S
salarakkaaseen
Vieras
Olen onnellisesti naimisissa ja silti ihastuin puoli vuotta sitten toiseen mieheen. Hänen kanssa saan kokea kiimaa ja intohimoa, järjettömän estotonta seksiä, mitä en ole mieheni kanssa seurusteluaikojen jälkeen kokenut. Tapaamme vain pari kertaa kuussa, useammin ei onnistu välimatkojen vuoksi, mutta silloin saan niin runsaasti mieletöntä seksiä, jonka luulisi pitävän mut tyytyväisenä pidemmän aikaa. Mutkun ei, tällä viikolla kun ei olla nähty, kärvistelen tajuttomassa ikävässä ja hän on mielessäni koko ajan. Tekee melkein mieli lopettaa koko suhde, kun tää ikävä sattuu niin hirveästi. Enempää en voi kuitenkaan saada, enkä koskaan voisi kuvitella eroavani aviomiehestäni, hän on silti elämäni mies ja rakastan häntä syvästi.
Miten osaisin suhteuttaa seksisuhteen sille sopivaan arvoonsa, eli nauttia vain noista hetkistä ja elää muu aika normaalisti elämääni keskittyen asioihin, joista nautin aikaisemminkin? Nyt vain mikään muu ei oikein kiinnosta, hänestä on tullut suorastaan pakkomielle. Kotona mieheni kanssa menee hienosti, mutta se ei lohduta oloani. Neuvoja?
Miten osaisin suhteuttaa seksisuhteen sille sopivaan arvoonsa, eli nauttia vain noista hetkistä ja elää muu aika normaalisti elämääni keskittyen asioihin, joista nautin aikaisemminkin? Nyt vain mikään muu ei oikein kiinnosta, hänestä on tullut suorastaan pakkomielle. Kotona mieheni kanssa menee hienosti, mutta se ei lohduta oloani. Neuvoja?