Parhaat ystävät, 4-ever.

Mä muistan sen ikuisesti. Kuka nyt ei vois sitä unohtaa? Me ollaan oltu monta vuotta hyviä ystäviä. Ehkä jopa parhaita ystäviä. Me ollaan tatuoitu toistemme nimet käsivarsiimme ja saaneet näin kumppanimme nyreiksi. Meidän välillä on ollut aina erillainen yhteys, kuin muilla ihmisillä on. Se alkoi jo siitä ekasta illasta, kun tavattiin.
Olin silloin silloisen poikaystäväni kanssa siinä baarissa ja olin juuri täyttänyt kahdeksantoista, joten me juhlittiin mun synttäreitä. Olin silloin jo tosi onnellinen, mutta sitten sinä pistit kaiken sekaisin. Pyörähdit elämääni kuin pieni tornado, ja mylläsit koko sen hataran tulevaisuuden, jota olin siihen mennessä itselleni rakentanut Sakun kanssa. Ihastuin ja ehkä jopa rakastuinkin sinuun, mutta välillämme ei koskaan tapahtunut mitään. Uskon silti myös sinun tunteneen sen jännitteen, joka meidän välillämme kipunoi. Se veti meitä lähemmäs toisiamme, sai meidät puhumaan tyhmiä ja pelleilemään niin, että oli ihme, ettemme päätyneet sänkyyn ja pettäneet kumppaneitamme.
Sitten, se kerta, kun minun piti vain tulla käymään luonasi lainaamassa sitä sinun CD:täsi, kaikki välillämme meni uusiksi.
Tulin teille niin kuin olimme sopineet. Äitisi oli keittänyt kahvia ja vaati minua ehdottomasti jäämään ainakin siksi aikaa. No, totta kai minä jäin, kun pyydettiin. Juttelimme niitä näitä, äitisi sanoi, etten saa tehdä sinulle enään yhtään tatuointia, vaikka olikin imarreltu hänelle omistetusta tatuinnista. Se oli hyvä, koska minulla oli mennyt paljon aikaa siihen, ennen kuin kehtasin päästää sinut kotiin tatuoinnin kanssa.
Ilta venyi vain pidemmäksi, joten ehdotit, että jäisin saunomaan ja kipaistaisiin hakemassa hiukan juotavaa läheiseltä kiskalta. En pistänyt ollenkaan pahakseni sitä. Saimme saunan lämpiämään ja lähdimme sitten saman tien kävelemään kioskille. Nauroimme ja juttelimme niin, että koko naapurusto varmasti kuuli sen. Illan pimeys tiivistyi ympärillemme, jolloin, vaikka välissämme oli ainakin metrin verran tyhjää tilaa, olisin voinut vannoa, meidän kävelevän kylkikyljessä. Jännite välillämme suorastaan kipunoi. Emme kuitenkaan välittäneet siitä.
Korkkasin ensimmäisen siiderin heti, kun vain pääsimme ulos kioskista, jossa ilma oli tuntunut tukahduttvan kuumalta ja jossa olit katsonut minua muutaman kerran aivan liian lämpimästi.
”Varo!” sanoit virnuillen sitä ilkikurista hymyäsi, joka sai jalkani aina yhtä veteliksi. ”Olet ihan päissäsi ennen kuin päästään meille, jos jatkat tuohon tahtiin kiskomista”.
En ilmeisestikkään juuri keskittynyt kävelyyni, kun seuraava muistikuva sinun hymysi jälkeen oli, kun makasin maassa ja päätäni särki. Olin ilmeisestikkin kompuroinut taas jaloissani ja lyönyt pääni.
”Kiki, oletko kunnossa?” kummarrut lähelleni maahan, enkä tajua sitä ennen kuin nostaessani katseeni maasta huomaan kasvojesi olevan melkein kiinni omissani.
Tunnen punastuvani, näen punan sinunkin poskillasi ja hämmennyksen silmissäsi. En tiedä kuvittelenko, vai onko hengityksesi muuttunut tavallista raskaammaksi. Olimme siinä aivan varmasti ikuisuuden aivan liikkumatta, mitään sanomatta tai tekemättä, kuin peläten, että rikkoisimme jotain korvaamatonta tehdessämme pienenkin eleen suuntaan tai toiseen. Silloin, mitä vain olisi voinut tapahtua.
”No, ainakaan siideri ei läikkynyt”.
En tiedä, kumpi sen sanoi, mutta repesimme saman tien niin hervottomaan nauruun, että olimme katketa liitoksistamme. Autoit minut ylös maasta, ja varmistit, etten ollut saanut päähäni kuhmua kummempaa. Koko tilanne oli lauennut. Olimme taas kuin aina, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jälleen vain parhaat ystävät.
Saunoimme monta tuntia, kävimme välillä röökillä ja joimme siideriä. Loppu illasta olin suhteellisen hyvässä humalassa, viimeinen bussi oli mennyt, etkä uskaltanut laittaa minua yön selkään kävelemään yksin kotiin. Sovimme, että jäisin luoksesi yöksi. Etsit minulle yhden paidoistasi yöpaidaksi ja kapusimme kapeaan sänkyysi juttelemaan. Juttelimme kaikesta, nauroimme kaikelle ja meillä oli hyvä olla.
Jossain vaiheessa sinun alkoi tehdä mieli tupakkaa, joten kapusimme ylös sängystä ja lähdimme tepastelemaan alas. Olin hyvin tietoinen vaatetuksestamme. Sinulla oli ylläsi vain t-paita ja bokserit, minulla se sinun satiininen kauluspaitasi ja alushousut. Se ei kuitenkaan haitannut. Kiskoin isäpuolesi kahluusaappaat jalkaani ja sinä lenkkarisi, mennäksemme istumaan vanhan leikkimökin terassille tupakalle. Ilta oli alkanut viiletä, joten tulin sinun syliisi istumaan, jos se vaikka vähän lämmittäisi.
Katselin siinä tähtiä ja hymyilin hiljaa itsekseni, kun tunsin jotain lämmintä, pehmeää ja hiukan kosteaa painautuvan niskaani. Minulla meni nanosekuntti tajuta niiden olevan sinun huulesi. Käännyin nopeasti katsomaan sinua, jolloin katseemme kohtasivat.
Aiemmin kioskireissulla alkanut tunne tulvahti minuun jälleen, kolme kertaa voimakkaampana, kuin silloin. Ennen kuin ehdin edes tajuta, niin huulemme olivat painautuneet toisiinsa niin tiiviisti, ettei niitä olisi saanut sorkkaraudallakaan irti. Työnsimme kieltä toistemme suuhun, minun sormeni uppoutuivat sinun hiussuortuviesi sekaan ja sinun kätesi olivat rinnoillani. Olimme kumpikin täynnä kiimaa, joka oli kasaantunut sisällemme niiden vuosien ajan, jotka olimme viettäneet yhdessä pelkkinä ystävimme. Olimme halunneet toisiamme ensi hetkestä lähtien, emmekä voineet sille halulle enään mitään.
Sinä irroittauduit minusta ensin. Hengityksesi oli raskasta ja silmäsi olivat tummemmat kuin meri keskellä yötä.
”Tule”, sanoit, noustessasi seisomaan, jolloin olin vähällä mätkähtää persuksilleni märkään maahan. Nappasit kuitenkin kiinni ranteestani ja lähdit retuuttamaan minua sisälle taloon, enkä siis ehtinyt mäjähtää maahan, vaikka kompuroinkin isäpuolesi liian isoissa saappaissa. Päästyämme sisään, sinä suorastaan revit ne sappaat jalastani, heitit minut harteillesi ja lähdit kantamaan yläkertaan. Olin aivan pyörällä pääsätäni, enkä tiennyt mitä ajatellan, kun laskit minut maahan huoneessasi. Laitoit oven lukkoon ja käännyit minua kohden, suorastaan eläimellinen katse silmissäsi. Minun teki mieli perääntyä tilanteesta, mutta ehdit napata minua kiinni lantiostani ja vetää vasten ahnaita ja rajuja huuliasi. Työnsit kieltä suuhuni, näykit huuliani ja ajoit minua niin aina vain lähemmäs ja lähemmäs kadotusta.
Nostat minut pakaroistani ilmaan, jolloin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kietoutua kiinni sinuun. Silloin tunnen sen ensimmäistä kertaa. Valtavan, kovan kohouman boksereittesi etumuksessasi. Se oli viimeinen tikki, en enään itsekkään voinut hallita itseäni tai kiimaani. Vien käteni hiuksiisi ja kiskaisen kovakouraisesti päätäsi niin, että kaulasi on paljaana minulle. Näykin, nuolen, suukottelen ja maistelen sitä, niin että iho rupeaa punertamaan. Sinä vain voihkit ja urahtelet nautinnosta samalla kun leivot pakaroitani.
