Kertokaapa kokemuksianne leikki-ikäisen sopeutumisesta päiväkotiin! Meitä mietityttää lapsen sopeutuminen, jos hoitopäivät ovat eri pituisia ja alkavat ja loppuvat joka päivä hieman eri aikaan. Olisiko parempi viedä lapsi joka päivä hoitoon jo aamusta ja hakea iltapäivällä aina samoihin aikoihin joka päivä? Onko suurta haittaa, jos hoitopäivät ovat erilaisia? Tuntuu oudolta viedä lapsi hoitoon, jos itse ei mene heti aamusta töihin. Kommentoikaa!
Päiväkotipulmia
- Viestiketjun aloittaja kati
- Ensimmäinen viesti
E
epäröivä
Vieras
meillä lapset kahtena päivänä viikosta menevät päiväkotiin vasta ruokailulle puoli yhdeksitoista, kun minulla alkaa työt yhdeltätoista. Hyvin on onnistunut, ja lapsetkin, kuten myös minä pidän niistä muutamasta pitkästä aamusta viikossa. Tällöin myös hoitopäivästä tulee lyhyempi. Jos hoidossa jotain erityistä ohjelmaa tai jos lapset nimenomaan haluavat jo aamulla hoitoon, olen ne sitten aiemmin vienyt.
Kivaa vaihtelua mielestäni lapsellekin.
Kivaa vaihtelua mielestäni lapsellekin.
Omien lasten kohdalta ei ole kokemusta, mutta itse lapsena kävin tarhassa silleen, että joka toinen viikko menin klo 7 ja joka toinen viikko klo 11. Näin, koska isäni teki vuorotöitä ja hänen iltavuoro-viikollaan sain olla aamusta pidempään kotona. Ja kyllä nautin siitä, ettei tarvinnut mennä aamusta tarhaan; ei aamupuuroa ja sai nukkua pidempäänkin. Ei mua itseäni ikinä haitannut, että ajat vaihteli.
Meillä oli tarhan aloitus 2 vuotiaana todella vaikeaa. Eka päivä meni todella hyvin mutta sen jälkeen alkoi joka aamuinen huuto joka pahimmillaan alkoi jo kotona.. Aluksi hän oli huutanut lähes päivät läpeensä tarhassa, mutta pikku hiljaa se muuttui satunnaiseksi.. itku tietysti tuli kun ikävä ja väsy iski. Hoitoon mentiin suurin piirtein samoihin aikoihin joka päivä ja hakukin oli suht samaan aikaan. Hoitoon tottumista meillä hidasti osaksi myös se että poika ei ollut tarhassa joka päivä kun mies tekee vuorotyötä. Näin jälki viisaana olisi pitänyt pitää poika tarhassa vaikka 2-3 viikkoa joka päivä niin olisi todennäköisesti tottunut nopeammin siihen ja ennen kaikkea olisi tullut varmuus siitä että kyllä äiti tai isä tulee.. No elokuusta marraskuuhun oli se joka aamuinen itku menossa mukana.. Tämän ajan lopussa herralla oli neljästä hoitajasta kaksi joiden kanssa jäi ilman itkuja ja kaksi joille itki.. Joulukuun alussa tapahtui se ihme joka meinasi saada äidin itkemään onnesta.. Poika sanoi aamulla häntä viedessäni, että mee jo töihin ja siitä lähtien meillä ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa tarhaan jäämisessä. Kannatta vaan muistaa että vaikka lapsi jää tarhaan itkemään niin itse täytyy lähteä ja jättää lapsi sinne ja ennen kaikkea ei saa tehdä sitä virhettä että palaa vähän ajan päätä takaisin sillä se on lapselle kaikista pahinta. Sanon siksi näin kun olen käynyt tämän läpi äitinä ja tarhan täitinä.
Meillä lapsi arkipäivät hoidossa menee 7 -10.30 välillä ja haetaan 14.00 -16.15 välillä. Välillä on 9 tuntisia päiviä ja välillä taas 5 tuntisia. Hyvin menee. Aikaiset aamuherätykset välillä kiukuttavat, mutta ketäpä ne ei harmittaisi.
Viime vuonna poikani aloitti päiväkodissa 3-5- vuotiaiden ryhmässä ja kaikki oli hänelle uutta ja pelottavaa. Vieminen ja hakeminen ajoittui eri aikoihin eri päivinä, mutta muistin sanoa aina aamulla, kumpi hakee: isi vai äiti. Poika ei sopeutunut puolessa vuodessa, joten teimme omiin työaikoihimme muutoksia ja sitten alkoi sujua. Poika oli siis hoidossa 9-15.
A
archie
Vieras
itse olen vuorotyöläinen ja lasten hoitoajat sen mukaiset eli säännöllisen epäsäännölliset. Mielestäni lapset ovat sopeutuneet ihan hyvin. Varsinkin esikoiselle on tärkeää että kerrotaan kuka vie ja kuka hakee. Myös vapaapäivinä pyrin pitämään suunnilleen samaa rytmiä ruokailujen ja nukkumisien suhteen mitä hoitopäivinäkin on. Meillä lapset viedään hoitoon yleensä joko 8.30 tai 11.30 ja haetaan 16.00/19.00. Alkuun oli enemmän vaihtelua mutta nyt ovat nuo ajat olleet suht säännölliset.
Similar threads
- arkajalka äiti
- Aihe vapaa