Pääseekö rokottamaton perusterve potilas aina tehohoitoon kenen tahansa riskiryhmiin kuuluvan edelle?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tuossa artikkelissa lukee, että kun tehohoitopaikkoja ei riitä, niin terveet menee aina sairaiden edelle. Esimerkkinä oli että jopa perusterve 85-vuotias menee monisairaan 50-vuotiaan edelle. Niin meneekö se myös niin, että jos meillä on rokottamaton perusterve potilas, niin se pääse aina tehohoitoon kenen tahansa riskiryhmiin kuuluvan edelle, vaikka näillä oiskin kolmekin rokotetta? (Ainahan ne kolme rokotettakaan ei välttämättä riitä, jos on huono immuniteetti) Eli vaikka ei oiskaan ottanut rokotetta, niin ei ole huolen häivää, kunhan on perusterve. Silloin on aina se, joka pääsee ekana tehohoitooon, jos tulee tarvis?


 
vierailija
Ravinto menee pääsääntöisesti tipassa. Nenä- mahaletku voi toimia myös toisinpäin eli sillä poistetaan esim nestettä, joka voi kertyä mahalaukkuun jne.
Tehohoidon suhteen kannattaa miettiä että jos on kyseessä nuori työkuntoinen ihminen ja elämänsä loppuvaiheessa oleva niin kumpi hoidon saa.
 
vierailija
Voidaanhan koko sairaalatoiminta muuttaa tehohoidolliseksi niin paljon kun hoitohenkilökuntaa ja laitteita riittää mutta sitten kaikkeen muuhun tarvittava hoito loppuu. Ei tehdä gardiologisia, ortopedisiä, gynekologisia... toimenpiteitä tai leikkauksia tai mitään muutakaan.
 
vierailija
Jos on mahdollista nostaa tehohoitopaikkojen lukumäärä tuhanteen niin miten nykyinen 33 on jo liikaa?

Miks pitäis maksaa rokottamattomien tehosta tuhansia, kun rokotteen saa halvemmalla.
 
vierailija
Lääkärit katsovat kenelle tehohoidosta on enemmän hyötyä, jos on pakko valita.
Ei välttämättä rokottamaton perusterve 30 v. ole paremmassa kunnossa koronan takia kuin rokotettu 50 v. riskiryhmäläinen. Tällä 30 v. voi keho pettää ja useat elimet samaan aikaan mm keuhkot ja sydän, ei ole enää pelastetavaa ja 50 v. on vaikka vain hengityskoneen tarvetta.
 
9MM
Ei se mene niin. Ei ole ikään sidonnainen juttu. Nuoremmalla voi olla huonommat todennäköisyydet selviytyä kuin vanhemmalla potilaalla. Ei hoitoa annettaessa pohdita, onko toisella enemmän elämää jäljellä kuin toisella. Nuoret kuolevat myös.
Noniin mä sano7n et miten itte näkisin sen tilanteen jos joudutaan tilanteeseen jossa rankataan ihmisiä et kuka pääsee hoitoon ja kuka ei. Noh ehkä ne perusterveet nuoret alle 40v menee ensteks ja sit jos tilaa on ni sitä ikää voi nostaa. Alle 40 on viellä pienten lasten vanhempiakin jotka tarvii enemmän vanhempiaan kuin vanhemmat ikäluokat joiden lapset jo isoja ja pärjäävät paremmin ilman vanhempiaan vaik menetys on tietty kova paikka heillekkin. Eli ehkä sittenkin alle 40v vanhemmat kaikkein ensin ja sitten muut.
 
vierailija
Noniin mä sano7n et miten itte näkisin sen tilanteen jos joudutaan tilanteeseen jossa rankataan ihmisiä et kuka pääsee hoitoon ja kuka ei. Noh ehkä ne perusterveet nuoret alle 40v menee ensteks ja sit jos tilaa on ni sitä ikää voi nostaa. Alle 40 on viellä pienten lasten vanhempiakin jotka tarvii enemmän vanhempiaan kuin vanhemmat ikäluokat joiden lapset jo isoja ja pärjäävät paremmin ilman vanhempiaan vaik menetys on tietty kova paikka heillekkin. Eli ehkä sittenkin alle 40v vanhemmat kaikkein ensin ja sitten muut.
Eli elämä ei ole elämisen arvoista yli 40 v.? Ja heidän kannattaisi lopettaa itsensä 41 v
 
9MM
Eli elämä ei ole elämisen arvoista yli 40 v.? Ja heidän kannattaisi lopettaa itsensä 41 v
No elä nyt liioittele tottakait elämä voi olla noinkin vanhana viellä arvokasta ;) mut tälläin mä ehkä sen rankkauksen tekisin jos pitäisi alkaa karsiin ketä pääsee hoitoon ja ketä ei toivottavasti sellaista ei tule suomeen. Mut tilanteen ollessa päällä se rankkaus pitäisi tehdä ja näillä mentäisiin mun mielestä.
 
vierailija
Eli elämä ei ole elämisen arvoista yli 40 v.? Ja heidän kannattaisi lopettaa itsensä 41 v

Onko alle 40 v. lapsettoman sinkun elämä huonompaa ja pitää hänen sijaansa hoitaa huonompikuntoista alle 40v perheellistä potilasta? Entäpä jos tämän alle 40 v. lapsettomuus ei ole oma valinta, kumman alle 40 v. elämä on arvokkaampaa?
Voiko ihmisen elämän arvottaa iän, koulutuksen, tittelin, ihon värin tms takia ja kenelle annetaan hoitoa ja kenelle ei? Ja kuka ne arvot tekee? pitäisikö eduskunnan tehdä eettisesti sopiva arvotaulukko ja kenen puolueiden arvojen mukaan? Ollaan aika heikoilla jäillä mielestäni siinä vaiheessa. Pitäisikö joidenkin "alemman aineksen" ymmärtää olla lisääntymättä tai pitääkö eduskunnan säätää laki pakkosterisoinnista.
Toki kärjistän, mutta hoito kuuluu sille potilaalle kuka sitä tarvitsee.
 

Yhteistyössä