Paljonko teidän 4-vuotiaat kävelee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Millaisia matkoja teidän 4-vuotiaan kävelee normaalioloissa?

Meillä on tuossa reilun kilometrin päässä kaupat, kerho, avoin päiväkoti jne., ja sinne ja asioinnin jälkeen takaisin lapsi jaksaa yleensä kävellä kohtuullista vauhtia (35-45min./suunta), vaikka joutuu kyllä muistuttelemaan ettei joka puskassa ja kivellä voi pysähtyä haaveksimaan. Mutta 2km päähän puistoon ei tulisi lähdettyä, silloin siirtymään kuluisi aikaaaaaa eikä mun kärsivällisyys riittäisi. Ei edes yhdensuuntaiseen matkaan. Ja nyt kesällä/syksyllä on kyllä usein otettu lapselle pyörä mukaan, kun sit taas pikkusisaruksen kannalta on kiva jos siirtymät sujuu jouhevasti. Kerhossa jaksaa hyvin retket ja pysyy kuulemma tahdissa.

Kuuntelen vaan ihmetellen kun muissa perheissä kävellään tuollaisia kilomterin, parin päiväkotimatkoja reippahasti aamuseitsemältä, ei onnistuisi meiltä! Ollaanko me kovin laiskoja ja mukavuudenhaluisia vai nämä kuuluisat "muut" kovin energisia :D Pitäiskö mun alkaa harjoitella lapsen kanssa pidempiäkin siirtymiä, pitäisikö 4-vuotiaan jaksaa kävellä (siis fyysisesti ja pitkästymättä hengiltä) se pari kilsaa ihan rutiinilla?
 
Mitä vikaa pyörässä? Useimmiten meilläkin mennään pyörällä kilsan parin matkat. 7km yhtämittainen pyörämatka on pisin mitä on tehty. Tyttö täytti elokuussa 4v ja pyöräilee ilman apupyöriä. Jos on oltu huvipuistossa, suomenlinnassa, helsingissä jne niin kävellen menee kyllä reippaasti useampia kilsoja.

Käydään paljon koirien kanssa kävelyllä, jolloin tiellä käyttää pyörää ja metsässä kävellään. Silloinkin helposti yli tunnin lenkki kävellen ihan reippaasti mennään.

Tyttö on tottunut liikkuja ja menee isompien sisarusten perässä toki.
 
No mun 2,5v on jo pitkäänkin kävellyt tuon pari kilsaa ihan reippaasti, yleensä ison osan matkasta juoksee, viisivuotiaat edellä ja kaksivuotias vähän hitaammin kipittää.

Joudun ennemminkin juoksemaan perässä, ettei kaksivuotias jatka innokkaana vain matkaa kun ne viisivuotiaat pysähtyy kiltisti odottamaan, että ylitetään tie yhdessä.

Enkä muista, että vuosi sitten olisi ollut yhtään sen erilaisempaa. Mun muistikuvien mukaan siitäkin vuosi takaperin kävely onnistui loistavasti.
 
No mun 2,5v on jo pitkäänkin kävellyt tuon pari kilsaa ihan reippaasti, yleensä ison osan matkasta juoksee, viisivuotiaat edellä ja kaksivuotias vähän hitaammin kipittää.

Joudun ennemminkin juoksemaan perässä, ettei kaksivuotias jatka innokkaana vain matkaa kun ne viisivuotiaat pysähtyy kiltisti odottamaan, että ylitetään tie yhdessä.

Enkä muista, että vuosi sitten olisi ollut yhtään sen erilaisempaa. Mun muistikuvien mukaan siitäkin vuosi takaperin kävely onnistui loistavasti.

No juu, meilläkin 1v8kk kävelee sen saman kilsan suurin piirtein samaan vauhtiin kuin 4v jos vaan on sillä tuulella että pysyy tiellä :D Ja muutenkin touhottaa ihan eri malliin kuin esikoinen. Ovat olleet vauvasta lähtien liikunnallisesti erilaisia. Siksi mietinkin, meneekö molemmat normaalin piikkiin vai pitäisikö mun isompaa "liikuttaa" tietoisesti enemmän? Onko sillä huono kunto? Ollaan siis kyllä päivittäin se pari tuntia ulkona, usein enemmänkin, arkisin siirtymät menee autotta mutta matkaa on yleensä vain se 1km, kerhotoiminnassa osallistuu ja jumpassa käy, mutta kyllä tuo sluibaa aina jos saa: eli ei sen puistossa oleminen esimerkiksi ole mitään hengästyttävää liikuntaa.
 
