pahan mielen purkua...

[taustalla]

Mies kertoi varanneensa pöydän ravintolasta ja hankkineensa lapsenvahdin pari päivää sit äitienpäiväksi.
Eilen kysyin että mihin aikaan lähdetään jne..
No, mitään ei olekaan. Keksi varmaan omasta päästään koko jutun.
Mies lähti lasten kanssa mummolaan ja ihmetteli kun en lähde mukaan vaan "murjotan". Aikasemmin sanoin että päätä särkee kun menkat alkoi.
Lähtiessään tokas et "no ei me sit illalla minnekään syömään mennä jos sun päätäs kerta särkee".
Luulee varmaan et toikin menee läpi..joo....
Olis varmaan ollu helpompaa myöntää et mitään ei olekaan järjestetty.
Mummolaan en lähtenyt kuuntelemaan miten hyvän aterian miehen vanhemmat on ravintolassa syöneet tai mitä muut on saaneet.

 

[emilja]

no jos se eilis iltanen tokasu oli vaan vitsi?

miehet on vaikeita...
me naisethan ei olla...

:hug:

 

[taustalla]

Luulen että tokaisi noin, koska haluaa jotenkin kääntää tämänkin mun syyksi.
Että kun murjotan niin sitten ei viekään mua mihinkään.
(oikeasti niin, että ei ole viemässä muutenkaan vaan piti jotain keksiä "pelastaakseen" oman nahkansa)
Joten nyt mä sit mietin, mitä sellasta olen tänään tehnyt että en ansaitse kahdenkeskistä aikaa ravintolassa?

 

[Tianna]

Mikset mene ravintolaan yksin? Vois olla paljon hauskempaa?

 

[emilja]

voi itku.
et varmaankaan ole tehnyt mitään väärää!
mitä jos menisit käymään lenkillä, ulkoilma vois saada ees vähäsen paremmalle mielelle, kipase jäätelökioskille?

 

[Gluteus maximus]

\

Mikset mene ravintolaan yksin? Vois olla paljon hauskempaa?

samaa mietin :wave: