pakkohan se on jaksaa eteen päin vaikka mikä tulis. luovuttaakaan ei voi. mutta mä ainakin kyllä nyt jaksan uskoa että vastoinkäymiset on meidän osalta hetkeksi ohi. unohdin listasta kahden lemmikin kuoleman. ja kaikki tuo tosiaan on sattunut kolmen vuoden sisällä :/ se mikä ei tapa, vahvista. niinhän sitä sanotaan. musta tuntuu että me ollaan miehen kans käyty nyt niin paljon tunteita läpi muutaman vuoden sisällä suurimmasta surusta suurimpaan onneen. noiden vuosien sisällä saatiin lapsemmekin. niin paljon ollaan koettu yhdessä että meidän suhde on aika vakaalla pohjallaAlkuperäinen kirjoittaja ap:Ootte te vahvoja ihmisiä... Musta tuntuu että tää on maailmanloppu kun mies sairastunut.... eihän se ole mitään verrattuna noihin, silti ahdistaa.. pakkohan tästä on selvitä...
LISÄYS:Alkuperäinen kirjoittaja tiuuu:Hyväksikäyttö lapsena
isän psykoottinen riehuminen ja perheen kamppailut hengissä pysymiseen
Lapsuuden köyhyys
Nuoruus iän sekoilut, syömishäiriöt ja huumeiden käyttö
Lähi piirin alkoholin suurkulutus (äiti ja veli) tätä seurataan vielä tänäkin päivänä.
silti mulla menee hyvin, elän nykypäivänä onnellista elämää, juuri sellaista kuin siitä tein
:hug:Alkuperäinen kirjoittaja äiti:Oman pojan menetys, hän menehtyi liikenneonnettomuudessa 15 vuotiaana viime syksynä.
Tästä en ole päässyt yli, en ole vielä sitä päivää nähnyt etten olisi ikävääni itkenyt. Tuskin tästä koskaan pääseekään yli, kunhan nyt vähän edes helpottaisi.
Tää on kyllä kaikkein hirveintä! Vetää sanattomaksi! jaksuja <3Alkuperäinen kirjoittaja äiti:Oman pojan menetys, hän menehtyi liikenneonnettomuudessa 15 vuotiaana viime syksynä.
Tästä en ole päässyt yli, en ole vielä sitä päivää nähnyt etten olisi ikävääni itkenyt. Tuskin tästä koskaan pääseekään yli, kunhan nyt vähän edes helpottaisi.
Peesi. Varsinkin siksi kun se oli isän aiheuttamaAlkuperäinen kirjoittaja vieras:Äidin kuolema