Päiväkotikiusaaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Elissa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"Elissa"

Vieras
Hei!
Lastani onnyt kiusattu jo jonkin aikaa ja kiusaajien otteet jo kovenevat... tänään lapseni oli kaadettu kumoon keinusta, potkittu!!!! ja sen jälkeen useampi lapsi mennyt vielä päälle makamaan
Lapseni on hento 5v tyttönen, ainut lapsi, eikä todellakaan ole tälläiseen kohteluun tottunut, aina on niin mielellään hoitoon mennyt, paitsi nyt parin vkn ajan kysellyt että eikö voisi olla vapaapäivä ja koska äiti meillä on loma?
Hoitajat selittelevät, että kyllä muitakin kiusataan ja kuinka kiusaajat joutuvat miettimään, JUMALAUTA MIETTIMÄÄN!!!!
Maanataina aion olla yhtydessä päiväkodin johtajaan, mutta mitä muuta voin tehdä, tehdä iloituksen pojasta joka eniten ja väkivaltaisimmin kiusaa perheneuvolaan vai mitä... Kyllä tämän päivän jälkeen pelottaa jättää lastani hoitoon...
Kertokaa mitä ihmettä äitinä voin tehdä tämän asian kanssa..
 
Vaikka yleensä ottaen olen sitä mieltä, että syyttömästä uhrista ei tule tehdä syyllistä ottamalla häntä pois tilanteesta, niin äitinä, noin pienen lapsen kanssa vielä, ottaisin lapsen saman tien pois päiväkodista. Vaatisin toisen paikan, ottaisin kotiin hoitajan, jäisin itse lomalle, ihan mitä tahansa, kunhan lapsen ei tarvitsisi mennä tuollaiseen paikkaan enää.

Hoitajilta kuitenkin kuulit potkimisesta? Ihmettelen heidän asennettaan todella paljon ja sitä suuremmalla syyllä en voisi lastani jättää tuollaiseen paikkaan. En voisi luottaa hoitajiin, joiden asenne kiusaamista kohtaan on tuolla tasolla. Kkaikkia kiusataan" voi hyvää päivää. Jos näin on, mistähän johtuu??

En tietenkään jättäisi asiaa vain siihen, että ottaisin omani pois, sillä todennäköisesti kiusaajat löytäisivät vain uuden uhrin. Menisin niin ylös kuin pitää, että joku kuuntelee. Jos päiväkodin johtaja ei kuuntele, menisin hänen pomonsa puheille. Kirjoittaisin lehteen. Ihan mitä tahansa, kunhan jotain tapahtuisi. Mulla nousee niin karvat pystyyn, kun mä ajattelenkin näitä kiusaamistapauksia.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Miten tuollaista pääsee tapahtumaan ylipäänsä, missä henkilökunta?? Noh, sinuna ryhtyisin opettamaan lastasi puolustamaan itseään, sillä joka paikassa tulee olemaan villimpiä lapsia. Sanon tässä nyt "villimpiä", koska ei aina voi tietää mikä on varsinaista kiusaamista ja mikä ei. Meidän lapsen päiväkodissa tuntuvat nuo pojat ainakin nujuavan toistensa kimpussa ja ainakin suurimman osan ajasta ihan hyvässä hengessä. Ja jos on arempi lapsi mukana menossa, niin siinä voi tulla väärintulkintoja. mutta joo, potkiminen nyt ei tietenkään tällaiseen leikkimieliseen painiin kuulu kuitenkaan.

Käy lapsesi kanssa läpi, mitä kiusaajille pitää sanoa, kenen luo mennä pyytämään apua ja vaikka mottaamaan takaisin jos ei muuten pääse tukalasta tilanteesta pois. Kyllä itseään saa ja pitää puolustaa.
 
Lapseni ollut samassa päiväkodissa 1 vuotiaasta lähtien, toiset lapset ja aikuiset ovat tuttuja... Hoitaja kertoi tse että lastani potkittu, myös lapseni sanoi että että potkivat kylkeen ja repivät vaatteita ja sanoi ettei meinannut saada huudettua apua kun kaikki makasivat päällä... lapseni kysyi että äiti, miksi toiset kiusaa vaikka olen kaikkien kaveri??? Niin, mitä sanon siihen,,, itkin salaa autossa lasta hakiessa, lapsella itkusta turvonneet silmät ja pieniä veripurkaumia silmien alla kovasta itkemisestä...
 