Kyllä meidän 3v ja 1,5v kävelevät ihan reippaasti parin kilsan matkan puistoon ja takaisin. Pidempien matkojen pituuksia en tiedä, mutta ei ole koskaan 3v pyörää/rattaita mukana kun mennään esim. kaupungille tai metsään ja hyvin jaksaa.

Paitsi joskus on tietty päiviä kun ei jaksaisi mitään. :)
 
No juu, meilläkin 1v8kk kävelee sen saman kilsan suurin piirtein samaan vauhtiin kuin 4v jos vaan on sillä tuulella että pysyy tiellä :D Ja muutenkin touhottaa ihan eri malliin kuin esikoinen. Ovat olleet vauvasta lähtien liikunnallisesti erilaisia. Siksi mietinkin, meneekö molemmat normaalin piikkiin vai pitäisikö mun isompaa "liikuttaa" tietoisesti enemmän? Onko sillä huono kunto? Ollaan siis kyllä päivittäin se pari tuntia ulkona, usein enemmänkin, arkisin siirtymät menee autotta mutta matkaa on yleensä vain se 1km, kerhotoiminnassa osallistuu ja jumpassa käy, mutta kyllä tuo sluibaa aina jos saa: eli ei sen puistossa oleminen esimerkiksi ole mitään hengästyttävää liikuntaa.
No jos lapsi ihan hengästyy ja puuskuttaa pelkästä kävelystä niin varmaan on huono kunto, jos vaan kyllästyttää ja kiukuttaa, niin sitten kyse ei ole mistään fyysisestä. :D Vaikea antaa mitään neuvoa, noi on minusta aika "itsekseen" alkaneet kipittää pitkiä matkoja.
 
Ei onnistuisi meilläkään aamulla reippaasti kilometrin matka, kokoajan pysähdytään ihmettelemään erilaisia juttuja. Pyörällä menee kyllä ainakin 5km, mutta kävellen en ole edes harkinnut kokeilla, ehkä pitäisi kokeilla pitkästä aikaa. Meillä kyllä lapsi on vieläkin kömpelö, kävely hieman "hassun" näköistä...
 
No jos lapsi ihan hengästyy ja puuskuttaa pelkästä kävelystä niin varmaan on huono kunto, jos vaan kyllästyttää ja kiukuttaa, niin sitten kyse ei ole mistään fyysisestä. :D Vaikea antaa mitään neuvoa, noi on minusta aika "itsekseen" alkaneet kipittää pitkiä matkoja.
Toi tarvii ihan kunnon innostusta, siis usein käytännössä muita lapsi, että viitsii liikkua niin että hengästyy. Metsässäkin menee kivenkolojen tonkimiseksi ja potkupyöräillessä tasapainokikkailuksi vauhdin sijaan. Väsymystä se valittaa aika nopeasti kävellessä ja kotimatka on usein "en jaksa", sen kun tietäisi onko se korvien välissä vai kropassa se väsymys.

Toisaalta ei kaikkien tarvitse olla liikunnallisia ihmisiä, mutta peruskunto ja sen ylläpito on sellaisia mitä toivoisin voivani lapselleni "antaa".
 
Kun meidän tyttö oli neljä (täytti syksyllä viisi), olimme kesällä patikoimassa. Kävelimme viikon ajan päivittäin kymmenen km maastossa. Tyttö jaksoi tosi hyvin. Iltaisin juoksi ja touhusi leikkipuistossa koulun pihalla.
 
Lapset vaan on niin erilaisia. Meillä poika oli tosi laiska kävelemään/juoksemaan. Hänellä oli hieman astmaakin ja mietin, että johtuuko siitä, ettei esim. puistossa innostu juoksemaan toisten mukana vaan seisoo vaan paikalla katsellen toisten menoa. Tehtiin rasitustesti, jossa ei esiintynyt mitään ongelmaa.

