Vanha ketju, mutta oman tarinani Lisaan silti. Mulla viikko takaperin poistettiin kaikki, eli kohtu sekä munasarjat vaikean endometrioosiin takia. Olen 32-vuotias ja 16-vuotta Karsin rajuista kivuista kuukautisten aikana. Ravasin lukemattomia kertoja julkisilla ja yksityisillä lääkäreillä ja gynekologeilla ja aina tunnettiin pilleriä ja särkylääkettä, mistä ei ollu apua kipuihin. 8-vuotta Karsin kroonisista kivuista. Vuotohäiriöitä, menkat tuli muutaman viikon välein ja sit laitettiin hormonikierukka ja vuotojen piti gynekologin mukaan loppua, no eipä loppunu ja vuodon kuin seula. Kipuihin on aina liittyny pyörtyilyä, oksentelua, konttaamista, kun jalat ei kantanu, ripulointi, ummetusta ja monesti itkua. Vuosi sitten jäin sivuun, kun kivut romautti kaiken, eikä enää pystyny kuin kitumaan. Kivut oli lamauttavia ja mut ne ivalidisoi täysin. Oma hormoni toiminta salvattiin hormonihoidolla ja kipuja ei vieny ja ne jatku vaan. Toivoin joka ikinen päivä, että oisin kuollu siihen kipuun ja kituminen olis loppunu. Mulla oli kolmen kystan saareke oikeessa munasarjassa ja endometriooma, kohdun tkaula vääntyny jyrkästi oikeelle ja kohdunsuu kasvanu kystiin kiinni ja vasemmasta munasarjasta löyty helvetin kipee rakkula, joka kipuili samaan malliin kuin kystat. Kohdun takana oli nystermiä, jotka viittasi endometrioosiin. Lääkäri kerto, että lisäks kohdun takaa vatsakalvon pinnallakin oli ollu kysta ja tuli siis ihan uutena tietona. Mun elämä 16- vuoden ajalta valu täysin hukkaan ja poissa oloja on ollu kaikkialta paljon ja syynä ollu mulla vaihtaa työpaikkaa ja jääny työttömäksikin näitten vaivojen takia. Oon katkera ja vihanen, ettei mua aijemmin hoidettu ja syytä selvitetty, vaan työnnettiin lääkkeitä ja käskettiin syödä buranaa. Buranaa on 8-vuoden ajan menny 100 kpl viikossa . Lievä munuaisten vajaa toiminta tuli ennen leikkausta. Nyt leikkauksen jälkeen ei juurikaan ole lääkkeitä menny, tosin leikkauskipu pysyy aisoissa buranalla ja panadolilla ja Tramalilla. Mutta ei tosiaankaan niin paljon kuin endo kipujen aikana. En kadu, että noi vehkeet lähti, lapsia en olis niillä enää saanu ja meillä on yks tytär ja senkin saaminen oli työn ja tuskan takana ja silti tuli yks keskenmeno ennen tytärtä. Sairaalassa olin ihmeissäni kun kipua ei tuntunu ja olin innoissani. Mun elämä alkaa nyt, sain uuden paremman mahdollisuuden alottaa täysin alusta elämisen. Synnyin uudestaan ja en kadu yhtään. Kuhan leikkauskipu ohi kokonaan niin hehkuminen alkaa
Pelkään todella, että omani paheni samanlaiseksi.
