Onnellisessa avioliitossa ihastuminen toiseen?

[vieras]

Miksi tämän elämän pitää olla näin saamarin vaikeeta. Rakastan miestäni, olemme onnellisia ja meillä on ihana perhe.

Ja siltikin mun sydän tykyttää nyt toiseenkin suuntaan.

Ja tiedän, että ruoho ei ole sen vihreämpää aidan toisella puolella enkä sitä aio tutkiakaan mutta...

 

[toinen]

Kyllähän ne ihastukset yleensä menee ohi, kun vaan odottelee. Muutaman kuukauden päästä voi jo olla ihan toinen tilanne.

 

[Kowalski]

Ihastuksia tulee ja menee. Niihin pitää osata suhtautua oikein.

 

[vieras]

Kyllähän ne ihastukset yleensä menee ohi, kun vaan odottelee. Muutaman kuukauden päästä voi jo olla ihan toinen tilanne.

Näin. Sitten jo ihmettelee, että "mitä mä tossakin tyypissä näin?". Äkkiä nuo unohtuvat kun niitä ei ruoki.

 

[ap]

Kyllähän ne ihastukset yleensä menee ohi, kun vaan odottelee. Muutaman kuukauden päästä voi jo olla ihan toinen tilanne.

Tiedän tiedän. Silti sillä hetkellä, kun se ihastus on totta niin tuo ei lohduta. Ja aiemmin mun ihastukset on olleet paljon etäisempiä kohteita kuin nyt. Sekin hankaloittaa.

 

[heli]

Mä oon ollut ihastunut yhteen mieheen jo 5 v. että ei se aina mee ohi .... huoh

 

[vieras]

Selalista sattuu. Minäkin olen ollut 10 vuotta onnellisesti naimisissa, mutta tänä aikana olen 2 kertaa ihastunut toiseen mieheen. En tehnyt asialle mitään vain "ihailin" miestä itsekseni, ja molemmilla kerroilla ihastus menikin ohi parissa kuukaudessa...

 

[ap]

nostan

 

[ap]

uppista

 

[ap]

nosto

 

[viii]

Mä en ole naimisissa, onnellisessa parisuhteessa kylläkin. En mistään hinnasta luopuisi miehestäni... Silti koko suhteemme ajan (jo ennen kun tavattiin) olen ollut toivottomasti ihastunut toiseen mieheen. Välillä mietin tätä toista vähemmän ja välillä todella paljon. En usko että koskaan unohdan tätä toista. Pelkäänkin välillä että saattaisin pettää miestäni, jos tämä toinen joskus sitä haluaisi...

 

[kohtaloa]

Mä en ole naimisissa, onnellisessa parisuhteessa kylläkin. En mistään hinnasta luopuisi miehestäni... Silti koko suhteemme ajan (jo ennen kun tavattiin) olen ollut toivottomasti ihastunut toiseen mieheen. Välillä mietin tätä toista vähemmän ja välillä todella paljon. En usko että koskaan unohdan tätä toista. Pelkäänkin välillä että saattaisin pettää miestäni, jos tämä toinen joskus sitä haluaisi...

Samoin minulla, vaikka olen ollut naimisissakin jo pian 10 vuotta. Toisaalta en osaisi edes elää ilman pientä ihastumista toiseen - vaikkei mitään konkreettista (välttämättä) tule koskaan edes tapahtumaan...

 

[vieras]

Itse ihastuin jo kymmenen vuotta sitten toiseen mieheen. Vuosien varrella tämä ihastus on tainnut muuttua paljon enemäksi... Olimme usein lenkillä yms. harrastuksissa yhdessä kunnes mies joutui muuttamaaan pois. Kaipaan häntä jokaikinen päivä ja hetki!

Rakastuin häneen ja niin hänkin minuun. Mutta pakko on selvitä ilman häntä...

