Paluu työelämään!

[Pätkäduunari]

Huh huh. Sainpas sitten lopultakin duunia. Oon 38-vuotias nainen ja mulla on kaksi lasta. Mulla on akateeminen loppututkinto, mutta en ole koskaan tehnyt koulutustani (edes lähes) vastaavia duuneja. Oon ollut valmistumisen jälkeen kotiäiti ja pätkäduunari. Nuorena kyllä painoin duunia kaikki lomat ja vähän päällekkin.

Kolme vuotta sitten päätin alottaa projektin työelämään palaamiseksi. Tein pätkäduuneja siellä täällä, pääosin taas kaikkea muuta kuin oman alan hommia. Ajattelin, että taitaapa olla vaan haitallista tuo työkokemus, että kohta karkaa täysin oman alan hommat. Mutta nyt sitten natsasi. Firma on pieni ja palkka ei oo erikoinen, mutta tärkeintä on päästä työn syrjään kiinni...

Mimmosia vaikeuksia teillä on ollut palata työelämään?

 

[niinpä niin]

Mä en osaa vielä oikein vastata, kun varsinaisesti olen hakenut vasta huhtikuun alusta töitä. Mua järkyttää se muutos, joka on tapahtunut siitä kun olin nuori. Silloin kaverit ja tutut menivät hommiin kuka minnekin, ja nyt monikaan niistä ei olisi tainnut onnistua. Työelämä on jäykistynyt kovasti, ammattinimikkeet vakiintuvat ja sitä säännellään tiukasti, kuka kelpaa. Todellista pätevyyttä ei aina edes katsota vaan jotain ihan muuta. En osaa pitää tätä hyvänä asiana. Sitten täytyisi näyttötutkintojen ja pikatäydennyskoulutusten kautta olla myös mahdollisuus nopeasti osoittaa se osaaamisensa, eikä näin kai kauniista puheista huolimatta ole. Juttelin oppisopimustoimiston kanssa, ja heillä on kuulemma tosi rajalliset ne koulutusmahdollisuudet.

Toistaiseksi en ole edes päässyt haastatteluun, ja hakemuksia on ollut useisiin paikkoihin semmoiset 150. Akateemisesti koulutettuna tuntuu hulluudelta hakea paikkoja, joihin on ylikoulutettu, ja silti ei huomioida edes. Ja toisaalta ne hommat joiden tekemiseen on mielestään kouluttautunutkin, tuntuvat saavuttamattomilta.

Se tunne on mielenkiintoinen, kun on aina ajatellut että ei mulla ole töihin kiire lähteä, kun kasvan ja kehityn tässä koko ajan ja teen väitöskirjaa. Mutta kun perheen tulorakenne meni kriisiin, oli järkytys tajuta, että nehän pitää mua raakkina. Mä tiedän osaavani kaikenlaista, mutta tässähän istun sitten taitojeni päällä...

Miten kolme vuotta jaksaa tuommoista?