oonko mä nyt ihan hullu ku mietin jo et jään yksin ja en saa miestä enää koskaan ja erosta ei paljoo aikaa

["surusilmä"]

ku ihan oikeesti mulla ei niin kauheesti ollu vientiä enne ku tavattii exän kaa ja nyt kun on erottu ni pelkään et ei musta oikeesti kiinnostu enää kukaan koskaan.En tarkota et heti tarvii joku kolli kainaloon saada mutta olis kai se kiva joskus.V*tuttaa ku ex on kuitenki aika namiskuukkeli ni sillä varmaan on jo uus tai ainaki jotain säätöä jonnekinpäin.Ja mä oon vaan tällänen lyhyt ja tavallinen joten miksi musta kukaan ees kiinnostuis varsinki ku ikääki jo 30.

 

[MarieHos]

Mä mietin vähän samaa ennenkun exästä erosin. Oli kuitenkin lapsikin ja eihän kukaan nyt yh:sta kiinnostuis.
Pelkäsin sitä yksin jäämistä. Kuinka sitten päivät menis vaan lapsen kanssa yksin ollessa.

No, ihan yllättäen yks kaks tapasinkin nykyiseni ollessani pojan kanssa rannalla. Ilman sen suurempia "etsintöjä". Ja olin ihan varma yksinelämisestä, pieni poika ja itselle kertynyt liikakilojakin. Mutta niinpä vaan normaalivartaloinen, hyvännäköinen mies minusta kiinnostui. Ja yhteinenkin lapsi löytyy.

 

["surusilmä"]

Mä mietin vähän samaa ennenkun exästä erosin. Oli kuitenkin lapsikin ja eihän kukaan nyt yh:sta kiinnostuis.
Pelkäsin sitä yksin jäämistä. Kuinka sitten päivät menis vaan lapsen kanssa yksin ollessa.

No, ihan yllättäen yks kaks tapasinkin nykyiseni ollessani pojan kanssa rannalla. Ilman sen suurempia "etsintöjä". Ja olin ihan varma yksinelämisestä, pieni poika ja itselle kertynyt liikakilojakin. Mutta niinpä vaan normaalivartaloinen, hyvännäköinen mies minusta kiinnostui. Ja yhteinenkin lapsi löytyy.

mulla ei oo ees lapsia mut onko se sit plussaa vai miinusta miehen näkökulmasta kun moni mies kuitenki tän ikäsistä on todennäkösesti jo isä ni haluaako ne sit enää lisää,mä nyt kuitenki voisin sen yhen haluta ku ei keretty exän kanssa sinne asti vaikka kauan oli asiaa mietitty.Vai aateleeko ne miehet et se onkin hyvä et tolla ei oo lappsia ja kiinnostuu sitte...jos nyt ihan rehellinen olen ni en mä kyllä välttämättä haluis et miehellä olis ennestää lapsia mut kai tän ikäsillä ja yli on sit jo niitä ainaki yksi joten ei selllasii lapsettomia miehiä varmaan oikee löydy.

 

["surusilmä"]

up

 

["vieras"]

No lyhyys lisää tarjontaa eli sitä nyt ei ainakaan kannata surra.

 

["surusilmä"]

[QUOTE="vieras";24294428]No lyhyys lisää tarjontaa eli sitä nyt ei ainakaan kannata surra.[/QUOTE]

jotain positiivista sentäs

exääki oli kyl ihana katella ylöspäin ku se oli mua 10 cm pitempi

 

["Ei koskaan"]

Mikä se on se ei koskaan? Vaikka eläisi yksin lasten kanssa, niin on sitä elämää senkin jälkeen, kun lapset ovat aikuisia. Itse en lasten kanssa arkeen toista aikuista kaipaa, tulee jos on tullakseen, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että omat seurustelukuviot aktivoituu - jos aktivoituu, vasta sitten kun lapset ovat aikuisia tai lähellä sitä. Ja itse olen silloin vasta nelikymppinen, onhan siinä vielä montakymmentä vuotta aikaa rakastaa, jos joku vaan vastaan sitten on tullakseen.

 

["surusilmä"]

[QUOTE="Ei koskaan";24294621]Mikä se on se ei koskaan? Vaikka eläisi yksin lasten kanssa, niin on sitä elämää senkin jälkeen, kun lapset ovat aikuisia. Itse en lasten kanssa arkeen toista aikuista kaipaa, tulee jos on tullakseen, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että omat seurustelukuviot aktivoituu - jos aktivoituu, vasta sitten kun lapset ovat aikuisia tai lähellä sitä. Ja itse olen silloin vasta nelikymppinen, onhan siinä vielä montakymmentä vuotta aikaa rakastaa, jos joku vaan vastaan sitten on tullakseen.[/QUOTE]

no mun ei koskaan on tällä hetkellä ehkä 5+ vuotta mut samalla oikeesti pelkään et se ei koskan on se ei koskaan.Olis toi perheki kiva saada kun ei toi keho tästä enää nuorene vaikka mieli nuori onkin.

 

["vieras"]

Mä en tollasta pelännyt. Olisinkin saanut melkein kenet tahansa, mutta silti olen ollut 10v sinkkuna. Se on oma päätökseni.

Ja tuokin on joku sairaus, läheisriippuvuus, kun ei osaa olla yksin. Tosin en ole mikään sanomaan, koska itselläni taas toisinpäin.

 

["surusilmä"]

[QUOTE="vieras";24294697]Mä en tollasta pelännyt. Olisinkin saanut melkein kenet tahansa, mutta silti olen ollut 10v sinkkuna. Se on oma päätökseni.

Ja tuokin on joku sairaus, läheisriippuvuus, kun ei osaa olla yksin. Tosin en ole mikään sanomaan, koska itselläni taas toisinpäin.[/QUOTE]

ai et mulla on sairaus ,läheisriippuvuus kun haluan saada joskus jonkun jonka kanssa perustaa perhe ja olla onnellinen.Just joo! mulla ei tässä ole muuta ongelmaa kuin se et olen jo aika vanha joten jos meinaan saada vielä perheen ni kyllä toi 5 vuotta rupee olemaan se takaraja.

 

[pikkumy]

No noin ajatteli tuo omakin mies, about 2v oli sinkkuna ja ajatteli jo et on kai loppuikänsä yksin. Oli kans jäänyt about 30v:nä sinkuksi eikä lapsia ole.

Kumma kyllä tässä alle kk sisään on häätkin, että ei kai ihan toivoton tapaus sitten ollutkaan... Ja kun näin mammapalstalla olen, niin se lapsikin olis ihan tervetullut asia.

Ja kumpikin meistä osaa olla kyllä ihan yksinkin. Ei muuten parisuhde edes toimisi jos pitäisi toisen kanssa aina olla ja mennä ja tehdä.

 

["vieras"]

Itse taas juoksen miehiä karkuun minkä pääsen. En halua mitään suhteenpoikasta, mutta se ei tunnu yhdelle sun toiselle menevän jakeluun... Kuvitellaan kai että kun on yh, nii tottakai se on miestä vailla ja kelpaa kuka vaan..
Siis hyviä ehdokkaita, mutta ei ole vaan sen aika. En halua mitään uusperhekuvioita ym. Katotaan sitten kun lapset isoja, ei siihenkään pitkä aika ole