Oravanpyörä

Onko teillä muilla yhtään tallaisia ajatuksia? Tuntuu että olen kaikki jo saavuttanut ja elämä on pelkkää oravanpyörää päivästä toiseen. Olen hieman päälle 33-vuotias, perheellinen (lapset alakouluiässä), työssäkäyvä nainen. Yliopistopaperit taskussa, kohtalaisen hyväpalkkainen vakituinen työpaikka, omakotitalot jne. hankittu.

Nyt on alkanut ahdistamaan kamalasti tämä saavutettu elämä, työ ei tunnukaan mielekkäältä vaan mieli tekisi opiskella vielä jotain muuta ja tehdä erilaista työtä. Tätä ei talous kuitenkaan anna myöten. Lapsia toivoin että saisin vielä perheeseemme kolmannen, ei ole kuulunut ja alkaa tuntua ettemme enää voi saada vauvaa. Ajattelin vielä pari vuotta sitten kun sain tämän ”hyvän työn” että kohta päästään maailmalle matkustamaan lomille, koska lapsuudessani ei ollut koskaan varaa matkustaa. Tuli korona ja mihinkään ei päästä.

Omia valintoja kaikki mitä on tehty, en ymmärrä miksi olen alkanut kapinoimaan kaikkea enkä osaa olla tyytyväinen näihin saavutuksiin. Maalaanko omassa mielessäni kaikki unelmat niin korkealle, että kun ne saavuttaa niin ne eivät vastaakaan omia kuvitelmia? Vai olenko suorittaja, joka ei osaa olla onnellinen kuin silloin kun on joku projekti menossa? Masentavaa.

Onko kohtalotovereita, miten oppisin nauttimaan elämästä itsessään?

 

Hmmm…mikäs sen suomilehvan nimi nyt olikaan…Elämysmatka Jakomäkeen?
Hommaa perspektiiviä jostakin?

Tuo kun ei päässyt/pääse matkustelemaan on tuonut monelle varmasti huonon fiiliksen - et varmasti ole ainoa.

 

Tuttu tunne menneisyydestä. Tätäkö halusin elämältäni, mitä voisin vielä tehdä, olenko näin onnellinen, mitä odotettavissa jne. Tervetuloa keski-ikään ja yhteen ihmisen elämän kasvupisteistä.. Henkilökohtaisesti sanoin itseni irti virasta, lähdin opiskelemaan, erosin miehestäni, menin uudelleen naimisiin jne. Tämä on sinun elämäsi.

 

Taitaa kuulua ikään nämä tunnot

 

Korona on muuttanut monen elämän.
Radio-ohjelmassa miessäveltäjä sanoi, että elämme kuin sodassa. Hän on säveltänyt upean teoksen Suomi 100 v. tilauksena.
Pidin teoksesta enemmän kuin Finlandiasta.
Tunnen myötätuntoa muusikkoja kohtaan.
Olen ikäihminen eikä korona ole minua rassannut. En olisi uskonut, että tilanne jatkuu vuosia.
Olet ap. ns. kympin tyttö. Teit elämästäsi täydellisen näytelmän.
Niin minäkin tein aikoinaan. Sitten korttitaloni hajosi. Hyvää se vain sai aikaan.
Ei elämästä koskaan tule valmista.
Joutilaisuus eläkeläisenä hieman kyllästyttää.. Lienee sukurasitusta. Näen vielä unia työpaikastani.
Kävin viime vuosituhannella Aarrekarttakurssin. Kaikki kartan toiveet toteutuivat. Enää en välitä aarrekartoista. Elän vain hetken ja päivän kerrallaan.
Katsoin netistä uusimman osan Bold and Beautiful-sarjasta Amerikan lähetysaikaan.
Brooke repsahti uudenvuodenaattona ja meni sitten Ridgen kanssa AA-istuntoon.
Elämässäni vuodet Al-Anon-ryhmissä opettivat elämään.
Kaikella on tarkoituksensa.