S
syvälle salattu
Vieras
Mä elän jonkinlaista lume-elämää, esitän että olen mukamas kovinkin onnellinen ja jopa ärhäkkä luonteeltani et mulle ei esim ryppyillä niin etten antaisi takaisin. Siis kyllähän mulla pinna palaa jos mulle aletaan jotain urputtamaan. Mutta oikeesti mulla ei ole kaikki hyvin, mä olen aikanani kokenut paljon koulukiusaamista ja olen ilmeisesti maksanut siitä koko elämäni huonon itsetunnon saattelemana. Tästä syystä en ollut kuin muut ystäväni jotka keräsivät kavereita ympärilleen ja lähtivät porukalla jonnekkin viettämään yhteistä aikaa. Jotenkin koin aina olevani huonompi kuin muut ja pikkuhiljaa jättäydyin kokonaan omaan maailmaani, mulla ei ollut ystäviä, muutama kaveri oli mutta mieluummin olin kotona ja söin.. Ongelmaksi alkoi muodostua paino joka toi sitten lisää kiusaamista ja itsetunto-ongelmia entistä enemmän. Mulla ei ole ystäviä, muutamia kavereita on, mutta mieluummin olen tapaamatta heitä koska en osaa olla luonteva. Mulla on perhe ja käyn töissä, mutta kukaan ei tiedä mun taustaa, en ole kertonut kenellekkään mitä menneisyydessä on tapahtunut. Silti se vaikuttaa mun elämään vielä tänäkin päivänä, en osaa olla ihmisten seurassa, mieheni ja lapseni seurassa kylläkin osaan mutta muiden jopa niiden lähimpien joita rakastan seura saa minut jotenkin lukkoon tahattomasti. En osaa olla luonteva, en keksi mitään puhuttavaa ja hiljaisia häiritseviä hetkiä tulee paljon..
Ja taas tämä saa ihmiset kaikkoamaan luotani Välillä mietin että voi kun ihmiset tietäisivät mun kokemuksista ja niiden vaikutuksesta elämääni.
Ja taas tämä saa ihmiset kaikkoamaan luotani Välillä mietin että voi kun ihmiset tietäisivät mun kokemuksista ja niiden vaikutuksesta elämääni.