Osittaisella hoitovapaalla kotona kiukuttelua

[ammu]

Hei !


Meillä on aloitettu pari viikkoa sitten päivähoito ja itse palasin töihin. Olen osittaisella hoitovapaalla yhtenä päivänä viikosta lapsen kanssa kotona. Kuvittelin että meillä on mukava päivä kaksistaan kotosalla ulkoillen ja leikkien yhdessä. Mutta nämä kaksi kertaa mitä ollaan oltu tällä osittaisella hoitovapaalla ovatkin olleet yhtä natinaa ja kiukuttelua. Kummallakin kertaa olen sitten hermostunut kun aikani olen koittanut hyväntuulisena lasta lohdutella ja piristää yms. sitten on tullut sellainen fiilis että pitäisikö tämä osittainen hoitovapaatouhu keskeyttää jos lapsi kerran on mieluummin vaikka päiväkodissa tuonkin päivän kuin äidin kanssa kotona. Pääsisinkin melkeimpä töissä helpommalla kuin kotosalla kiukuttelevan muksun kanssa, tulee itselläkin vaan paha mieli moisesta rutisemisesta. Haluaisin kuitenkin tehdä lyhennettyä työviikkoa ja viettää lapsen kanssa kahdenkesken tuon yhden päivän viikosta kotosalla. Viikonloppuna ei mielestäni ole tällaista, tietty tuolloin on myös mieskin kotona vapaalla. Eikö äidin kanssa kaksistaan sitten enää viihdytä, vai mistäköhän oikein on kyse? Lapsi viihtyy päiväkodissa, mutta on kyllä päivähoidon alettua nukkunut yönsä tosi huonosti ja pätkittäin, joten väsynytkin saattaa olla... Onhan nyt tietty vasta kaksi kertaa ollut tätä osittaista hoitovapaata, mutta mietityttää vaan että josko jatkossakin on tällaista. Onko muilla ollut tällaista, vai viettävätkö muut äidit tai isät kivoja osittaisia hoitovapaapäiviä lapsensa kanssa ?

 

[Ulpu74]

Meillä poika aloitti osaviikkoisen päivähoidon 1-vuotiaana, olin siis 3pv töissä ja 4pv vapaalla. Ja kylläpä kesti pitkän aikaa, ainakin 2kuukautta ellei kauemminkin, että poika tottui hoitoon jäämiseen. Itki jäädessä, itki hakiessa. Kotona kiukutteli paljon. Epätoivoiselta tuntui, mutta koska lapsi kuitenkin leikki hoidossa ja viihtyi päivät muutenkin, niin tiesin, että kyse oli vain äidille kiukuttelusta. Ikävä, läheisyydenkaipuu, uusi tilanne, ne ne aiheuttivat sen kiukuttelun.

Luulen, että teilläkin kyse on siitä, että hoitoviikon jälkeinen ikävä purkautuu kotona kiukutteluna. Yritä vain pitää hermot kurissa ja ajatella, että ei lapsi sitä tahallaan tee. Työpäivänkin jälkeen olisi hyvä keskittyä kotona ensimmäiseksi vähäksi aikaa lapseen, vaikka kuinka olisi kiire ruoanlaittoon tms. Sylittely, rauhallisena pysyminen, kehut ja normaali eläminen, siitä se lähtee menemään =) Luulisin... Meillä se tepsi ja tepsii edelleen.

 

[Tiis]

Kyl se kuuluu asiaan et sitten kotona kiukuttaa kun tajuaa et sinne se äiti minut jätti. Kun tottuu hoitoon kunnolla ja siihen et välillä on hoito- ja välillä kotipäiviä niin kyl se helpottaa. Tsemppiä ja mukavia päiviä!

 

[ModestyB]

Kotona lapsi kiukkuaa kaikki ne kiukut, joita on hoitopäivän aikana pidätellyt. Ja turvallisin on yleensä nimenomaan äiti, jolle kaikki isoimmat huolet puretaan, tuossa iässä usein juuri kiukkuamalla.

Sinuna ottaisin vastaan vaan, on hienoa, että hänellä on tällainen mahdollisuus purkaa tunteitaan. Eiköhän tilanne jossain vaiheessa ala helpottaa. Tottakai sitä haluaisi viettää ihanaa, läheistä "laatuaikaa" lapsen kanssa, mutta hänelle tuo tunteiden purkaminen on varmasti tällä hetkellä tärkeämpää kuin harmoninen leikki äidin kanssa. Jonnekin avoimeen päiväkotiin tai kylään meneminen silloin tällöin voi myös auttaa. Jaksamista.