V
vierailija
Vieras
Uutiset | Kotimaan uutiset
Koulukodissa työskennellyt nainen sai elinikäiset vammat nuorten karkausyrityksen aikana - ”Ja koko ajan ihmetellään miksi ei löydy työntekijöitä”
Tänään klo 7:01
Toistakymmentä vuotta lastensuojelun ohjaajana työskennellyt nainen joutui hyökkäyksen kohteeksi nuorten yrittäessä karata koulukodin suljetulta osastolta Turussa. Hyökkäys tapahtui heti naisen jäätyä yksin yövuoroon eikä hälytetty apu ehtinyt paikalle.
45-vuotias Katja vammautui pysyvästi koulukodissa sattuneessa välikohtauksessa.INKA SOVERI
Katjan (nimi muutettu) yövuoro Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa alkoi 13.heinäkuuta 2012 kuten mikä tahansa yövuoro. Suljetussa yksikössä yövuoroon tultiin kello 21.45.
Vartin vaihtopalaverin päätyttyä yövalvojana eli yökkönä toiminut Katja jäi yksin osastolle.
Heti Katjan jäätyä yksin hän alkoi aavistella pahinta. Kyseiselle osastolle oli sinä päivänä palautettu poliisin toimesta 14- ja 17-vuotiaat tytöt, jotka olivat olleet kuukauden kateissa. Katjan mukaan hänelle oli tähdennetty, että nuoria ei saisi päästää uudelleen karkuun.
- Siellä oli heti joku hirveä härdelli käynnissä. Oli heinäkuu ja vain kaksi osastoa oli auki, joten soitin toiselle osastolle, että voisiko sieltä tulla yökkö apuun.
Myös toisella osastolla oli tilanne päälle, eikä siellä yksin ollut yökkö päässyt Katjan avuksi. Toiselta osastolta luvattiin kuitenkin soittaa kotoaan päivystävä yleisvalvoja apuun.
Nopeasti tämän jälkeen 14- ja 17-vuotiaat nuoret yrittivät tunkeutua suljetun osaston toimistoon. Nuoret alkoivat vaatia ohjaajalta yrityksen avaimia karatakseen lastenkodista. Avaimilla olisi päässyt käsiksi lastenkodin autoihin.
Katja ei suostunut heidän vaatimuksiinsa.
- Jouduin työntämään heidät pois toimistosta, Katja kertoo.
Tämän jälkeen nuoret alkoivat pyrkiä ulos osastolta. Katja asettui heidän ja ulko-oven väliin, minkä seurauksena nuoret hyökkäsivät hänen kimppuunsa.
He potkivat Katjaa keskivartaloon ja löivät häntä nyrkeillä.
- Pelkäsin, että sisäelimeni repeävät ja otin toisen nuoren niskalenkkiin eteeni hillitäkseni tilannetta. Niskalenkissä ollut yritti kuitenkin vahingoittaa minua kaikin tavoin ja toinen potki oikeaa kättäni, jolla pidin toista nuorta kiinni, Katja kertoo järkyttävästä tilanteesta.
Vapaana oleva nuori potki vuoroin Katjan kättä ja ulko-oven lukkoa.
Lopulta turvaoven lukkopesä petti ja ovi aukesi. Nuoret pääsivät karkaamaan, mutta yrityksen ja auton avaimia he eivät kuitenkaan saaneet.
Katja ilmoitti välittömästi hätäkeskukseen tapahtuneesta. Yleisvalvoja tuli paikalle puoli tuntia tapahtuneen jälkeen.
- Nuoret olivat suunnitelleet tapahtuman, ja odottivat kunnes vain yksi yökkö on paikalla. Oikeudessa kävi ilmi, että heidän tarkoituksenaan oli "hoidella yökkö"karatakseen, Katja kertaa.
Elinikäinen vamma
Väkivallan seurauksena Katjan oikean käden nivelkapseli ja ojentajalihas repesivät. Kyynärpäähän tuli myös hermovaurio. Käsi leikattiin, mutta hermovaurioita ja ojentajalihasta ei pystytty korjaamaan.
Katjan käsi vammautui pysyvästi.Ojentajalihaksen vammautumisen takia Katja ei kykene enää nostamaan sormiaan ylöspäin.
Öisin hän joutuu pitämään koko käden jäykistävää tukea.
- Esimerkiksi kirjoittaminen tai tietokoneella oleminen on erittäin kivuliasta. Pystyn tekemään sitä hetken kerrallaan. En pysty esimerkiksi pesemään edes omaa tukkaani. Tyttäreni on kärsinyt tästä valtavasti, hän joutuu avustamaan minua ja tekemään kaikki kotityöt, Katja kertoo.
