Palstalaiset, miten jaksatte kun elämä potkii päähän?

Mistä löydätte sitä energiaa?

 

Huonosti jaksan. En ole enuja saanut oikein mistään...

 

Ajattelemalla, että se on elämää...

 

Hyvä kysymys. Vastausta vaan en tiedä. Jostain sitä kuitenkin aina saa, pienistä hyvistä asioista elämässä...

 

ajattelemalla sitä hyvää mitä on. jos ei muuta ni ukkoa ja lapsia. ja sitä et kaikki on suht terveitä.

 

Pakkohan sitä on jaksaa jo ihan lasten takia, jos on rahahuolia sitä ei näytetä niille. Vanhemmat märehitään ne keskenään, esim miulla on just aika ikävä välikäsi tilanne avioero / asumusero / uusi mies tilanteessa ( omat vanhemmat) mutta ei sitä lapsille näytetä, miehelle marmatan sitten.

 

Asioilla on tapana järjestyä, tuumin minä, ja teen kaiken minkä voin selvitäkseni senhetkisistä vaikeuksista

 

Mä olen kyllä huono löytämään sitä energiaa.
Jos on joku iso ongelma hoidettavana, niin kaikki energia kuluu sen ongelman hoitoon ja sit esim joku lastenhoito ahdistaa.

 

Mä yritän urheilla pahan pois, sit kun se ei onnistu niin ostan röökiä. Tän vuoden eka aski lähtee heti kunhan poika herää päikkäreiltä ja pääsen kiskalle.

Auttaisko jos vähän huutaisin sillä aikaa? |O |O |O |O |O |O |O ..ei auttanut.

 

Samoilla linjoilla kuin WcAnkka.

 

:ashamed: Ostin kypärän. Mutta rehellisesti sanoen menin vain päivä kerrallaan eteenpäin ja jostain vaan revin ne pakolliset voimat hoitaa elintärkeät asiat. Olin mm. kuukauden sairaslomalla...

 

Sinnikkyydellä tai jos oikein alkaa mättämään niin lapset mummille ja muutama olut ystävien
seurassa. Auttaa kummasti kun joskus nollaa päänsä, sitten taas jaksaa kuunneella armaitaan
paremmin ja on mielikin kevyempi. Olen myös oppinut jättämään turhat stressit pois esim. siisteyden tai harrastusten osalta...

 

ajattelemalla sitä hyvää mitä on. jos ei muuta ni ukkoa ja lapsia. ja sitä et kaikki on suht terveitä.

Mä en oikein osaa iloita siitä että kaikki ollaan "terveitä". Jos ja kun läheltä kuolee tai sairastuu ihmisiä :|

 

ajatuksella että myrskyn jälkeen on poutasää, koskaan ei voi tietää mitä ihanaa on odottamassa.

 

Yleensä toisten ihmisten (kavereiden, sukulaisten) seura auttaa.

 

Lohduttaudun ajatuksella, että kyllä asioilla on tapana järjestyä, jotenkin...

 

Menemällä päivä päivältä eteenpäin.

 

Katsomalla elämän valoisia puolia. Kuoleminen kuuluu elämään ja se on hyväksyttävä.

 

Katsomalla elämän valoisia puolia. Kuoleminen kuuluu elämään ja se on hyväksyttävä.

Niinhän se kuuluu.
Välillä vaan tuntuu että elämä pudottelee niitä pommeja vähän liian tasaisin väliajoin niskaan. Sitä ei kerkiä käsitellä edellistä tragediaa kun jo seuraava heitetään eteen.

 

Sitten rukoillaan vaan ja luotetaan Taivaan isin huolenpitoon ja toiminut on. Aina on ollut kaikki mitä ollaan tarvittu. Ja kun ei odota että mikään muuttuu niin joskus voi jopa yllättyä, kun kaikki selviääkin.

 

Välillä paremmin, välillä huonommin. Välillä siksi, että on pakko, ja välillä siksi että haluaa.

Riippuuhan se siitä potkun suuruudestakin. Pienemmistä potkusarjoista selviää helpommin.

Se auttaa, että on ihmisiä joille voi purkaa tuntojaan. Jos ei muualla niin netin välityksellä.

Ja se, että joskus saa olla vaan ihan yksin, ja tehdä jotain josta nauttii.

Niin, ja eihän sitä aina jaksa. Silloin käväistään aallonpohjalla oikein urakalla, ja pikku hiljaa sitten takaisin taas harjalle.

 

.. Et risukasaan paistaa aina aurinko

 

Välillä paremmin, välillä huonommin. Välillä siksi, että on pakko, ja välillä siksi että haluaa.

Riippuuhan se siitä potkun suuruudestakin. Pienemmistä potkusarjoista selviää helpommin.

Se auttaa, että on ihmisiä joille voi purkaa tuntojaan. Jos ei muualla niin netin välityksellä.

Ja se, että joskus saa olla vaan ihan yksin, ja tehdä jotain josta nauttii.

juurikin näin.

Jos potkut on oikein lamaannuutavia, on keinotkin aika vähissä.
Mutta silloin menen eteenpäin ihan sekunnin kerrallaan ja psyykaan itseäni ihan sellaisella päänsisäisellä "puheella" että mä olen elossa, mä hengitän.

Kuulostaa tyhmältä, mutta kerran kun putosin korkealta ja kovaa, oli tämä hetken aikaa ainoa keino.