V
vierailija
Vieras
Hyvä, että yritysten voittojen kasvua nostetaan esiin samaan aikaan, kun reaalipalkat ovat romahtaneet. Tärkeää myös huomata, että inflaatiota ajaa nimenomaan yritysten voittomarginaalien kasvu, ei palkkakehitys.
Ostitko vasta uuden puhelimen tai television? Katso, miksi saatoit maksaa liikaa – yritykset rahastavat nyt inflaatiolla
yle.fi
Hintoja vertaamalla näkee, että kaikki hinnankorotukset eivät johdu yritysten kulujen noususta. Yritykset kasvattavat voittojaan samalla, kun reaalipalkat laskevat.
Miksi joidenkin kännyköiden tai televisioiden hinta nousi vuodessa yli 40 prosenttia, kun kilpailevat tuotteet kallistuivat vain kymmenisen prosenttia?
Yksi syy on se, että yritykset ovat nostaneet hintoja enemmän kuin niiden omat kulut ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Esimerkiksi erimerkkisten puhelimien ja televisioiden ”tuotannontekijät” eivät ole niin erilaisia, ettäkö joidenkin mallien hurja hinnannousu selittyisi pelkästään käytetyillä materiaaleilla tai kuljetuskustannuksilla.
– Tämä osoittaa sen, että hinnankorotukset eivät johdu pelkästään kohonneista tuotantokustannuksista. Niihin vaikuttavat myös valmistajan ja kauppojen hinnoittelustregiat, Hintaopas.fi:n maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett toteaa.
Tilaisuus tekee varkaan. Yritykset voivat käyttää hätätilannetta – pandemiasta, toimitusketjujen häiriöistä tai energiakriisistä johtuvaa inflaatiota – tekosyynä voittojensa kasvattamiseen.
Inflaation nouseminen otsikoihin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ruokkii hintojen nousua.
– On mahdollista, että yleinen inflaatiopuhe on saanut aikaan sen, että kuluttajat odottavatkin, että hinnat nousevat. Näin yritykset ovat pystyneet nostamaan hintoja, Etlan suhdannepäällikkö Päivi Puonti pohtii.
Myös Euroopan keskuspankki on jo kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten voittomarginaalit paranevat.
EKP:n ylin päättävä elin neuvosto sai taannoin Inarin-kokouksessaan (siirryt toiseen palveluun) eteensä kalvosarjan, jonka mukaan inflaatiota kiihdyttävät nyt enemmän yritysten voitot kuin palkka- tai verotulot.
Palkansaaja kantaa taakan kriiseistä
Suomessa yritysten kasvaneet voitot näkyvät esimerkiksi yhteisöveron tuotossa, joka on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana.
Myös kansantalouden tilinpito osoittaa, että yritykset ovat parantaneet tulojaan selvästi palkansaajia ja julkista sektoria enemmän.
– On ihan normaalia, että nousukautena yritysten voitot kasvavat, kun kysyntä on vahvaa, kuten nyt pandemian jälkeen on ollut, Etlan Päivi Puonti sanoo.
Nyt puhutaan kuitenkin jo taantumankin riskistä. Kuinka kauan yritykset voivat nostaa hintoja nykyiseen tahtiin?
– Se voi jatkua niin kauan kuin kuluttajat ovat näitä hintoja valmiita maksamaan. Eli raja tulee yrityksille vastaan siinä vaiheessa, kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan näitä korkeampia hintoja, Puonti sanoo.
Vaikka kodinkoneiden ja muun tavaran kysyntä on heikkoa, hinnat ovat silti nousseet. Vauhdikkaimmin nousevat palvelujen hinnat.
Ostitko vasta uuden puhelimen tai television? Katso, miksi saatoit maksaa liikaa – yritykset rahastavat nyt inflaatiolla
Ostitko vasta uuden puhelimen tai television? Katso, miksi saatoit maksaa liikaa – yritykset rahastavat nyt inflaatiolla
Hintoja vertaamalla näkee, että kaikki hinnankorotukset eivät johdu yritysten kulujen noususta. Yritykset kasvattavat voittojaan samalla, kun reaalipalkat laskevat.
yle.fi
Miksi joidenkin kännyköiden tai televisioiden hinta nousi vuodessa yli 40 prosenttia, kun kilpailevat tuotteet kallistuivat vain kymmenisen prosenttia?
Yksi syy on se, että yritykset ovat nostaneet hintoja enemmän kuin niiden omat kulut ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Esimerkiksi erimerkkisten puhelimien ja televisioiden ”tuotannontekijät” eivät ole niin erilaisia, ettäkö joidenkin mallien hurja hinnannousu selittyisi pelkästään käytetyillä materiaaleilla tai kuljetuskustannuksilla.
– Tämä osoittaa sen, että hinnankorotukset eivät johdu pelkästään kohonneista tuotantokustannuksista. Niihin vaikuttavat myös valmistajan ja kauppojen hinnoittelustregiat, Hintaopas.fi:n maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett toteaa.
Tilaisuus tekee varkaan. Yritykset voivat käyttää hätätilannetta – pandemiasta, toimitusketjujen häiriöistä tai energiakriisistä johtuvaa inflaatiota – tekosyynä voittojensa kasvattamiseen.
Inflaation nouseminen otsikoihin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ruokkii hintojen nousua.
– On mahdollista, että yleinen inflaatiopuhe on saanut aikaan sen, että kuluttajat odottavatkin, että hinnat nousevat. Näin yritykset ovat pystyneet nostamaan hintoja, Etlan suhdannepäällikkö Päivi Puonti pohtii.
Myös Euroopan keskuspankki on jo kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten voittomarginaalit paranevat.
EKP:n ylin päättävä elin neuvosto sai taannoin Inarin-kokouksessaan (siirryt toiseen palveluun) eteensä kalvosarjan, jonka mukaan inflaatiota kiihdyttävät nyt enemmän yritysten voitot kuin palkka- tai verotulot.
Palkansaaja kantaa taakan kriiseistä
Suomessa yritysten kasvaneet voitot näkyvät esimerkiksi yhteisöveron tuotossa, joka on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana.
Myös kansantalouden tilinpito osoittaa, että yritykset ovat parantaneet tulojaan selvästi palkansaajia ja julkista sektoria enemmän.
– On ihan normaalia, että nousukautena yritysten voitot kasvavat, kun kysyntä on vahvaa, kuten nyt pandemian jälkeen on ollut, Etlan Päivi Puonti sanoo.
Nyt puhutaan kuitenkin jo taantumankin riskistä. Kuinka kauan yritykset voivat nostaa hintoja nykyiseen tahtiin?
– Se voi jatkua niin kauan kuin kuluttajat ovat näitä hintoja valmiita maksamaan. Eli raja tulee yrityksille vastaan siinä vaiheessa, kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan näitä korkeampia hintoja, Puonti sanoo.
Vaikka kodinkoneiden ja muun tavaran kysyntä on heikkoa, hinnat ovat silti nousseet. Vauhdikkaimmin nousevat palvelujen hinnat.