Katja kertoo kärsivänsä kroonisista hermokivuista ympäri vuorokauden.Mikään lääke ei ole tuonut helpotusta kipuihin.
- Ainoa mahdollisuuteni on selkäytimeen asennettava kipustimulaattori. Olen HYKS:n kipuklinikan jonossa, että pääsisin sen asennukseen, Katja kertoo.
Katja on aloittanut opiskelemaan psykoterapeutiksi, sillä sosionomiksi hänestä ei enää ole. Opiskeleminen on kuitenkin hidasta kirjallisten töiden takia.
Vuosien prosessi
Pahoinpitelyä puitiin sekä Turun käräjäoikeudessa, että Turun hovioikeudessa vuonna 2015.
Nuorempi hyökkääjä oli pahoinpitelyn aikaan alle 15-vuotias eikä sen vuoksi joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen.Sen sijaan toinen, 17-vuotias tyttö tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon, mikä hänen kohdallaan tarkoitti 240 euroa.Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Valtiokonttori puolestaan hylkäsi aluksi Katjan korvausvaatimukset ansionmenetyksestä. Valtiokonttorin mukaan vammojen ei voitu katsoa johtuneen pahoinpitelystä, vaan aiemmasta tulehduksesta.
- Vakuutusyhtiö väitti, että olin kärsinyt aiemmin tenniskyynärpäästä. Minulla ei kuitenkaan koskaan ole ollut mitään tulehdusta kädessä, Katja sanoo.
Katja vei asian vakuutusoikeuteen, jossa hän voitti tapauksen.
Nyt Katja on oikeudessa entistä työnantajaansa, perhekuntoutuskeskus Laustetta vastaan. Katjan mukaan työnantaja laiminlöi velvollisuutensa huolehtia työntekijän turvallisuudesta.
Katjan mukaan työhön liittyi ilmeinen väkivallan uhka. Hän itse teki kaikkensa saadakseen apua yksikköön ennen kuin väkivalta alkoi.
Heinäkuussa koulukodin erityisen huolenpidon yksikkö, jossa on aina kaksi yövalvojaa, oli suljettuna. Toisessa yksikössä oli vain yksi yökkö, joka ei päässyt apuun.
Katjalla oli taskussaan myös hälytysnappi.Hänen mukaansa hälytysnappia oli tarkoitus kantaa kaulassa, mutta hän ei uskaltanut niin tehdä kuristamisvaaran vuoksi. Heinäkuussa hälytysnapista ei muutenkaan olisi hänen mukaansa ollut hyötyä.
- Vaikka suurin osa osastoista oli suljettuina, hälytys kiertää osastoittain ja soi aina yhdellä osastolla pari minuuttia.Toisella auki olevalla osastolla hälytys olisi soinut vasta neljäntenä ringissä, Katja kertoo.
Katjan mukaan nuorten karkausalttius ja väkivaltaisuus oli hyvin tiedossa ja työnantajalla olisi ollut tarpeeksi aikaa varautua esimerkiksi toisen yövalvojan hankkimiseen osastolle.
Työnantaja kiistää väitteet ja vaatii kanteen hylkäämistä oikeudelle toimittamassaan vastauksessa.Työnantajan mukaan ohjaajia on neuvottu avaamaan karkaajille ovi, mikäli heidän luvatonta poistumistaan ei voi turvallisesti estää.
Työnantaja myös väittää, ettei Katja pyytänyt apua muista yksiköistä.
Lausteen mukaan ohjaaja tekikin asiassa arviointivirheen ja rikkoi työturvallisuutta koskevia määräyksiä yrittämällä yksin pitää kiinni kahta nuorta ja yrittämällä estää näitä lähtemästä ulos.
Katja sanoo, että nuorten kohdalla painotettiin, ettei heitä saa päästää jälleen karkuun. Poliisi oli hakenut nuoria edellisen kuukauden etsintäkuulutuksen kera.
- Minä hoidin työni ja vammauduin siinä pysyvästi. Sitten minut heitettiin syrjään kuin käytetty vanha rätti ja yksikään virallinen tahoa ei ole ottanut vastuuta, Katja toteaa.
Jatkuvasti väkivaltaa
Katja ehti työskennellä Lausteen koulukodissa 12 vuotta ennen vammautumistaan. Hän kertoo, että väkivaltatilanteita oli jatkuvasti.
