I
"iitukka"
Vieras
Kaksi viikkoa on kestänyt lamaannuttava väsymys ja oksettava olo, ja nyt viikonlopun ajan sydän on pomppinut oudosti ja itkettää. Mitään ei jaksaisi ja haluaisi vain nukkua.
Valmistuminen lähestyy, lopputyö pitäisi aloitta ja ahdistaa ettei se tällä menolla etene. Opintotukikuukaudet loppuvat pian ja kaikki odottavat että valmistun odotetussa aikataulussa.
Nyt minulla luulisi olevan ihan hyvä tilanne, kun on aikaa koska osa-aikatyöt loppuivat toistaiseksi ja stressi vähentyi. Töissä käydessäni olin väsynyt, mutta jaksoin nousta aikaisin töihin ja opiskella iltaisin ja viikonloppuisin. Tentit puskettu läpi ja opiskeluaikataulussa pysytty mukana. Nyt kun minulla on aikaa keskittyä lopputyöhön, tuntuu kuin romahtaisin? En saa itseäni ylös sängystä ja kun yritän kirjoittaa, selailen vain joutavanpäiväisiä nettisivuja... Ihmisten ilmoille ei huvita lähteä, aiheuttaa vaan sydämmentykytyksiä...
Lopputyö tuntuu niin isolta ja motivaatio on sitä kohtaan aika nollassa. Toisaalta haluaisin sen niin kovasti tehdyksi. Jos vain jaksaisin.
Kokemuksia kenelläkään?
Valmistuminen lähestyy, lopputyö pitäisi aloitta ja ahdistaa ettei se tällä menolla etene. Opintotukikuukaudet loppuvat pian ja kaikki odottavat että valmistun odotetussa aikataulussa.
Nyt minulla luulisi olevan ihan hyvä tilanne, kun on aikaa koska osa-aikatyöt loppuivat toistaiseksi ja stressi vähentyi. Töissä käydessäni olin väsynyt, mutta jaksoin nousta aikaisin töihin ja opiskella iltaisin ja viikonloppuisin. Tentit puskettu läpi ja opiskeluaikataulussa pysytty mukana. Nyt kun minulla on aikaa keskittyä lopputyöhön, tuntuu kuin romahtaisin? En saa itseäni ylös sängystä ja kun yritän kirjoittaa, selailen vain joutavanpäiväisiä nettisivuja... Ihmisten ilmoille ei huvita lähteä, aiheuttaa vaan sydämmentykytyksiä...
Lopputyö tuntuu niin isolta ja motivaatio on sitä kohtaan aika nollassa. Toisaalta haluaisin sen niin kovasti tehdyksi. Jos vain jaksaisin.
Kokemuksia kenelläkään?