[QUOTE="Elissa";28200295]Hei!
Lastani onnyt kiusattu jo jonkin aikaa ja kiusaajien otteet jo kovenevat... tänään lapseni oli kaadettu kumoon keinusta, potkittu!!!! ja sen jälkeen useampi lapsi mennyt vielä päälle makamaan
Lapseni on hento 5v tyttönen, ainut lapsi, eikä todellakaan ole tälläiseen kohteluun tottunut, aina on niin mielellään hoitoon mennyt, paitsi nyt parin vkn ajan kysellyt että eikö voisi olla vapaapäivä ja koska äiti meillä on loma?
Hoitajat selittelevät, että kyllä muitakin kiusataan ja kuinka kiusaajat joutuvat miettimään, JUMALAUTA MIETTIMÄÄN!!!!
Maanataina aion olla yhtydessä päiväkodin johtajaan, mutta mitä muuta voin tehdä, tehdä iloituksen pojasta joka eniten ja väkivaltaisimmin kiusaa perheneuvolaan vai mitä... Kyllä tämän päivän jälkeen pelottaa jättää lastani hoitoon...
Kertokaa mitä ihmettä äitinä voin tehdä tämän asian kanssa..[/QUOTE]

Siis mitvit?

Aha ok, no jos muitakin kiusataan niin sithän on kaikki hyvin.

:headwall:
 
Ihan järkyttävä asenne pk henkilökunnalla kyllä! :/

Kyllä itsekin nimenomaan menisin johtajan puheille ja tekisin mitä tahansa lopettaakseni moisen, itse koulukiusattuna kannan edelleen henkisiä arpia kokemuksistani enkä ikinä ikinä toivo lapselleni tai kellekään muulle samaa.. :/
 
Kuulostaa tosi kurjalta ja vielä tuo, että hoitajat myöntävät että muitakin lapsia kiusataan! Itse olen lto ja isohkossa pk:ssa töissä ja meillä pidetään huolta, ettei ketään kiusata. Tokihan aina välillä tulee riitää ja tappeluitakin välillä lasten kesken, mutta se että yhtä lasta kiusattaisiin jatkuvasti ja suunnitelmallisesti, sellaista ei vain voi hyväksyä ja jättää näkemättä ja reagoimatta asiaan.

Ota ap ihmeessä yhteyttä pk:n johtajaan ja vaadi, että asialle tehdään jotain ja pyydä vaikka keskusteluaikaa, jos ei muuten homma ala sujua. Voimia ja jaksamista asian kanssa, toivottavasti kiusaaminen loppuu.
 
Yksinkertaista:

Soitat välittömästi päiväkodin johtajalle heti aamusta, ja vetoat lakiin liittyen tarjottavan hoidon laatuun. Mikäli he eivät kykene tarjoamaan lapsellesi turvallista ja ikätasoista ympäristöä, heillä on velvollisuus osoittaa se muualta.

Itse jouduin olemaan tiukkana tämän asian kanssa, koska meillä on samankaltaisia kokemuksia. Päiväkodin johtaja ehdotti, että poikani siirtyisi toiseen ryhmään. Sanoin, että ei todellakaan siirry, vaan tämä sekopäinen, toisia hakkaava ja uhkaileva poika siirtyy. Päikyn johtaja oli hyvin vaikeana ja yritti, että keväthän tässä jo on ja pian sitten siirrytään kesälaitumille ja asia ikään kuin unohtuu... Ehkä kesäksi, mutta kyse oli eskarista ja sama paska olisi jatkunut sitten ekaluokalla. Poika oli keväällä sitä mieltä, että ei halua kouluun ollenkaan.

Löin lisää painetta kunnes päiväkodin johtaja tunnusti, että tämän pojan äidin kanssa on hiukan vaikeaa toimia yhteistyössä (joku v*tun narkki) ja siksi se ei nyt oikein puhumalla onnistu. No, eipä ole meidän ongelma, ei mun poikaa kukaan narkin kakara hakkaa päikyssä siksi, että sillä on niin huonot kotiolot ja kukaan ei viitsi tehdä mitään.

Lopulta asia ratkesi hyvin, tämä kakara siirrettiin toiseen ryhmään. Tai oikeammin asiahan ei ratkennut mihinkään, vaan hän alkoi hakkaamaan yhtä toista lasta siellä uudessa ryhmässään.

Kolme vuotta yhteensä tästä perheestä oli tehty lastensuojeluilmoituksia, sekä yksityis- että viranomaistahoilta (päiväkodista ja SRK:n kerhosta ainakin). Mitään ei tapahtunut.

Itse olin erittäin aktiivinen ja päivähoitolakiin vedoten pystyin pelastamaan oman lapseni -tosin seuraavan, sitä seuraavan ja sitä seuraavan uhrin vanhemmat tuskin ovat iloisia asiasta.

Pysy siis lujana ja hoida asia. Kukaan siellä ei sun tyttöäsi puolusta jos sinä et sitä tee.
 
Viimeksi muokattu:
Kamalaa :/ oisin varmaan kysässy että onko sitten ok jos tempasen tätiä turpaan ja menen kotiin miettimään asiaa, mun muksu ei takaisin tarhaan menisi päiväksikään.
 
Mieheni suuttui silmittömästi kun kerroin tapahtuneen, keskusteli lapsen kanssa pitkään, Aikoo itse soittaa maanantaina päiväkodin johtajalle ja vaatii tapaamista...
tämä oli jo toinen päivä peräkkäin kun kiusaamista tapahtui, eilen yksi suurikokoinen tyttö oli uhkailemalla ja pelottelemalla saanut lapseni pois keinusta, ja oli sitten suureen ääneen muka kuiskannut tälle pojalle joka tänään eniten kiusasi että vähäälyinen paskahousu... melkoista kieltä 5-vuotiaalta???!
 
Mun pointti oikeastaan tuossa pitkässä vuodatuksessa on se, että sun tyttö ei muuta ryhmää, jossa on kivoja kavereita. Kiusattu ei väisty, ja se on aikuisten ymmärrettävä. Kiusaajia voidaan heitellä syhmästä toiseen ja lopulta ihan sama minne, mutta kiusaamisen uhriksi joutuneiden lasten ei pidä siirtyä pois omasta ryhmästään yhden tyypin takia.

Kyllähän moni aikuinenkin muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikkakiusaamisen vuoksi ja moni muuttaa perheineen toisaalle, jotta saisi lapsensa uuteen kouluun ja kiusaamisen loppumaan. Tämä on arkipäivää, itse en vaan sitä hyväksy. Se on kuitenkin kirjoittamaton totuus, että kiusaajille ei mitään voida, ja siksi ainoa varma keino saada senhetkinen tilanne katkeamaan on siirtää uhri toisaalle. Päiväkodin johdon ei pitäisi tarjota tuollaista ratkaisua.
 
Mitä ihmiset luulee päiväkodeissa tapahtuvan päivät pitkät? Lapset istuvat rivissä kiltisti????? Ei, vaan häiriintynyt käytös on yhä lisääntyvää samalla kun henkilökunta on minimissään.

Päiväkotien arkea on jatkuvat satuttamiset kun lapsia on niin paljon ahtaasti. Olen pahoillani, koska itse en pysty sitä estämään, koska minä en ylety kaikkialle ja minulla on vain kaksi kättä :(
 
Yhteys päiväkodin johtajaan ja ehdottomasti tapaaminen. Kysytte, mitä asialle tehdään, miten pidätte huolen että tämä ei todellakaan toistu ja jos toistuu niin ilmoitat ottavasi yhteyttä varhaiskasvatuksen johtajaan (onko sivityspalvelun, opetustoimen vai minkä alaisuudessa vaihtelee kunnittain) ja tarvittaessa aina kunnan päättäjiin asti.

Tuollainen ei voi toistua. Sitä on oltava tiukkana ja mentävä askel kerrallaan ylemmäs, toivottavasti törmäät tällä matkalla henkilöön joka ottaa asiakseen hoitaa.

Jos ei auta, niin ehkä itse menisin sitten avautumaan päiväkotiin... tapaaminen vanhempien (kiusaajalapsen) kanssa olis myös harkinnassa.

Ei muuta kun kaivat sen naarastiikerin itsestäs.

Tosin itse aloittaisin asiallisella linjalla.
 
...mutta se että yhtä lasta kiusattaisiin jatkuvasti ja suunnitelmallisesti, sellaista ei vain voi hyväksyä ja jättää näkemättä ja reagoimatta asiaan...

Yleensä ketään ei kiusatakaan jatkuvasti ja suunnitelmallisesti, vaan jotkut ovat lähes kaikkien muiden kimpussa arvaamatta ja nopeasti. Eikä apua saada. Henkilökunta vuodattaa sydänverensä ja menettää yöunensa sairaslomakuntoon asti, mutta muutosta ei tapahdu niin kuin haluttaisiin. Levottomimpia lapsia kun ei saada millään pideltyä kiinni joka sekunti ja sekunnin murto-osa.

Pääkaupunkiseudulta raportoin.
 
Mun nyt 7 vuotias veli oli myös kiusattu pk:ssa. Potkittiin lyötiin yms. Oli aina mustelmilla eikä kerran pystynyt kävelemään kun oli kampattu jäälle. Oli monesti sanonut hoitajille jotka käskivät vain sanoa kiusaajille ettei saa kiusata. Vanhemmat soittelivat pk:tiin josta sanottiin ettei hän ole koskan kiusaamisesta sanonut. (eipä, ei edes ollut eka kerta kun soitettiin) Minä kun menin veikkaa hakemaan ja sanoin tiukkaan sävyyn asiasta hoitaja sanoi ettei voi aina kaikkeen puuttua ! huoh ! Kiusaaminen loppui siihen kun minä menin harjoitteluun kyseiseen pk:tiin. Menin johtajalle sanomaan että seuraavaksi tulee ilmotus poliisille ettei lapsia hoideta kunnolla ja lapset pahoinpitelevät toisiaan.

Suosittelen siis ottamaan kunnolla asiasta kiinni ja puuttumaan rajusti. Ei _KENENKÄÄN_ lapsen tarvitse kestää tuollaista ! -.-
 
Yhteys päiväkodin johtajaan ja ehdottomasti tapaaminen. Kysytte, mitä asialle tehdään, miten pidätte huolen että tämä ei todellakaan toistu ja jos toistuu niin ilmoitat ottavasi yhteyttä varhaiskasvatuksen johtajaan (onko sivityspalvelun, opetustoimen vai minkä alaisuudessa vaihtelee kunnittain) ja tarvittaessa aina kunnan päättäjiin asti.

Päiväkodin johtaja ottaa henkilökunnan puhutteluun ja neuvonsa ovat nämä: Pitäkää huoli että kukaan ei satuta toista. Vanhemmille selitetään runollisesti mitä on tehty ja mitä tehdään. Toisia satuttavan lapsen vanhemmille runoillaan, kuinka tämä lapsi on omalta osaltaan ihana lapsi.

Henkilökuntaa hakataan ja revitään harva se päivä... ja lapsi on kuitenkin tavallisilla toimilla hoidettava aamuvarhaisesta viimeiseen minuuttiin, kun ei ole varaa avustajiin ym.
 
[QUOTE="hoitaja";28200553]
Päiväkotien arkea on jatkuvat satuttamiset kun lapsia on niin paljon ahtaasti. Olen pahoillani, koska itse en pysty sitä estämään, koska minä en ylety kaikkialle ja minulla on vain kaksi kättä :([/QUOTE]

No itse viedessäni lapseni päiväkotiin lähden siitä, että voin luottaa kalleimman aarteeni toisten käsiin. Jos kuulisin yhdenkään hoitajan asennoituvan noin kuten kirjoitit, veisin asiaa eteenpäin. Tietysti itsekin ymmärrän käytöshäiriöiden lisääntyneen ja resurssien pienentyneen, mutta miksi kuullostat siltä, kuin hyväksyisit kiusaamisen ja väkivallan päiväkotiarjen osana?

