, se olisi jotenkin outoa jos eivät.. He kumminkin tuntevat parhaiten minut ja ovat minun elämäni tärkeimpiä henkilöitä ja jos he eivät pitäisi puolisostani, olisi siinä oikeasti jotain vikaa mitä mä en vain näkisi

 

["jane"]

Kyllä asia niin on, että on hyvä kuunnella perheen neuvoja, mutta itse täytyy tehdä päätös. Neuvot ovat ilmaisia, mutta jokainen maksaa päätöksistään itse. Joku perheenjäsen voi antaa tahtomattaan huonon neuvon (olla mustasukkainen tms.) ja sinä menetät elämäsi ihmisen, jos kuuntelet vain muiden mielipiteitä. Itse tein ennen aina näin. Luotin siskoni mielipiteeseen, kunnes tajusin, että apua, hänhän ei välttämättä ajattelekaan minun parastani, vaan peilaa minun asioitani omiinsa. Joten BE CAREFUL who you listen to!!

Turvaverkko on hyvä olla, mutta täytyy pystyä elämään myös omaa elämää. Muutoin ei edes mikään parisuhde oikeastaan toimi, jos sitä elää perheensä toiveen mukaan...