- Olen käynyt kerran aiemminkin tikattavana työvuoron jälkeen, kun asiakas löi rautahuhmareella sääreen.Painitilanteita oli jatkuvasti. Turvatoimet eivät ole ajan tasalla, Katja sanoo.
Katjan tapauksesta ei ole kerrottu aiemmin julkisuudessa. Nyt hän halusi kertoa tarinansa esimerkkinä siitä, kuinka vaarallista lastensuojelutyö voi olla.
Hän toivoo, että lastensuojelun työntekijöiden turvallisuutta parannettaisiin merkittävästi. Hänen mukaansa nykyiset resurssit eivät ole riittäviä asiakkaiden muututtua yhä aggressiivisemmiksi ja haastavammaksi.
- Ja koko ajan ihmetellään, että lastensuojeluun ei löydy työntekijöitä. Se on ihan arkipäivää, että työntekijöitä hakataan, mutta tapauksista vaietaan ja ne lakaistaan maton alle. Ihmiset pelkäävät henkensä puolesta, Katja toteaa.
- Ihmetyttää myös, miksi yksityisen yrityksen annetaan tehdä voittoa työntekijöiden turvallisuuden kustannuksella? Katja kysyy.
Katjan mukaan hänen työskentelynsä aikana työpaikalla työntekijät vaihtuivat keskimäärin kahden vuoden välein.
- Lastensuojelun työnkuva on täysin muuttunut kymmenessäkin vuodessa. Ei ole olemassa pullantuoksuista parantavaa sosiaalityöntekijää enää. Nykyään sosiaalityöntekijällä pitäisi olla oman alan koulutuksen lisäksi poliisin koulutus, Katja toteaa.
Iltalehden tavoittama perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen ei halunnut kommentoida tapausta millään tavoin tai vastata lisäkysymyksiin. Yleisellä tasolla hän kuitenkin totesi, että Lausteessa on kiinnitetty erityistä huomiota työturvallisuuteen.
- Emme voi luonnollisesti kommentoida mitään meidän asiakastamme tai työntekijäämme koskevaa yksittäistä tapausta millään tavalla. Työnantaja ei voi sellaiseen ryhtyä, Ketonen toteaa.
Koulukodissa työskennellyt nainen sai elinikäiset vammat nuorten karkausyrityksen aikana - ”Ja koko ajan ihmetellään miksi ei löydy työntekijöitä”
Toistakymmentä vuotta lastensuojelun ohjaajana työskennellyt nainen joutui hyökkäyksen kohteeksi nuorten yrittäessä karata koulukodin suljetulta osastolta Turussa. Hyökkäys tapahtui heti naisen jäätyä yksin yövuoroon eikä hälytetty apu ehtinyt paikalle.
- 45-vuotias nainen kärsii elinikäisistä vammoista ja jatkuvista kivuista koulukodissa tapahtuneen hyökkäyksen seurauksena.
- Naisen oikea käsi on pysyvästi vammautunut. Hän on joutunut taistelemaan vuosia saadakseen korvauksia tapauksesta.
- Toinen tekijöistä oli alle 15-vuotias teon aikaan, toinen tuomittiin nuorena tehdystä pahoinpitelystä.
45-vuotias Katja vammautui pysyvästi koulukodissa sattuneessa välikohtauksessa.INKA SOVERI
Katjan (nimi muutettu) yövuoro Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa alkoi 13.heinäkuuta 2012 kuten mikä tahansa yövuoro. Suljetussa yksikössä yövuoroon tultiin kello 21.45.
Vartin vaihtopalaverin päätyttyä yövalvojana eli yökkönä toiminut Katja jäi yksin osastolle.
Heti Katjan jäätyä yksin hän alkoi aavistella pahinta. Kyseiselle osastolle oli sinä päivänä palautettu poliisin toimesta 14- ja 17-vuotiaat tytöt, jotka olivat olleet kuukauden kateissa. Katjan mukaan hänelle oli tähdennetty, että nuoria ei saisi päästää uudelleen karkuun.
- Siellä oli heti joku hirveä härdelli käynnissä. Oli heinäkuu ja vain kaksi osastoa oli auki, joten soitin toiselle osastolle, että voisiko sieltä tulla yökkö apuun.
Myös toisella osastolla oli tilanne päälle, eikä siellä yksin ollut yökkö päässyt Katjan avuksi. Toiselta osastolta luvattiin kuitenkin soittaa kotoaan päivystävä yleisvalvoja apuun.
Nopeasti tämän jälkeen 14- ja 17-vuotiaat nuoret yrittivät tunkeutua suljetun osaston toimistoon. Nuoret alkoivat vaatia ohjaajalta yrityksen avaimia karatakseen lastenkodista. Avaimilla olisi päässyt käsiksi lastenkodin autoihin.