Meni sitten aikanaan perhepäivähoitoon, jossa päivittäin liikkuivat eri leikkikenttien välillä ja siinä ei ollut mitään ongelmaa. Nyt lapsi on jo 8 vuotias koululainen, joka ei ole mikään liikuntaihme, mutta pärjää hyvin esim. juoksukilpailussa, jos niin haluaa. Aika usein ei halua :-(
 
Toi tarvii ihan kunnon innostusta, siis usein käytännössä muita lapsi, että viitsii liikkua niin että hengästyy. Metsässäkin menee kivenkolojen tonkimiseksi ja potkupyöräillessä tasapainokikkailuksi vauhdin sijaan. Väsymystä se valittaa aika nopeasti kävellessä ja kotimatka on usein "en jaksa", sen kun tietäisi onko se korvien välissä vai kropassa se väsymys.

Toisaalta ei kaikkien tarvitse olla liikunnallisia ihmisiä, mutta peruskunto ja sen ylläpito on sellaisia mitä toivoisin voivani lapselleni "antaa".
Eka olin ihan kauhuissani pakko myöntää, ettei jonkun 4v JAKSAISI fyysisesti tollasta matkaa, mutta nyt alkaa kyllä kuulostaa ihan toiselta. Taitaa vaan inhota kävelyreissuja ja olla vaan "hitaampi" tyyppi kuljeskelussaan. Toi "en jaksa" taitaa lapsesi kohdalla tarkoittaa kyllä ihan muuta kuin huonoa kuntoa. En siis ehkä olisi huolissani, vaikka voihan se tietty olla ärsyttävää jos lapsi jumittelee jatkuvasti kun pitäisi mennä. Mitä teet kun hän jumittelee, oletko kokeillut vaan jatkaa kävelyä? Jos kipittäisikin sitten perässä kun huomaa, ettet odottele ja kehottele mitään?
 
Mun nelivuotias jaksais varmaan kävellä kuuhun asti, muttako sen keskittymiskyky on ulkoillessa semmonen teelusikallisen kokoinen, ja on pakko jäädä ihmettelemään kaikki kivet ja kävyt mitä maassa näkyy, kerätä roskia ja pysähtyä selittämisen ajaksi jos tulee jotain asiaa :D
 
muakin vähän häiritsee tuon lapsen liikkuminen. Meiltä ei kävellen eikä pyörälläkään lähdetä asioille, kun matkaa on se 25 km. Kaikki mitä kylillä liikutaan on ns. turhaa eli mitään asioita ei samalla hoideta ja tuo aika on otettava sitten päiväkodin, työpäivän ja kaupassa käyntien lisäksi. Olisi kiva esim. illalla polkasta pyörällä lähikauppaan pikaisesti mutta ihan pikaisesti tuo ei käy. No elämä on valintoja. Ulkoillaan paljon mutta se on sitten kaikki tuossa kotinurkissa tai valtatien varressa tapahtuvaa.
 
Mun 2v. 9kk kävelee kilometri tolkulla ihan tyytyväisenä, en ole edes ajatellut etteikö kaikki kävelisi mielelään. Olen siis vaan olettanut, että se kävelee paikasta toiseen ja sillä selvä.
 
Meillä pian 4v täyttävä jaksaa kyllä kävellä ja juosta paljon, mut tiellä kävely ei huvita. Metsäretkellä tais mennä enimmäkseen juosten n. 4km mäkisessä maastossa. Mut paikasta toiseen siirtyminen kävellen helposti tökkii kun on tylsää. Kaveri jos on mukana niin sit kyllä tykkää samaa matkaa juosta tai kävellä ja sit unohdutaan käpyjä keräilemään...

Pyöräilee kuitenkin mielellään ja reippaasti muutaman kilometrin lenkkejä kun viedään iltaisin koiraa lenkille.
 
Vanha fraasi mutta lapset ovat niin erilaisia. Meidän 4v. kyllä JAKSAA kävellä, mutta varsinkin pyörätien laitaa talsiessa tuppaa kiinnostus loppumaan ellei matkan pää ole joku mieluisa ja kohtuu lähellä. Metsässä ja tunturissa tuo kirmaa ilman mitään motivaatio-ongelmaa. Käytetäänkin täällä taajamassa liikkuessa lähinnä polkupyörää, menee siitymät huomattavasti mukavammin.
 
Meillä käveli keskustaan ja takasin yht 4km.
Pisin retki 4v oli 10km jonka talsi omin jaloin. Tyyppi alkoi kävellä samantien kun taidon oppi ja aina ollu hyvä kävelijä. Mutta lapset ovat erilaisia tässäkin asiassa.
 

Yhteistyössä