V
Väsky
Vieras
Vaikka ekaks taustaa. Olen nuori äiti jolla on ihana tyttölapsi ja toinen vauva tulossa. Mieskin on ja hänen kanssa ollut yhteinen talous jo pari vuotta. Miehen takia tätä alankin kirjottamaan kun meillä ei yhteis elo oikein tunnu enää toimivan. Mies on ollut missä miilonkin ja tehnyt tyhmyyksiä samoin kuten minä ja me ollaan oltu tässä jo jonkun aikaa ennemminkin kämppiksiä ku pariskunta. Mikään ei toimi, ennen niin ilonen ja hyväntuulinen minä on hävinnyt ja tilalle on tullut lähes tyrannimainen pirttihirmu joka epäilee miestään tuon tuostakin. Mikään ei koskaan oo hyvin enkä jaksa enää hymyillä. Kaikki mitä teen tuntuu liian vaikealta tai raskaalta tehdä. Ihan niinkin yksinkertainen asia kuin siivous jos pitäisi pyyhkiä pöydät tai laittaa tiskit niin se on tuskan ja työn takana että saan mitään aikaseksi.
En sanoisi tilaani masennukseksi vaikka siltä se saattaa kuullostaa. Olen vaan väsynyt. Olen meinannu jättää miehen jo moneen kertaan mutta jotenkin se aina puhuu mut jäämään ja lupaa et kaikki tulee muuttumaan ja ne muuttuukin.viikoksi.
En haluaisi lähteä pois täältä mutta jos suhteessa ei mikään toimi miksi jäädä pelkästään lasten vuoksi? Mies ei enää nykyään kiinnitä minuun yhtään huomiotaan eikä meillä ole minkäänlaista romantiikkaa suhteessa. Koko touhu palaa säästöliekillä enkä tiedä kauanko se tätä menoa palaa enää ollenkaan. Ennen rakastin miestäni nyt en enää muutakun tykkää hänestä kovasti. Miten sellanenki voi mitenkään muuttua? Lapsi taitaa tästä kärsiä paljon ja siksi olenkin miettinyt miten tästä enää jatkaa?
