V
vierailija
Vieras
Tapio Sadeojan kolumni: Pandemia on roihahtamassa Suomessa ja ministeriö löysi syyllisen – mutta ei peilistä
Ensin purettiin suositukset ja lähdettiin lomille ja sen jälkeen ei tehty juuri mitään taudin leviämisen hillitsemiseksi, kirjoittaa Tapio Sadeoja.
Tapio Sadeoja
8:00
KUTEN muistetaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti viime keväänä koronanyrkin perustamista koordinoimaan epidemian vastaista taistelua. Vaikka moni piti ajatusta hyvänä, pääministeri Sanna Marinille (sd) se ei kelvannut. Nyrkki jäi syntymättä ja epidemian torjuminen on yksiselitteisesti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsissä.
Kun keväällä ei saatu yhtä nyrkkiä aikaiseksi, niin nyt nyrkkejä on senkin edestä. Pandemian torjunta on siirtynyt alueille, jonne on perustettu 21 paikallista koronanyrkkiä. Ne toimivat STM:n linjausten mukaan.
Mikä voisi mennä pieleen?
VAJAAT kaksi viikkoa sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi varautumissuunnitelmansa epidemian etenemiseen. Pandemian eteneminen jaksotettiin perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen. Samassa yhteydessä julkaistiin uusi kasvomaskisuositus, jonka laajuus on riippuvainen siitä, missä vaiheessa epidemia alueellisesti on.
THL:n ulostulo herätti joukon kysymyksiä: miksi se tapahtui vasta syyskuun lopulla, kun tauti oli lähtenyt jo laukalle useissa sairaanhoitopiireissä? Miksi maskisuosituksista piti jälleen kerran tehdä niin monimutkainen? Todennäköisesti kovin harva suomalainen tietää, mikä maskisuositus on missäkin voimassa.
Itse asiassa koko viime kuukausien tarina on kovin kummallinen. Ensin purettiin suositukset ja lähdettiin lomille. Kun arki alkoi uudestaan elokuussa, ei tehty juuri mitään taudin leviämisen hillitsemiseksi. Ja siinähän kävi juuri niin kuin odottaa saattoi. Pandemia on roihahtamassa ympäri maata. Tilanne on vakava.
Toisin kuin keväällä, nyt hallituksella, STM:llä ja THL:llä on ollut aikaa valmistautua epidemian uuteen tulemiseen. Esimerkiksi vastuun siirtyminen alueille oli tiedossa, mutta silti hämmennys siitä, kuka tekee mitä tuntuu olevan aikamoinen. Yhteistyö on lähtenyt kovin yskien liikkeelle.
STM on löytänyt tähän syyllisenkin, eikä se löytynyt ministereiden tai kansliapäällikön peilistä. Syyllisiä ovat alueet, jotka ovat olleet epidemian torjunnassa ministeriön mielestä liian passiivisia. Alueellisten viranomaisten mukaan vastuu on kipattu niiden syliin ilman, että eri viranomaiset tietävät toimivaltansa rajoja ja mihin suuntaan asioita tulisi viedä. Tähän STM:llä on selitys: kesälomat (!) ja rauhallinen epidemiavaihe haittasivat asioiden valmistelua (IS 4.10.)
NYT TAAS tuhrautuu aikaa, kun viranomaiset selvittelevät toimivaltansa rajoja. Ja yhtä asiaa pandemian torjunnassa ei ole tuhlattavaksi: aikaa. Toivo lepääkin nyt alueellisissa koronanyrkeissä. Jos ne pystyvät yhtä nopeaan ja joustavaan reagointiin kuten esimerkiksi Kuhmossa ja Mikkelissä, jotain toivoa saattaa vielä olla.
Hallitukselta ei nopeaa apua ole odotettavissa. Pääministeri lupaili tiistaina uutta toimenpideohjelmaa ensi viikoksi. Ja päätöksistä toimeenpanoon menee sitten aikansa. Paha vaan, että pandemia ei odottele. Hölmömpi luulisi, että suunnitelmat olisivat olleet valmiina aikaa sitten.
Mutta sitä odotellessa: maskit naamalle, kansalaiset. Oma apu on paras apu.
Kirjoittaja on entinen Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja"
Ensin purettiin suositukset ja lähdettiin lomille ja sen jälkeen ei tehty juuri mitään taudin leviämisen hillitsemiseksi, kirjoittaa Tapio Sadeoja.
Tapio Sadeoja
8:00
KUTEN muistetaan, tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti viime keväänä koronanyrkin perustamista koordinoimaan epidemian vastaista taistelua. Vaikka moni piti ajatusta hyvänä, pääministeri Sanna Marinille (sd) se ei kelvannut. Nyrkki jäi syntymättä ja epidemian torjuminen on yksiselitteisesti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsissä.
Kun keväällä ei saatu yhtä nyrkkiä aikaiseksi, niin nyt nyrkkejä on senkin edestä. Pandemian torjunta on siirtynyt alueille, jonne on perustettu 21 paikallista koronanyrkkiä. Ne toimivat STM:n linjausten mukaan.
Mikä voisi mennä pieleen?
VAJAAT kaksi viikkoa sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi varautumissuunnitelmansa epidemian etenemiseen. Pandemian eteneminen jaksotettiin perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen. Samassa yhteydessä julkaistiin uusi kasvomaskisuositus, jonka laajuus on riippuvainen siitä, missä vaiheessa epidemia alueellisesti on.
THL:n ulostulo herätti joukon kysymyksiä: miksi se tapahtui vasta syyskuun lopulla, kun tauti oli lähtenyt jo laukalle useissa sairaanhoitopiireissä? Miksi maskisuosituksista piti jälleen kerran tehdä niin monimutkainen? Todennäköisesti kovin harva suomalainen tietää, mikä maskisuositus on missäkin voimassa.
Yleisen ymmärryksen mukaan pandemian torjunnassa pitäisi mieluummin pyrkiä ennakoimaan tapahtuvaa kuin reagoimaan tapahtuneeseen.”Pandemia on roihahtamassa ympäri maata. Tilanne on vakava."
Itse asiassa koko viime kuukausien tarina on kovin kummallinen. Ensin purettiin suositukset ja lähdettiin lomille. Kun arki alkoi uudestaan elokuussa, ei tehty juuri mitään taudin leviämisen hillitsemiseksi. Ja siinähän kävi juuri niin kuin odottaa saattoi. Pandemia on roihahtamassa ympäri maata. Tilanne on vakava.
Toisin kuin keväällä, nyt hallituksella, STM:llä ja THL:llä on ollut aikaa valmistautua epidemian uuteen tulemiseen. Esimerkiksi vastuun siirtyminen alueille oli tiedossa, mutta silti hämmennys siitä, kuka tekee mitä tuntuu olevan aikamoinen. Yhteistyö on lähtenyt kovin yskien liikkeelle.
STM on löytänyt tähän syyllisenkin, eikä se löytynyt ministereiden tai kansliapäällikön peilistä. Syyllisiä ovat alueet, jotka ovat olleet epidemian torjunnassa ministeriön mielestä liian passiivisia. Alueellisten viranomaisten mukaan vastuu on kipattu niiden syliin ilman, että eri viranomaiset tietävät toimivaltansa rajoja ja mihin suuntaan asioita tulisi viedä. Tähän STM:llä on selitys: kesälomat (!) ja rauhallinen epidemiavaihe haittasivat asioiden valmistelua (IS 4.10.)
NYT TAAS tuhrautuu aikaa, kun viranomaiset selvittelevät toimivaltansa rajoja. Ja yhtä asiaa pandemian torjunnassa ei ole tuhlattavaksi: aikaa. Toivo lepääkin nyt alueellisissa koronanyrkeissä. Jos ne pystyvät yhtä nopeaan ja joustavaan reagointiin kuten esimerkiksi Kuhmossa ja Mikkelissä, jotain toivoa saattaa vielä olla.
Hallitukselta ei nopeaa apua ole odotettavissa. Pääministeri lupaili tiistaina uutta toimenpideohjelmaa ensi viikoksi. Ja päätöksistä toimeenpanoon menee sitten aikansa. Paha vaan, että pandemia ei odottele. Hölmömpi luulisi, että suunnitelmat olisivat olleet valmiina aikaa sitten.
Mutta sitä odotellessa: maskit naamalle, kansalaiset. Oma apu on paras apu.
Kirjoittaja on entinen Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja"