Päivähoitopaikan vaihtaminen?

[Miili]

Onko kukaan joutunut vaihtamaan lasten päivähoitopaikkaa muuten kun
muuton vuoksi? Meillä tilanne se, että pienempi, kaks ja puolvuotias jää edelleen joka aamu itkemään päiväkodissa ja usein itkeskelee aamupäivällä enemmän tai vähemmän. Isomman, neljävuotiaan, käytös on muuttunut tosi kamalaksi. Läpsii, vie leluja, huutelee ja nimittelee, sylkee päin kasvoja, viimeks tänään teki noita (melkein) kaikkia mulle. Lapset on ollu päivähoidossa syyskuun alusta asti. Oon ajatellu et oiskohan ryhmis meille parempi vaihtoehto? Mut miten se hoitopaikan vaihto mahtais sujua? Onko siitä enemmän haittaa (uus paikka, uudet kaverit, uudet tädit jne) vai voisko siitä olla koko perheelle hyötyä? Oon tosi väsynyt tähän.
Tää nykyinen päiväkoti on hyvä, tädit ihania, tilat ensiluokkaiset eli siinä puolessa ei oo mitään valittamista, päinvastoin.
Kiitos jos osaat ja viitsit kertoa kokemuksia :flower: .

 

[Miili]

Eikö kukaan oo vaihtanu hoitopaikkaa?

 

[cukkis]

itse päiväkodin työntekijänä ja 2 vuotiaan pojan äitinä. Itse myös tänään mietin miksi toi poikamme on niin kamala päiväkotipäivien jälkeen....ennen oli kiltti ja se heikompi joka jäi kakkoseksi tappeluisa...nyt saattaa mennen tullen kurnuttaa samanikäistä serkkuaan...olen kurittanut poikaamme tänään useamman kerran mikä ei ole tuon tapaista tuolleen käyttätyä...on ollut oikeasti kiltti.

Nyt mietin juuri äsken...että on tosi kurjaa olla tälläisen lapsen äiti jota mitää torua kokoajan...ja joka ei usko ollenkaan.

Mutat siis poikamme on pienessä ryhmiksessä. En usko että johtuu päiväkodista tai auttaisi teitä siis vaihto. Lapset hakee vaan huomiota meiltä vanhemmilta ja kun se on niin väärä tapa millä ne sitä hakee. Ja pakkohan niiden on skarpata ja pitää puolensa hoidossa niin sitten jää levy päälle kotona tai sitten hakee vaan huomiota.

Voimia sinulel täällä sama murhe.

 

[Miili]

itse päiväkodin työntekijänä ja 2 vuotiaan pojan äitinä. Itse myös tänään mietin miksi toi poikamme on niin kamala päiväkotipäivien jälkeen....ennen oli kiltti ja se heikompi joka jäi kakkoseksi tappeluisa...nyt saattaa mennen tullen kurnuttaa samanikäistä serkkuaan...olen kurittanut poikaamme tänään useamman kerran mikä ei ole tuon tapaista tuolleen käyttätyä...on ollut oikeasti kiltti.

Nyt mietin juuri äsken...että on tosi kurjaa olla tälläisen lapsen äiti jota mitää torua kokoajan...ja joka ei usko ollenkaan.

Mutat siis poikamme on pienessä ryhmiksessä. En usko että johtuu päiväkodista tai auttaisi teitä siis vaihto. Lapset hakee vaan huomiota meiltä vanhemmilta ja kun se on niin väärä tapa millä ne sitä hakee. Ja pakkohan niiden on skarpata ja pitää puolensa hoidossa niin sitten jää levy päälle kotona tai sitten hakee vaan huomiota.

Voimia sinulel täällä sama murhe.

Kiitos :hug: . Munkin poika oli ennen kiltti, vähän liian kiltti, mut ei oo enää. Lohdutti kuulla etten oo ainoo ... Tänään naksahti päässä kun puhe ei tehonnu ja poika joutu aika rajusti jäähylle ja sai vielä saippuaa suuhun kun huutelu ja nimittely ei loppunut, nauroi vaan. Lopulta pyysi anteeks ja halas. Sain toppuutella itseäni ihan tosissani etten kaivellut anteeksi pyydettyjä ja annettuja asioita sen jälkeen.