paniikkihäiriö!

[ap]

Onko jollain henk.koht kokemusta??

Miehelläni todettiin paniikkihäiriö ja haluaisin vähän tietää asiasta lisää, meillä on eletty miehen kanssa aika raskasta aikaa ( riidelty ym. ) voiko tua esim. laukasta paniikkihäiriön?

 

[Flow87 -Los tehottomuus-]

minulla on paniikkihäiriö. Periaatteessa Mikä tahansa tilanne voi laukaista kohtauksen. Ite en tiedä mikä sen kohtauksen on laukassu, kaikki kerrat on ollu erilaisia ja kohtauksen aiheuttaja on epäselvä.

 

[vieras]

Masennus voi esimerkiksi sen laukaista

 

[vitsake]

stressi...

 

[ap]

Syöttekö jotain lääkkeitä sit noihin häiriöihin? Tämä pisti ihan mietityttämään, tai tuli hieman syyllinen olo koska oon aina itse valittanut miehelle kuinka paha mun on olla ja mies on vaan hiljaa kuunnellut.

 

[Sisu]

Mulla puhkesi paniikkihäiriö vauvan menetyksen jälkeen. Henkinen stressi oli niin valtava. Oireet voi pulpahtaa pintaan koska vaan, mut pärjään niiden kans, olen opetellu pärjäämään, enkä siis käytä lääkitystä.

 

[LisaMarie]

Mulla on ollu paniiki oireita. Mun lääkärillä on periaate, että hän ei aseta mielellään leimaavia diagnooseja, joten en nyt sitten kaikkia diagnooseja tiedä, mutta masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on ollu. Hermostumien ja stressi sit aiheutti paniikkikohtauksia. Vieläkin itseasiassa joskus saattaa paniikki iskeä, mutta sen voi ohittaa, kun tunniostaa sen ja sitten vaan vaikka sulkee silmät ja hengittää syvään, kunnes kohtaus menee ohi. Ne tulee vaan aina ikävästi jossain tilanteessa, kuten viimeksi tikkailla ylös kiivetessä, kun mies hoputti, eli tuli stressi tilanne.

 

[sarppa]

En syö,enkä tule syömäänkään. Olen tullu toimeen ilman vaikka mulla kohtaukset oli yhdessä vaiheessa todella pahoja ja tuli monta kertaa päivässä.Nyt on pikku hiljaa lieventyny ja harvemmin tulee enää kohtauksia. Miehesi kannattaa hakea Keskustelu apua mt-toimistosta. Keskustelu on parempi kuin lääkkeet näin sanoi psykiatri minulle.

 

[ap]

Mulla on ollu paniiki oireita. Mun lääkärillä on periaate, että hän ei aseta mielellään leimaavia diagnooseja, joten en nyt sitten kaikkia diagnooseja tiedä, mutta masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on ollu. Hermostumien ja stressi sit aiheutti paniikkikohtauksia. Vieläkin itseasiassa joskus saattaa paniikki iskeä, mutta sen voi ohittaa, kun tunniostaa sen ja sitten vaan vaikka sulkee silmät ja hengittää syvään, kunnes kohtaus menee ohi. Ne tulee vaan aina ikävästi jossain tilanteessa, kuten viimeksi tikkailla ylös kiivetessä, kun mies hoputti, eli tuli stressi tilanne.

Ok. Kiitos vastauksesta

 

[vieras]

Minun miehelläni todettiin paniikkihäiriö noin vuosi sitten. Sai aika pahan kohtauksen ja luuli kuolevansa siihen paikkaan. Onneksi sai hyvät lääkkeet jotka alkoivat auttamaan ( kuukauden päästä tosin ) No meni sitten niin hyvin että sai lääkäriltä luvan puolittaa annostusta. Kesti noin kuukauden kun oireet pikku hiljaa palasivat. Aluksi ei halunnut itse uskoa siihen , eikä suostunut nostamaan lääkitystä. Nyt on viikon verran syönyt taas isompaa annosta , mutta vielä ei ole lääke tehonnut. Minä jouduin olemaan tänäänkin poissa töistä , kun mies ei pysty olemaan yksin. Huomenna sai vasta ajan lääkörille , niin katsotaan miten jatkoista selvitään. Miehelläni paniikkihäiriö on lähinnä kuolemanpelkoa ja yskii niin että meinaa tukehtua , siitä menee vielä enemmän paniikkiin ja kierre on selvä. Voimia teille ja suosittelen kyllä lääkityksen pitämistä ( jos miehelläsi on ) vaikka oireet häviäisivät. Meille tämä oli ainakin tosi paha takaisku.

 

[Flow87 -Los tehottomuus-]

Oon huomannut, ett viimeaikona, ihan tutuissa paikoissa joku ääni, väri tai ihminen tai haju tai joku ihan pikkujuttu saa aikaan ahdistuneen olon ja tuntuu että se kohtaus tulee päälle. Onneksi se kuitenki menee ohi, eikä sitä kohtausta tuu. Sittenon ahidstuneisuutta ja lievää masentuneisuutta. Olen nyt menossa ensin psykologin juttusille ja sitte katsotaan mitä jatkossa.

 

[ap]

Miehelle ei siis ole vielä mitään lääkitystä eikä mitään määrätty. Nyt parin kuukauden ajan on vaan saanut sellasia kohtauksia että pyörryttää, kuumia ja kylmiä aaltoja, tärinää, hankala hengittää jne. Ja viime yönä lähti sit sairaalalle, jossa lääkäri tutki ja totes paniikkihäiriön, en pahemmin ehtiny yöllä/aamulla miehen kanssa juttelemaan mutta sai kuulenma toisen ajan vielä lääkärille.

 

[Coon]

Itselläni on. Sen laukaisi epävakaa elämäntilanne nuorempana ja paheni myöhemmin syystä jota en halua sen enempää kommentoida.
Kerran kävin lääkärissä, teki jotain pikaisia tasapainotestejä ja lähetti labraan. Jatkosta ei antanut mitään neuvoja. Labran tulokset oli onneksi ok ja hyvä että tutkittiin.
Nyt olen huomannut, että tilanne on helpottunut. Olen saanut itse itseäni kuriin ja aina kun on kunnialla selvinnyt tilanteesta joka normaalisti vapisuttaisi, niin se antaa lisää voimia ja haluja ns. parantua.
En ole antanut "paniikin" häiritä elämääni, vaan olen oppinut elämään sen kanssa.. ja näköjään jatkuvasti vain paremmin!

 

[ap]

Coon: hyvä kun mainitsit labran.

Unohdin sanoa, että verikokeet ym. mitä oli otettu ja ne mihin saa heti vastauksen olivat miehen sanoja lainaten "päin vittua".

 

[LisaMarie]

Keskustelu on parempi kuin lääkkeet näin sanoi psykiatri minulle.

Mä uskon kanssa tähän. Tietty on ehkä tapauskohtaisia erojakin.
Mutta ainakin mulla ne kohtaukset on selkeitä ylireagointeja ihan normaaliin elämän stressiin. Yhden lääkärin sanoin "normaali rektio epänormaaliin tapahtumaan" se epänormaali tapahtuma vaan voi olla mitättömän pieni ja se reaktio kohtuuttoman suuri. Toisinsanoen, kun tuntee hallitsevansa elämänsä, niitä kohtauksia ei tule ei tule ja onhan swe mukavampi hallita elämäänsä oikeasti sisältä käsin kun nappailemalla rauhottavia tarvittaessa.

 

[Triinu]

Miehelle ei siis ole vielä mitään lääkitystä eikä mitään määrätty. Nyt parin kuukauden ajan on vaan saanut sellasia kohtauksia että pyörryttää, kuumia ja kylmiä aaltoja, tärinää, hankala hengittää jne. Ja viime yönä lähti sit sairaalalle, jossa lääkäri tutki ja totes paniikkihäiriön, en pahemmin ehtiny yöllä/aamulla miehen kanssa juttelemaan mutta sai kuulenma toisen ajan vielä lääkärille.

Minulla on tismalleen samanlaisia oireita ja todettiin paniikkihäiriö. Kun sain "diagnoosin", niin olen jotenkin oppinut välttämään niitä pahoja kohtauksia kun tietää mistä on kyse. Eli kun alkaa tuntumaan omituiselta koitan rentoutua ja keskittää ajatukseni ihan johonkin muuhun. Lääkitystä en siis tarvitse, ainakaan vielä. Käsittääkseni lääkärit ei kovin herkästi ole lääkkeitä kirjoittamassakaan?

 

[Flow87 -Los tehottomuus-]

Miehelle ei siis ole vielä mitään lääkitystä eikä mitään määrätty. Nyt parin kuukauden ajan on vaan saanut sellasia kohtauksia että pyörryttää, kuumia ja kylmiä aaltoja, tärinää, hankala hengittää jne. Ja viime yönä lähti sit sairaalalle, jossa lääkäri tutki ja totes paniikkihäiriön, en pahemmin ehtiny yöllä/aamulla miehen kanssa juttelemaan mutta sai kuulenma toisen ajan vielä lääkärille.

Minulla on tismalleen samanlaisia oireita ja todettiin paniikkihäiriö. Kun sain "diagnoosin", niin olen jotenkin oppinut välttämään niitä pahoja kohtauksia kun tietää mistä on kyse. Eli kun alkaa tuntumaan omituiselta koitan rentoutua ja keskittää ajatukseni ihan johonkin muuhun. Lääkitystä en siis tarvitse, ainakaan vielä. Käsittääkseni lääkärit ei kovin herkästi ole lääkkeitä kirjoittamassakaan?

ekalla kerralla läkärissä mulle meinattiin heti kättelyssä beetasalpaajaa. mutta onneksi se sitte määräs vaan kohtauslääkkeen. nyt en uskalla heti ekana arvauskeskukseen mennä, kun pelkään että tuo omalääkäri määrää ne tropit sen kummemmitta tutkimuksitta. Tuntuu että ne saa tuolta kyseiseltä lääkärltä vähän liiankin helposti.

 

[vieras]

Toivoisin kanssa että mun mies oppisi jonkun muun keinon paniikin karkoittamiseen. Nyt tukeutuu heti minuun ja ei yritä edes pärjätä yksin. Tietää että ei ole mitään hätää , mutta ei saa oloa helpottumaan. Kohtaus menee heti paremmaksi kun saa tiedon että jään kotiin.

 

[ap]

tuhannet kiitokset teille kaikille vastanneille! Jotenkin helpotti vähän kun sai kuulla muidenki mielipiteitä asiasta