Opetanko lastani olemaan inhottava vai miten pitäisi toimia? Neuvoja kiitos=)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "eevi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"eevi"

Vieras
Meillä naapurissa muutaman vuoden vanhempi poika joka tulee kuulemani perusteella hyvin juttuun ekaluokkalaisen poikani kanssa. Kuitenkin kun tälle naapurin pojulle tulee kaveri niin poikani unohtuu heti ja isommat pojat häipyvät sisälle tai vastaavaa, ja eivät huoli leikkeihin. Näin on käynyt lukuisia kertoja.
Aina kuitenkin naapuri tulee taas oven taakse hakemaan ja poikani on jälleen hyväuskoinen ja lähtee ulos. Itseäni käytös raivostuttaa, mutta en puutu asiaan vaikka tekisi mieli naapuria ojentaakin, sen sijaan olen yrittänyt opettaa pojalleni että jotkut ihmiset ovat semmoisia. Oman lapsen harmi riipaisee syvältä. Pettymys on hirmuinen kun pojat ovat ensin sopineet tekevänsä jotain ja sitten naapurin poju häipyykin kun joku toinen tuleekin hakemaan. (Meidän taloyhtiössä ei ole kuin nämä kaksi poikaa)
 
anna poikasi oppia ja kasvaa asiaan. ei varmasti kauaa mene, kun tajuaa itsekin, että ei ehkä tuo ko poika ole reilu ja kiva . minusta sinä olet "osasi" tehnyt, kun olet lapsellesi kertonut, että tuollainen ei ole reilua jne.
aika yleinen "ongelmahan" tuo on. joko se jää ajan kanssa pois tai sitten lapset eivät enää vain ole kavereita ajan myötä.
 
Kai sille naapurin pojalle voisi sanoa, että jos haet XXX:ää ulos niin älä sitten jätä häntä heti porukasta pois kun joku toinen tulee paikalle, sillä se ei ole reilua. Ja omalle pojalle selittää että sun ei ole mikään pakko mennä ulos velvollisuudentunteesta jos toinen sinua hakee, mutta jos oikeasti haluat niin saat mennä.

Sellaista se vaan joskus on, varmaan jokainen lapsi on sen kokenut tai kokee jossain vaiheessa.
 
Eiköhän ole aika tavallista, että vanhemmat lapset käyttävät pienempiä lapsia vähän kuin korvikkeina. Sen mitä olen vuosien saatossa seurannut omia ja naapurustojen lapsia, niin aika vähän kyllä näkee tietoista toisen huomioonottamista. Oma mukavuus tahtoo lapsilla mennä aina edelle ja toisen asemaan on vaikea asettua. Siksihän alakoululaisilla kiusaaminen on yleisempää kuin yläkoululaisilla, joilla alkaa jo kehittyä empatiakykyä. Tosin tuossa vaiheessa jäljelle jäävä kiusaaminen saattaa olla tietoisesti tosi julmaa.
 

Yhteistyössä