Taidan olla vähän tiukkapipoinen.Näin kesän lähestyessä takapihaetiketti seinänaapureiden kanssa mietityttää. Kertokaapas ihmiset mielipiteitänne tästä pliiiiiiis.
Asumme rivitalossa ja meillä on molemmilla puolella seinänaapurina lapsiperhe. Ja lapsiperhe olemme mekin (pojat 3 ja 10v).
Toisen puolen naapureiden kanssa (tytöt 4 ja 1 v) meillä ei ole mitään ongelmia mutta toisella puolen naapurin lapset (tyttö 6v ja poika 11v) käyvät hermoille.
Tässä miksi:
1) Poika pelaa kavereineen jalkapalloa omalla pihallaan jatkuvasti. Kun kyseessä on kuitenkin rajallinen rivitalopiha niin pallo tulee jatkuvasti meidän puoelle. Siis jatkuvasti, joka toinen potku tulee meidän puolelle. Pelaajat ramppaavat pihallamme, kävelevät aitana olevan pensasaidan yli ja kukkapenkkiemme läpi ja tallaavat mikä tielleen osuu. Oma pihansa on käytännössä puuhamaa eli heillä ei ole kukkapenkkejä joita varoa, näin myöskään meidän puolella lapsoset eivät katso mihin astuvat. (toim. huom. toki myös meidän omat pojat tallaavat allekirjoittaneen vaivalla hoitamiin penkkeihin mutta omalla pihallaanhan tallaavat)
2) perheen tyttö on hyvin huomionkipeä. Kun menemme takapihalle, hän yleensä asettuu aidan viereen ja alkaa tuijottaa. Jos toinen pojistamme sattuu olemaan pihalla, hän alkaa huudella ("teillä ei ookaan sitätätäjatuota, sä et saa tulla tänne, sä et saakaan tulla koittamaan meidän trampoliinia/leikkimökkiä/jne"), tämä ärsyttää erityisesti meidän esikoista, kuopus ei vielä taida ymmärtää. Jos vaikka istun yksin pihalla rentoutumassa, lukemassa kirjaa tms. hän saattaa heittää vaikka hiuspannan päästään viereeni pihalle ja sitten alkaa tuijottaa mitä teen sille. tuo tytön huomionkipeys tuli ilmi myös tässä talvella kun mieheni ajoi kotipihaan - tyttö istui lumikasassa ja heitti nyrkinkokoisen jäälohkareen automme kylkeen (josta kuin ihmeen kaupalla ei jäänyt jälkeä!). kun mieheni avasi ikkunan ja kysyi mitä asiaa, tyttö vain istui siinä ja tuijotti. ja tuijotti
3) meidän pihalle heitellään naapurista vaikka mitä, esim. kun sisarukset syövät jätskit pihallaan, he heittävät roskat meidän puolelle, kun lumet alkoivat viime keväänä sulaa, tyttö seisoi pensasaidan vieressä ja lapioi jääkökköjä meidän puolelle. no, sulivathan ne sielläkin. kaikenlaisia keppejä, roskia, jne, viskotaan meidän puolelle ja jätetään siihen kunnes kerään ne pois.
4) viime viikolla takapihamme läpi ilmestyi syvät jalanjäljet, lapsoset olivat oikaisseet meidän pihamme läpi toiselle pihalle ja kun kävin tarkastamassa asiaa niin ainakin yhdestä pensaasta oli monta jäistä oksaa tallottu ihan katki
Lapset toki ovat lapsia eivätkä ihan pienet edes ymmärrä miksei naapurin pihassa saa leikkiä kuin omassaan mutta kyllä musta 6 ja 11 vuotiaille voisi vähän jotain sääntöjäkin opettaa? Meidän pojista isompi kävi toissakesänä kerran leikkimässä naapurissa, mutta ei viihtynyt joten ei ole siellä sittemmin käynyt. Pienempi ei ole käyny koskaan. Itse olen käynyt pihalla kerran iltamyöhään kun näin ikkunasta että meidän poikien pallot olivat kummasti siirtyneet naapurin trampoliiniin - kävin siis hakemassa omamme pois. Mutta naapureilla tuntuu olevan asiaa meidän pihalle vähän väliä.
Jos lapset leikkisivät keskenään niin musta sitten myös esim. kesäaikaan takapihan kautta hakeminen tai lelujen lainailu olisi ok mutta kun tämä on ihan yksipuolista: naapurit käyttävät meidän pihaa oman pihansa roskiksena, jalkapallokentän jatkeena ja läpikulkupaikkana.
Nyt mitä olette mieltä? Pitäisikö ottaa puheeksi vielä kun on lumi maassa vai antaa vain asian olla ja todeta ei voi mitään? Ja sitten ehkä kesällä polttaa päreet ihan totaalisesti kun mitta tulee täyteen?
Sinänsä harmi ettei meidän lapset ole ystävystyneet noiden naapurin tenavien kanssa. Ihan siis kivoilta ja normaaleilta lapsilta he vaikuttavat mutta ainakin vanhimmilla pojilla on ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet (eli meidän esikoinen ei pelaa mitään pallopelejä, naapurin poika ei mitään muuta tee, joten...)
Asumme rivitalossa ja meillä on molemmilla puolella seinänaapurina lapsiperhe. Ja lapsiperhe olemme mekin (pojat 3 ja 10v).
Toisen puolen naapureiden kanssa (tytöt 4 ja 1 v) meillä ei ole mitään ongelmia mutta toisella puolen naapurin lapset (tyttö 6v ja poika 11v) käyvät hermoille.
Tässä miksi:
1) Poika pelaa kavereineen jalkapalloa omalla pihallaan jatkuvasti. Kun kyseessä on kuitenkin rajallinen rivitalopiha niin pallo tulee jatkuvasti meidän puoelle. Siis jatkuvasti, joka toinen potku tulee meidän puolelle. Pelaajat ramppaavat pihallamme, kävelevät aitana olevan pensasaidan yli ja kukkapenkkiemme läpi ja tallaavat mikä tielleen osuu. Oma pihansa on käytännössä puuhamaa eli heillä ei ole kukkapenkkejä joita varoa, näin myöskään meidän puolella lapsoset eivät katso mihin astuvat. (toim. huom. toki myös meidän omat pojat tallaavat allekirjoittaneen vaivalla hoitamiin penkkeihin mutta omalla pihallaanhan tallaavat)
2) perheen tyttö on hyvin huomionkipeä. Kun menemme takapihalle, hän yleensä asettuu aidan viereen ja alkaa tuijottaa. Jos toinen pojistamme sattuu olemaan pihalla, hän alkaa huudella ("teillä ei ookaan sitätätäjatuota, sä et saa tulla tänne, sä et saakaan tulla koittamaan meidän trampoliinia/leikkimökkiä/jne"), tämä ärsyttää erityisesti meidän esikoista, kuopus ei vielä taida ymmärtää. Jos vaikka istun yksin pihalla rentoutumassa, lukemassa kirjaa tms. hän saattaa heittää vaikka hiuspannan päästään viereeni pihalle ja sitten alkaa tuijottaa mitä teen sille. tuo tytön huomionkipeys tuli ilmi myös tässä talvella kun mieheni ajoi kotipihaan - tyttö istui lumikasassa ja heitti nyrkinkokoisen jäälohkareen automme kylkeen (josta kuin ihmeen kaupalla ei jäänyt jälkeä!). kun mieheni avasi ikkunan ja kysyi mitä asiaa, tyttö vain istui siinä ja tuijotti. ja tuijotti
3) meidän pihalle heitellään naapurista vaikka mitä, esim. kun sisarukset syövät jätskit pihallaan, he heittävät roskat meidän puolelle, kun lumet alkoivat viime keväänä sulaa, tyttö seisoi pensasaidan vieressä ja lapioi jääkökköjä meidän puolelle. no, sulivathan ne sielläkin. kaikenlaisia keppejä, roskia, jne, viskotaan meidän puolelle ja jätetään siihen kunnes kerään ne pois.
4) viime viikolla takapihamme läpi ilmestyi syvät jalanjäljet, lapsoset olivat oikaisseet meidän pihamme läpi toiselle pihalle ja kun kävin tarkastamassa asiaa niin ainakin yhdestä pensaasta oli monta jäistä oksaa tallottu ihan katki
Lapset toki ovat lapsia eivätkä ihan pienet edes ymmärrä miksei naapurin pihassa saa leikkiä kuin omassaan mutta kyllä musta 6 ja 11 vuotiaille voisi vähän jotain sääntöjäkin opettaa? Meidän pojista isompi kävi toissakesänä kerran leikkimässä naapurissa, mutta ei viihtynyt joten ei ole siellä sittemmin käynyt. Pienempi ei ole käyny koskaan. Itse olen käynyt pihalla kerran iltamyöhään kun näin ikkunasta että meidän poikien pallot olivat kummasti siirtyneet naapurin trampoliiniin - kävin siis hakemassa omamme pois. Mutta naapureilla tuntuu olevan asiaa meidän pihalle vähän väliä.
Jos lapset leikkisivät keskenään niin musta sitten myös esim. kesäaikaan takapihan kautta hakeminen tai lelujen lainailu olisi ok mutta kun tämä on ihan yksipuolista: naapurit käyttävät meidän pihaa oman pihansa roskiksena, jalkapallokentän jatkeena ja läpikulkupaikkana.
Nyt mitä olette mieltä? Pitäisikö ottaa puheeksi vielä kun on lumi maassa vai antaa vain asian olla ja todeta ei voi mitään? Ja sitten ehkä kesällä polttaa päreet ihan totaalisesti kun mitta tulee täyteen?
Sinänsä harmi ettei meidän lapset ole ystävystyneet noiden naapurin tenavien kanssa. Ihan siis kivoilta ja normaaleilta lapsilta he vaikuttavat mutta ainakin vanhimmilla pojilla on ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet (eli meidän esikoinen ei pelaa mitään pallopelejä, naapurin poika ei mitään muuta tee, joten...)