Katja ei suostunut heidän vaatimuksiinsa.
- Jouduin työntämään heidät pois toimistosta, Katja kertoo.
Tämän jälkeen nuoret alkoivat pyrkiä ulos osastolta. Katja asettui heidän ja ulko-oven väliin, minkä seurauksena nuoret hyökkäsivät hänen kimppuunsa.
He potkivat Katjaa keskivartaloon ja löivät häntä nyrkeillä.
- Pelkäsin, että sisäelimeni repeävät ja otin toisen nuoren niskalenkkiin eteeni hillitäkseni tilannetta. Niskalenkissä ollut yritti kuitenkin vahingoittaa minua kaikin tavoin ja toinen potki oikeaa kättäni, jolla pidin toista nuorta kiinni, Katja kertoo järkyttävästä tilanteesta.
Vapaana oleva nuori potki vuoroin Katjan kättä ja ulko-oven lukkoa.
Lopulta turvaoven lukkopesä petti ja ovi aukesi. Nuoret pääsivät karkaamaan, mutta yrityksen ja auton avaimia he eivät kuitenkaan saaneet.
Katja ilmoitti välittömästi hätäkeskukseen tapahtuneesta. Yleisvalvoja tuli paikalle puoli tuntia tapahtuneen jälkeen.
- Nuoret olivat suunnitelleet tapahtuman, ja odottivat kunnes vain yksi yökkö on paikalla. Oikeudessa kävi ilmi, että heidän tarkoituksenaan oli "hoidella yökkö"karatakseen, Katja kertaa.
Elinikäinen vamma
Väkivallan seurauksena Katjan oikean käden nivelkapseli ja ojentajalihas repesivät. Kyynärpäähän tuli myös hermovaurio. Käsi leikattiin, mutta hermovaurioita ja ojentajalihasta ei pystytty korjaamaan.
Katjan käsi vammautui pysyvästi.Ojentajalihaksen vammautumisen takia Katja ei kykene enää nostamaan sormiaan ylöspäin.
Öisin hän joutuu pitämään koko käden jäykistävää tukea.
- Esimerkiksi kirjoittaminen tai tietokoneella oleminen on erittäin kivuliasta. Pystyn tekemään sitä hetken kerrallaan. En pysty esimerkiksi pesemään edes omaa tukkaani. Tyttäreni on kärsinyt tästä valtavasti, hän joutuu avustamaan minua ja tekemään kaikki kotityöt, Katja kertoo.
Katja kertoo kärsivänsä kroonisista hermokivuista ympäri vuorokauden.Mikään lääke ei ole tuonut helpotusta kipuihin.
- Ainoa mahdollisuuteni on selkäytimeen asennettava kipustimulaattori. Olen HYKS:n kipuklinikan jonossa, että pääsisin sen asennukseen, Katja kertoo.
Katja on aloittanut opiskelemaan psykoterapeutiksi, sillä sosionomiksi hänestä ei enää ole. Opiskeleminen on kuitenkin hidasta kirjallisten töiden takia.
Vuosien prosessi
Pahoinpitelyä puitiin sekä Turun käräjäoikeudessa, että Turun hovioikeudessa vuonna 2015.
Nuorempi hyökkääjä oli pahoinpitelyn aikaan alle 15-vuotias eikä sen vuoksi joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen.Sen sijaan toinen, 17-vuotias tyttö tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon, mikä hänen kohdallaan tarkoitti 240 euroa.Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Valtiokonttori puolestaan hylkäsi aluksi Katjan korvausvaatimukset ansionmenetyksestä. Valtiokonttorin mukaan vammojen ei voitu katsoa johtuneen pahoinpitelystä, vaan aiemmasta tulehduksesta.
- Vakuutusyhtiö väitti, että olin kärsinyt aiemmin tenniskyynärpäästä. Minulla ei kuitenkaan koskaan ole ollut mitään tulehdusta kädessä, Katja sanoo.
Katja vei asian vakuutusoikeuteen, jossa hän voitti tapauksen.
Nyt Katja on oikeudessa entistä työnantajaansa, perhekuntoutuskeskus Laustetta vastaan. Katjan mukaan työnantaja laiminlöi velvollisuutensa huolehtia työntekijän turvallisuudesta.
Katjan mukaan työhön liittyi ilmeinen väkivallan uhka. Hän itse teki kaikkensa saadakseen apua yksikköön ennen kuin väkivalta alkoi.
