Jorvin päiväkoti on huono paikka lapselle, jos lapsesi ei ole täydellinen niin ei kannata viedä. Jos ilmenee esimerkiksi uhmaa. Hoitajat ovat heti katsomassa, että mikähän lapsessa on vikana. Ennen siellä oli pienten puolella kaksi hyvää hoitajaa ja sijainen, mutta lähtivät pois kyseisestä paikasta. Nämä hoitajat pitivät sylissä lapsia ja ottivat lapsen personnallisuuden huomioon. Muut hoitajat eivät tule ottamaan vastaan jos ero vanhemmista on suuri joku aamu. Lapsellakin olisi turvallisempi olla päiväkodissa. Jos syntyy pienikin ongelma siellä lapsen uhman tai muun vastaavan kanssa heti pistetään hoitoihin että lapsessa on nyt joku hirveä kehitys ongelma, vaikka aivan tavallista uhmaa ja ikävää. Jos vanhemapana tuot vaikka vahingossa lelupäivänä kirja siellä yksi hoitajista on erittäin ilkeä. Miettikää jos vanhempi tuo vahingossa lelupäivänä kirjan mukana tarhaan niin kyseinen hoitaja ottaa sen takia lapselta kummatkin lelut pois. Sitten lapsi istuu piirissä jossa muut lapset esittelee lelujansa niin ilman minkäänlaista lelua. Syrjintää mielestäni koska vanhemmat erehdyksestä tuonut lelun ja kirjan ei ole lapsen vika. Lelu päivä kun on vielä se viikon ihanin päivä ja lelun valitseminen on erittäin tärkeä asia. (sama kuin ottaisi nallen pieneltä lapselta pois) Hauskinta on kun valitetaan, että lapsella on jokin ongelma kun ei ymmärrä leikkiä. Hoitaja sanoo leikillään ottavansa lapselta jäätelön pois tyyliin " enpäs annakaan". ja lapsi loukkaantuu siitä. Mikä ihmeen ongelma sellainen on (annapa karkki lapselle ja ota pois se, kyllä siitä parku äkkiä syntyy). Aikuisethan kiusaa pieniä lapsia siellä tarhassa tuollaisella käytöksellä. Jos jatkaa samaa mallia niin lapsista joita he syrjivät tulee helposti niitä kiusaajia ja kiusattuja. Pitäisi pistää nuo lastentarhan opettajat koulun penkille lukemaan hieman psykologiaa, jotta ymmärtäisivät mitä aiheuttavat tuollaisella käytöksellä. Luulisi Jorvissa osaavan, kun on paljon tukeakin lähellä mutta ei näköjään. Hoitaa lapsia liikaa kirjojen mukaan kuin että ottaisi huomioon lapsen tunteet ja yksilöllisyyden. Ja parhaiten saisivat tietoa tarhan sisäisissä keskusteluissa lapsesta ja sen luonteesta. Sekin vaikuttaa olevan heille suuri ongelma, sillä eivät luota vanhempien tuntemukseen omasta lapsestaan. Luulevat tuntevansa paremmin hoitolapsesta kuin heidän omat vanhemmat. Erittäin huvittavaa. Osaisivat edes tehdä yhteistyötä. Tainnut "kusi" nousta hattuun liikaa.. Rikkaita ihmisiä kyllä kohdellaan erittäin hyvin, sekä niitä joilla on paljon suhteita.
Sen takia mietinkin että ehkä perhepäivähoito voisi olla vähän pehmeämpi laskeutuminen vieraaseen hoitoon ja mahdollisesti lyhennetty työviikko.