Painajaismainen huonekaveri synnärillä

Sain esikoiseni 2011 ja kävi niin huono tuuri, että huonekaveriksi osui aivan kaamea tapaus.. Raivosi ja kiukutteli miehelleen puhelimessa ja vierailuilla, kailotti puhelimeen tai nukkui ja kuorsasi niin että huone raikasi. Laiminlöi vauvaa, minä soittelin hoitajille, että täällä taas huonekaverin vauva itkee yksin. Oli täysin clueless kaikin puolin, herätti minut yöllä jne.

No… nyt satuin näkemään ko. ihmisen kaupungilla. Ja hänpä oli raskaana – kuten minäkin! Kylmä rinki perseen ympärillä kysyin, että no koskas sinulla on LA… Ja arvata saattaa, että osuu hyvin lähelle omaani… Nyt mietin, että voi helvetti jos joudun hänen kanssaan taas samaan huoneeseen..

Jos tällainen tuuri käy, niin onko mitenkään perusteltua / mahdollista saada siirto toiseen huoneeseen??

 

Riippuu ihan siitä kuinka täyttä sattuu synnärillä olemaan.

Mutta aika huono säkä saa olla jos juuri samaan aikaan synnytätte taas. Vaikka la:t olisi lähekkäin, voi lapsille silti tulla kuukaudenkin ikäero vaikka täysaikaisina molemmat syntyisivät.

 

ONNEA! Ihana elämä sulla, jos moista on murheiden taso.

 

ONNEA! Ihana elämä sulla, jos moista on murheiden taso.

Peesi!

 

mulla oli keskimmäisen kohdalla ihan järkky huonekaveri, aika samanlainen kun sulla. lisäksi hän kävi jatkuvasti (5-15 kertaa tunnissa) tupakalla. vetosinkin tuohon että saisinko vaihtaa huonetta kun en halua että huoneessa leijuu koko ajan hirvee tupakanhaju ja onneksi sain vaihtaa huonetta.

 

Niin, ja toiset joutui vuonna 2012 makaamaan vauvansa kanssa käytävillä kun kaikille ei riittänyt huonepaikkoja....

Jotain suhteellisuudentajua mammat. En ole koskaan ymmärtänyt näitä valituksia, kyse on kuitenkin muutamasta hassusta päivästä.

 

[QUOTE="tiia";30352179]mulla oli keskimmäisen kohdalla ihan järkky huonekaveri, aika samanlainen kun sulla. lisäksi hän kävi jatkuvasti (5-15 kertaa tunnissa) tupakalla. vetosinkin tuohon että saisinko vaihtaa huonetta kun en halua että huoneessa leijuu koko ajan hirvee tupakanhaju ja onneksi sain vaihtaa huonetta.[/QUOTE]

No ton nyt ymmärtää, itse sen käryn vielä kestää mutta ei pitäs vastasyntyneiden siitä joutua kärsimään tippaakaan.

 

ONNEA! Ihana elämä sulla, jos moista on murheiden taso.

Ja tätähän tässä kysyttiin. Voi taivas tätä kommenttien tasoa. Joillakin on tarve länkyttää aivan joka asiaan, ei voi vain pistää sivua kiinni jos vituttaa ja olla hiljaa.

 

[QUOTE="joopa";30352210]Ja tätähän tässä kysyttiin. Voi taivas tätä kommenttien tasoa. Joillakin on tarve länkyttää aivan joka asiaan, ei voi vain pistää sivua kiinni jos vituttaa ja olla hiljaa.[/QUOTE]

Samaa mieltä.
Tällä palstalla on kyllä käsitelty paaaaljon vähäpätöisempiäkin ongelmia.

 

Mullakin oli joskus aikoinaan heti verhon takana semmonen nainen joka kuorsasi tosi lujaa. Lisäks moni naisista ei edes yrittänyt siirtää öisin imetyshuoneeseen huudattaman vauvaa vaan kakkki huoneessa heräsivät. Kun puolenn tunnin välein joku vauva huutaa ja yksi pitää samanlaista ääntä kuin joku maansiirtokone, niin ei siinä kovin lämpimät oo ne tunteet muita äitejä kohtaan.

Tämä kuorsaaja vielä kehuskeli että on todella ihanaa rentoutua synnärillä kun häntä hoidetaan ja ruokakin on valmiina. Minä kaipasin miestäni, eikä minua kukaan hoitanut ja ruokakin oli paskaa ja tyhmiä haisuleita koko huone täynnä.

 

No olisi aika satumainen tuuri, jos kävisi niin, että samaan huoneeseen joutuisitte. Ihan hölmö ajatus minusta.

 

Kuka hitto menee kyselemään jonkun ex-synnärihuonekaverin laskettua aikaa, saatika edes tunnistaa?

 

[QUOTE="Anne";30352246]Kuka hitto menee kyselemään jonkun ex-synnärihuonekaverin laskettua aikaa, saatika edes tunnistaa?[/QUOTE]

Itselläni tuli synnärillä niin pahat univelat, etten jälkikäteen muista niistä ihmisistä mutään muuta kuin sen että olivat rasittaviä ämmiä.

 

[QUOTE="Anne";30352246]Kuka hitto menee kyselemään jonkun ex-synnärihuonekaverin laskettua aikaa, saatika edes tunnistaa?[/QUOTE]

Tätä mäkin ihmettelin... Mutta jos on ollut tarpeeksi painajaismainen huonekaveri niin kai sen ulkonäkö on palanut verkkokalvolle ...

Mulla on ollut pari huonetoveria joita en haluaisi enää samaan huoneeseen päästää... Se yksi joka itki kaiken aikaa oli kaikkein helpoimmasta päästä. Vaikka olihan se rasittavaa kuunnella sitä vollottamista yötä päivää. EN tietenkään sanonut mitään ja tuntuu kamalalta nytkin asiasta mainita... tällä ensisynnyttäjällä oli varmasti vaikeaa ja hormonit aivan sekaisin...

 

[QUOTE="tiia";30352179]mulla oli keskimmäisen kohdalla ihan järkky huonekaveri, aika samanlainen kun sulla. lisäksi hän kävi jatkuvasti (5-15 kertaa tunnissa) tupakalla. vetosinkin tuohon että saisinko vaihtaa huonetta kun en halua että huoneessa leijuu koko ajan hirvee tupakanhaju ja onneksi sain vaihtaa huonetta.[/QUOTE]

15 x tunnissa tupakalla? :0

 

Vauvan keuhkot vahvistuvat itkemisestä.

 

[QUOTE="joopa";30352210]Ja tätähän tässä kysyttiin. Voi taivas tätä kommenttien tasoa. Joillakin on tarve länkyttää aivan joka asiaan, ei voi vain pistää sivua kiinni jos vituttaa ja olla hiljaa.[/QUOTE]

Sua tässä näyttää vituttavan. Oisit hiljaa.

 

Ikävää ettei teidän sielunne kohdanneet mutta ajattele että nämä vuodet äiteinä ovat kypsyttäneet teitä, olette vastanneet uudesta elämästä ja kohdanneet pimeyden ja rakkauden. Nyt uusin voimin voitte käydä uuteen aikaan, jos kohtalo teidät sijoittaa samaan huoneeseen, niin ajattele! että nyt saatte uuden mahdollisuuden yhtyä toisiinne kaikilla ystävyyden siteillä samassa huoneessa ruokkien jälkiläisiänne niinkuin äidit ovat tehneet aikojen alusta! Nyt kun olette henkisesti korkeammalla tasolla, nyt voitte saavutta sen siteen jonka tähtien epäsuotuisa asento esti! Olette nyt samalla värähtelytasolla, olette sisaria! Sano ääneen" Antaudun tähän, liitän sieluni häneen ja olemme sisaria kuolemattomuudessa"! :<3 <3 <3 <3

 

Vaikka tuo kyseinen henkilö ei osuisikaan huonekaveriksesi niin yhtä hankala tai vielä pahempi voi tullakin, kun on niitä muitakin sellaisia. Että älä tuota yhtä pelkää. Odota rauhassa, ei sitä etukäteen kannata murehtia. Itselläni monta synnytystä, ja on osunut mm. hankala, todella hankala, mukava, todella mukava ja neutraali huonekaveri. Kaikista on selvitty hengissä.

 

[QUOTE="Maaria";30352338]Vaikka tuo kyseinen henkilö ei osuisikaan huonekaveriksesi niin yhtä hankala tai vielä pahempi voi tullakin, kun on niitä muitakin sellaisia. Että älä tuota yhtä pelkää. Odota rauhassa, ei sitä etukäteen kannata murehtia. Itselläni monta synnytystä, ja on osunut mm. hankala, todella hankala, mukava, todella mukava ja neutraali huonekaveri. Kaikista on selvitty hengissä. [/QUOTE]

Tämä on totta. Ja loppujen lopuksi siellä sairaalassa ollaan normaalitapauksessa vain pari päivää. Sen ajan nyt vaikka seisoo päällään...

 

[QUOTE="tiia";30352179]mulla oli keskimmäisen kohdalla ihan järkky huonekaveri, aika samanlainen kun sulla. lisäksi hän kävi jatkuvasti (5-15 kertaa tunnissa) tupakalla. vetosinkin tuohon että saisinko vaihtaa huonetta kun en halua että huoneessa leijuu koko ajan hirvee tupakanhaju ja onneksi sain vaihtaa huonetta.[/QUOTE]

Ei sattunu olemaan 12/09?

 

Meikäläisen huonekaveri kuorsasi niin lujaa että ei vois uskoa jos ei omin korvin olisi kuullut. Ja olen kyllä kuorsaavia ihmisiä kuullut ennenkin.. Mieskään ei uskonut että niin häiritsevästi voi nainen kuorsata, ennenkuin itse kuuli ollessaan paikalla =)

 

iik, pitäisköhän lisätä kassiin vielä ne korvatulpat.. viimeksi sain olla huoneessa koko ajan yksin ja edelliskerralla oli tosi kiva huonekaveri.

 

Mulla on ollut yksityishuone joka kerralla. Ei ole tarvinnut kuunnella ketään muuta kun omaa vauvaansa.