Pitää voida luottaa siihen, että henkilökunta tekee kaikkensa tällaisen kitkemiseksi. Jos tiedät ja näet em. tilanteita, käännätkö vain selkäsi ja surkuttelet: "mulla on vain kaksi kättä... ei voi mitään"

Muistan poikani sanoneen tullessaan huuli halki portilla vastaan, että ei ole kertonut aikuselle, koska ei se mitään auta. No ei varmaan autakaan lapen näkökulmasta, jos esiin tuomasi asenne on laajemmallekin levinbyt päiväkodeissa. Mutta vastaus kysymykseesi: En luule, että työpaikkasi arki on ruusuilla tanssia. kenen olisi? Jos et pärjää, vaihda alaa, kouluttaudu lisää tai jää saikulle. Mutta minä todellakin olen koko ajan ollut siinä uskossa, että päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on hoitaa, turvata ja suojella heidän hoitoonsa uskottuja lapsia ja varjella heidän hyvinvointiaan, vaikka se vaatisi joskus ikävien saioiden nostamista esiin kiusaajien vanhempien kanssa, kiperiä neuvotteluja, uudelleenjakoa ryhmien välillä, työntekijöiden äärimmäistä yhteispeliä ja uusia visioita toiminnan kehittämiseksi.

Niin, onhan se raskasta, että joutuu työtä palkkansa eteen tekemään.
 
No itse viedessäni lapseni päiväkotiin lähden siitä, että voin luottaa kalleimman aarteeni toisten käsiin. Jos kuulisin yhdenkään hoitajan asennoituvan noin kuten kirjoitit, veisin asiaa eteenpäin. Tietysti itsekin ymmärrän käytöshäiriöiden lisääntyneen ja resurssien pienentyneen, mutta miksi kuullostat siltä, kuin hyväksyisit kiusaamisen ja väkivallan päiväkotiarjen osana?

Pitää voida luottaa siihen, että henkilökunta tekee kaikkensa tällaisen kitkemiseksi. Jos tiedät ja näet em. tilanteita, käännätkö vain selkäsi ja surkuttelet: "mulla on vain kaksi kättä... ei voi mitään"

Muistan poikani sanoneen tullessaan huuli halki portilla vastaan, että ei ole kertonut aikuselle, koska ei se mitään auta. No ei varmaan autakaan lapen näkökulmasta, jos esiin tuomasi asenne on laajemmallekin levinbyt päiväkodeissa. Mutta vastaus kysymykseesi: En luule, että työpaikkasi arki on ruusuilla tanssia. kenen olisi? Jos et pärjää, vaihda alaa, kouluttaudu lisää tai jää saikulle. Mutta minä todellakin olen koko ajan ollut siinä uskossa, että päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on hoitaa, turvata ja suojella heidän hoitoonsa uskottuja lapsia ja varjella heidän hyvinvointiaan, vaikka se vaatisi joskus ikävien saioiden nostamista esiin kiusaajien vanhempien kanssa, kiperiä neuvotteluja, uudelleenjakoa ryhmien välillä, työntekijöiden äärimmäistä yhteispeliä ja uusia visioita toiminnan kehittämiseksi.

Niin, onhan se raskasta, että joutuu työtä palkkansa eteen tekemään.

En hyväksy kiusaamista, mutta raportoin tosiasioista, joita kaunistellaan niin kauan ennen kuin pahempaa sattuu. Haluan avata kaikkien liikoja toiveita päivähoitoon laittaneiden silmät.

Olet oikeassa että on rankkaa olla joka päivä huolestuneempi ja huolestuneempi siitä, että lasten asiat on päästetty siihen jamaan mitä ne ovat. Minä en helpolla luovuta, mutta muutaman vuoden jälkeen tässä kaupungissa työskenneltyäni olen luovuttamassa. Tilalleni ei löydy minua paremmin jaksavia ja pärjääviä. Sen valitettavasti tiedän.
 
[QUOTE="vieras";28200477]Kamalaa :/ oisin varmaan kysässy että onko sitten ok jos tempasen tätiä turpaan ja menen kotiin miettimään asiaa, mun muksu ei takaisin tarhaan menisi päiväksikään.[/QUOTE]

Käytännössä hoitajilla ei ole muita valtuuksia kuin laittaa toista satuttava jäähylle. Jos on olemassa joku, joka voi eristää lapsen, silloin hän ei enää satuta kuin sitä eristäjää, mutta työntekijöitä ei aina ole eristäjäksi asti.

