Outoa käytöstä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja typerys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

typerys

Vieras
Musta on tullut jotenkin kummallinen. En enää jotenkin pysty ilmaisemaan kaikkia tunteitani, se tuntuu vaikealta. En muista milloin oisin viimeksi sanonut miehelleni että rakastan häntä, tai mitään muutakaan ihanaa, vaikka haluaisin ja tunnen niin. Mieheni kyllä sanoo minulle. Musta tuntuu vaikealta sanoa edes "niin mäkin sua". Vaikka rakastan kyllä.

Samoin josjoku ystäväni kertoo mulle jonkun surullisen asian, niin sanon vaan "aijaa, voi että.." tai "höh". En osaa sanoa mitään muuta. Joskus on ollut sellanen tilanne että haluaisin halata ja lohduttaa, mutta en jotenkin voi. Tuntuu sekin hankalalta.

Jos joku ystäväni on iloinen jostain asiasta ja intoilee esimerkiksi uudesta työpaikasta, olen sisälläni myös iloinen. Mutta en osaa näyttää sitäkään. Sellaisissa tilanteissa, joissa voisi myöskin oikeasti hihkua ilosta, mä sanon vaan "aijaa vähänkö kiva juttu".

Miehelleni tiuskin aina turhasta ja ihan kuin yrittäisin työntää häntä pois luotani. Mä en tiedä miksi. Kertokaa mulle mitä mä teen? Miten saa nyt aluksi näytettyä miehelleni että rakastan häntä? Entä nuo muut jutut?
 
Nuoret naisethan ovat hyvin empaattisia. Myöhemmin tuo empaattisuus yleensä vähenee kun ei enää jaksa välittää kaikesta. Miehelle kannattaa sanoa rakastavansa jos siltä tuntuu.
 

Yhteistyössä