Meidän perheessä lyhyt ikäero on ollut helpoin. 1,5 vuotta ja 2 vuotta ikäeroa (ja siis myös 3,5) kelvosti. Mutta sit toi nuorin, ikäeroa edelliseen neljä vuotta ja isoveljiin 5,5 ja 7,5 vuotta aiheuttaa paljon enemmän päänvaivaa (melua, hälyä, vaivaa) isosisaruksilleen. Ja nuorempana toki oli myös pahoillaan kun eivät vanhemmat halunneet leikkiä. Nykyään kun nuorinkin on teini-iässä, ongelmia tuottaa eniten kai se että nuorin mieltää itsensä todellisuutta vanhemmaksi.
Omaan jaksamiseen toki sit meni päinvastaisesti. Kaksi vaippaikäistä samaan aikaan ja imetyksistä aiheutuneet univelat...
Kummassakin siis puolensa.