Hetkessä huomaan olevani selälläni sängyssäsi, jalat edelleen kietoutuneena vyötärösi ympärille ja sinun olevan vuorostasi kaulani kimpussa. Toinen kätesi on edelleen pakaroillani ja toinen on lyötänyt kätensä rinnalleni ja paidan alta sormesi ovat löytäneet myös nännini, joka on nyt tiukasti sormiesi puserrksessa. Se saa minut inisemään epätoivoisen kuuloisesti. Kaipaisin jo sinua sisälleni, kovana ja täyttävänä, mutta en toisaalta haluaisi kadottaa tätä tunnetta mihinkään.
Kirkaisen, kun tajuan, että kätesi oli hivuttautunut alushousujeni sisään ja sormesi olivat ruvenneet kiihottamaan klitoristani. Suljet suuni taas nälkäisellä suudelmalla. Tahtomattani, koko ruumiini kiemurteli kättäsi vasten. Toivoin täyttymystä, hinkkasin itseäni kättäsi vasten, käsieni vaellellessa levottomina milloin missäkin, etsien, jotain mistä saada kiinni. Olin nimittäin varma, että putoaisin jonnekkin, jollen pitäisi kiinni jostain.
Kätesi tavoitti toisen levottomista käsistäni ja vei sen sisään boksereistasi. Haukoin henkeäni. Kyrpäsi oli isompi, kuin olisin voinut koskaan kuvitella. Repeäisin, jos työnät sen sisääni.
Luitko ajatukseni, kun painoit minut patjaan ja rupesit hivuttamaan alushousujani pois jaloistani. Ei mennyt kauaakaan kun makasimme siinä sängyllä alastominina päällekkäin ja tunsin kyrpäsi painautuneena vakoani vasten. Tunsin sydämessi laukkaavaan yhtä kovaa tahtia kuin omanikin, pidätellessäni hengitystäni.
Liikuit paljon varovaisemmin kuin aluksi, kun aloit sovittelemaan itseäsi sisälleni. Henkäisin ja selkäni taipui kaarelle, kun tunsin kyrpäsi tylpän, pyöreän pään häpyhuuliani vasteen. Henkäisin toisen kerran kun survaisit itsesi kerralla puoliksi sisääni. Samalla lävitseni hyökyi sellainen nautinnon aalto, etten tarvitsisi, kuin muutaman samanlaisen työnnön, niin laukeaisin saman tien.
Työnnyit nopeasti kokonaan sisälleni, mikä sai meidät molemmat vapisemaan ja haukkomaan henkeä. Olit tosiaankin iso, enkä kuitenkaan ihme kyllä revennyt, vaikka olinkin lähes varma asiasta. Aloitit aluksi hitain ja pitkin työnnöin, kiihdytit koko ajan tahtia, kunnes sait minut huutamaan. Ei tosiaan tarvittu paljoa, kun ensimmäinen orgasmi, vavhdutteli koko kehoani, sai minut sätkimään ja valittamaan. Jatkoit pumppaamistani kok orgasmini ajan, jolloin se ei ehtinyt kunnolla laantua, kun olin jälleen valmis saamaan.
Käänsit minut nopeasti vatsalleni ja työnnyit minuun takaa päin hurjana, lähes eläimellisesti. Tarrasi kynsin hampain kiinni sängyn päättyyn ja vaikersin työntöjesi alla. En olisi voinut kuvitella tällaista seksiä villeimmissa unelmissanikaan. Huohotimme yhdessä, voihkimme ja valitimme, kun kumpikin lähestyi oman nautintonsa huippua. Nousin nopeasti kontilleni, sinun yhä jatkaessa ja vein sormeni klitorikselleni. Aloin hangata itseäni epätoivoisin haparoivin liikkein, jolloin, aina välillä sormeni hipaisivat kullisi vartta, sinun työntyessä sisääni yhä uudelleen ja uudelleen. Se sai meidän molempien kiiman kasvamaan.
Tunsin sinun tulevan pian, ainoin sinua kiihdyttämään tahtia ja työntämään itseäsi entistä syvemmälle, vaikka kävitkin jo yli äärirajojeni. Viimeiset työntösi saivat meidät molemmat huutamaan nautinnosta ja tulemaan.
Sen jälkeen en muista enään mitään.

***

Tällanen töherrys... :)
 

Yhteistyössä