Päivähoidon järjestelmä on kehitelty aivan lähiaikoina niin jäykäksi, että kaikkein eniten erityistukea tarvitsevien lastenkin avun saaminen kestää kuukausia. Yleensä vähintään vuoden.
 
[QUOTE="hoitaja";28200609]En hyväksy kiusaamista, mutta raportoin tosiasioista, joita kaunistellaan niin kauan ennen kuin pahempaa sattuu. Haluan avata kaikkien liikoja toiveita päivähoitoon laittaneiden silmät.

Olet oikeassa että on rankkaa olla joka päivä huolestuneempi ja huolestuneempi siitä, että lasten asiat on päästetty siihen jamaan mitä ne ovat. Minä en helpolla luovuta, mutta muutaman vuoden jälkeen tässä kaupungissa työskenneltyäni olen luovuttamassa. Tilalleni ei löydy minua paremmin jaksavia ja pärjääviä. Sen valitettavasti tiedän.[/QUOTE]

Pioneereja tarvitaan. Jos tiedostat ongelman ja olet havainnut, että pelkkä ohjeenmukainen raportointi ei muuta asiaa mihinkään suuntaan, on keksittävä muita keinoja vaikuttaa. Kyse ei nyt ole siitä, että ajattelisin koko maan kattavan kiusaamisongelman ratkaisun lepäävän sinun harteillasi, vaan siitä, että olet aitiopaikalla tekemään asialle jotakin. Miten reagoisit hoitajana ap:n tilanteeseen, jos hän äitinä tulisi juttelemaan sinulle tyttärensä kohtelusta? Mitä neuvoisit tekemään ja miten veisit asiaa eteenpäin työyhteisössäsi? Vai tekisitkö enää mitään?
 
Pioneereja tarvitaan. Jos tiedostat ongelman ja olet havainnut, että pelkkä ohjeenmukainen raportointi ei muuta asiaa mihinkään suuntaan, on keksittävä muita keinoja vaikuttaa. Kyse ei nyt ole siitä, että ajattelisin koko maan kattavan kiusaamisongelman ratkaisun lepäävän sinun harteillasi, vaan siitä, että olet aitiopaikalla tekemään asialle jotakin. Miten reagoisit hoitajana ap:n tilanteeseen, jos hän äitinä tulisi juttelemaan sinulle tyttärensä kohtelusta? Mitä neuvoisit tekemään ja miten veisit asiaa eteenpäin työyhteisössäsi? Vai tekisitkö enää mitään?

Tekisin parhaani, vaikka se ei riitäkään. Ensin olisin erittäin pahoillani siitä, että on käynyt ikävästi. Haluaisin selvittää, miten lasten tekemiset olivat ehtineet päästä niin rajuksi, eikä kukaan ollut estämässä. Lasten leikit muuttuvat helposti riehakkaiksi, vaikka kukaan ei tarkoituksella olisi satuttamassakaan. Ulkoiluaikana pihoilla on uskomattoman isoja lapsimääriä paria, kolmea hoitajaa kohti :(

Työyhteisössä mietitään aina ja tarkasti keitä lapsia on seurattava jatkuvasti, ja silmälläpitovuorot jaetaan. Ihmisellä on kuitenkin rajallisuutensa ja silti lähelläkin voi tapahtua sekunnissa rajuja asioita. Olen vuosia puhunut aina johtajia nähdessäni siitä, että lasten hyvinvoinnille on liikaa uhkia pk:ssa. Kun tuli suuria ongelmia, otin yhteyttä ylemmälle taholle, mutta ei siitä ollut apua. Potkiminen ja hakkaaminen ei ole ollut kovin vakavaa päättäjien mielestä, koska kovin paljoa ei tehty sitä jatkavien lasten auttamiseksi. Vanhemmille neuvoisin ottamaan yhteyttä vielä korkeammalle kuin johtaja, vaikka siinäkin on riskinä, että työntekijät saavat vain sapiskaa.

Suorasanaisuudellani ei ole tarkoitus loukata ketään vanhempaa, jonka lasta on kiusattu. Aluksi tokaisin vähän ikävästi siitä, että eikö päiväkodin arki ole tiedossa.
 

Yhteistyössä