Heinäkuussa koulukodin erityisen huolenpidon yksikkö, jossa on aina kaksi yövalvojaa, oli suljettuna. Toisessa yksikössä oli vain yksi yökkö, joka ei päässyt apuun.
Katjalla oli taskussaan myös hälytysnappi.Hänen mukaansa hälytysnappia oli tarkoitus kantaa kaulassa, mutta hän ei uskaltanut niin tehdä kuristamisvaaran vuoksi. Heinäkuussa hälytysnapista ei muutenkaan olisi hänen mukaansa ollut hyötyä.
- Vaikka suurin osa osastoista oli suljettuina, hälytys kiertää osastoittain ja soi aina yhdellä osastolla pari minuuttia.Toisella auki olevalla osastolla hälytys olisi soinut vasta neljäntenä ringissä, Katja kertoo.
Katjan mukaan nuorten karkausalttius ja väkivaltaisuus oli hyvin tiedossa ja työnantajalla olisi ollut tarpeeksi aikaa varautua esimerkiksi toisen yövalvojan hankkimiseen osastolle.
Työnantaja kiistää väitteet ja vaatii kanteen hylkäämistä oikeudelle toimittamassaan vastauksessa.Työnantajan mukaan ohjaajia on neuvottu avaamaan karkaajille ovi, mikäli heidän luvatonta poistumistaan ei voi turvallisesti estää.
Työnantaja myös väittää, ettei Katja pyytänyt apua muista yksiköistä.
Lausteen mukaan ohjaaja tekikin asiassa arviointivirheen ja rikkoi työturvallisuutta koskevia määräyksiä yrittämällä yksin pitää kiinni kahta nuorta ja yrittämällä estää näitä lähtemästä ulos.
Katja sanoo, että nuorten kohdalla painotettiin, ettei heitä saa päästää jälleen karkuun. Poliisi oli hakenut nuoria edellisen kuukauden etsintäkuulutuksen kera.
- Minä hoidin työni ja vammauduin siinä pysyvästi. Sitten minut heitettiin syrjään kuin käytetty vanha rätti ja yksikään virallinen tahoa ei ole ottanut vastuuta, Katja toteaa.
Jatkuvasti väkivaltaa
Katja ehti työskennellä Lausteen koulukodissa 12 vuotta ennen vammautumistaan. Hän kertoo, että väkivaltatilanteita oli jatkuvasti.
- Olen käynyt kerran aiemminkin tikattavana työvuoron jälkeen, kun asiakas löi rautahuhmareella sääreen.Painitilanteita oli jatkuvasti. Turvatoimet eivät ole ajan tasalla, Katja sanoo.
Katjan tapauksesta ei ole kerrottu aiemmin julkisuudessa. Nyt hän halusi kertoa tarinansa esimerkkinä siitä, kuinka vaarallista lastensuojelutyö voi olla.
Hän toivoo, että lastensuojelun työntekijöiden turvallisuutta parannettaisiin merkittävästi. Hänen mukaansa nykyiset resurssit eivät ole riittäviä asiakkaiden muututtua yhä aggressiivisemmiksi ja haastavammaksi.
- Ja koko ajan ihmetellään, että lastensuojeluun ei löydy työntekijöitä. Se on ihan arkipäivää, että työntekijöitä hakataan, mutta tapauksista vaietaan ja ne lakaistaan maton alle. Ihmiset pelkäävät henkensä puolesta, Katja toteaa.
- Ihmetyttää myös, miksi yksityisen yrityksen annetaan tehdä voittoa työntekijöiden turvallisuuden kustannuksella? Katja kysyy.
Katjan mukaan hänen työskentelynsä aikana työpaikalla työntekijät vaihtuivat keskimäärin kahden vuoden välein.
- Lastensuojelun työnkuva on täysin muuttunut kymmenessäkin vuodessa. Ei ole olemassa pullantuoksuista parantavaa sosiaalityöntekijää enää. Nykyään sosiaalityöntekijällä pitäisi olla oman alan koulutuksen lisäksi poliisin koulutus, Katja toteaa.
Iltalehden tavoittama perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen ei halunnut kommentoida tapausta millään tavoin tai vastata lisäkysymyksiin. Yleisellä tasolla hän kuitenkin totesi, että Lausteessa on kiinnitetty erityistä huomiota työturvallisuuteen.
- Emme voi luonnollisesti kommentoida mitään meidän asiakastamme tai työntekijäämme koskevaa yksittäistä tapausta millään tavalla. Työnantaja ei voi sellaiseen ryhtyä, Ketonen toteaa.