 

[Edna Birch]

Pienet ihastukset on elämän suola.. se on sitten kokonaan eri juttu jos asian eteen alkaa tekemään jotain, on aktiivisesti tekemisissä tai muuten edesauttaa ihastumisen syvenemistä suhteeksi. Mutta sellainen kaukoihastelu, mikäs sen hauskempaa :snotty:

 

[ap]

Pienet ihastukset on elämän suola.. se on sitten kokonaan eri juttu jos asian eteen alkaa tekemään jotain, on aktiivisesti tekemisissä tai muuten edesauttaa ihastumisen syvenemistä suhteeksi. Mutta sellainen kaukoihastelu, mikäs sen hauskempaa :snotty:

Näin minäkin ajattelen. Ensimmäisen kerran vain kohde on sellainen, joka myönsi myös olevansa ihastunut minuun. Ja hän myös onnellisesti naimisissa. Aiemmat ihastuksen kohteet on olleet kaukaisempia ja helpompi pitää etäällä. Mutta sinniteltävä on ja kyllähän se ihastuminen piristää sitä omaa oloa ja eloa. Kunhan se tosiaa jää vain siihen haaveiluun.

Nyt vaan tuntuu niin raastavalta.

 

[noh]

Pienet ihastukset on elämän suola.. se on sitten kokonaan eri juttu jos asian eteen alkaa tekemään jotain, on aktiivisesti tekemisissä tai muuten edesauttaa ihastumisen syvenemistä suhteeksi. Mutta sellainen kaukoihastelu, mikäs sen hauskempaa :snotty:

Näin minäkin ajattelen. Ensimmäisen kerran vain kohde on sellainen, joka myönsi myös olevansa ihastunut minuun. Ja hän myös onnellisesti naimisissa. Aiemmat ihastuksen kohteet on olleet kaukaisempia ja helpompi pitää etäällä. Mutta sinniteltävä on ja kyllähän se ihastuminen piristää sitä omaa oloa ja eloa. Kunhan se tosiaa jää vain siihen haaveiluun.

Nyt vaan tuntuu niin raastavalta.

Raastavaahan se on, mutta aika onnellista silti
Voittehan olla sen miehen kanssa ystäviä silti.
Ja jos taas ette voi, vaan himottaa liikaa, niin pitäkääs tauko tapaamisissa.
Jos on muiden olosuhteiden takia pakko tavata, niin pitäkää ylimääräinen kommunikaatio aisoissa.

 

[vieras]

Miksi tämän elämän pitää olla näin saamarin vaikeeta. Rakastan miestäni, olemme onnellisia ja meillä on ihana perhe.

Ja siltikin mun sydän tykyttää nyt toiseenkin suuntaan.

Ja tiedän, että ruoho ei ole sen vihreämpää aidan toisella puolella enkä sitä aio tutkiakaan mutta...

Ihastukset menee ohi, kun et tunne toista luot ihannekuvan hänestä, eikä se välttämättä vastaa todellisuutta. Jos sulla puolisosi kanssa on kaikki hyvin, älä pilaa elämääsi, äläkä riko perhettäsi.
Unelmat ei vastaa todellisuutta, valitettavasti.
Pitkissä suhteissa ihastumisia tulee ja menee, useimmiten näin.

 

[iitu]

Pienet ihastukset on elämän suola.. se on sitten kokonaan eri juttu jos asian eteen alkaa tekemään jotain, on aktiivisesti tekemisissä tai muuten edesauttaa ihastumisen syvenemistä suhteeksi. Mutta sellainen kaukoihastelu, mikäs sen hauskempaa :snotty:

Näin minäkin ajattelen. Ensimmäisen kerran vain kohde on sellainen, joka myönsi myös olevansa ihastunut minuun. Ja hän myös onnellisesti naimisissa. Aiemmat ihastuksen kohteet on olleet kaukaisempia ja helpompi pitää etäällä. Mutta sinniteltävä on ja kyllähän se ihastuminen piristää sitä omaa oloa ja eloa. Kunhan se tosiaa jää vain siihen haaveiluun.

Nyt vaan tuntuu niin raastavalta.

Näinhän se on, mulla oli sama tilanne joskus, mutta meni ohi.

 

[ap]

Pienet ihastukset on elämän suola.. se on sitten kokonaan eri juttu jos asian eteen alkaa tekemään jotain, on aktiivisesti tekemisissä tai muuten edesauttaa ihastumisen syvenemistä suhteeksi. Mutta sellainen kaukoihastelu, mikäs sen hauskempaa :snotty:

Näin minäkin ajattelen. Ensimmäisen kerran vain kohde on sellainen, joka myönsi myös olevansa ihastunut minuun. Ja hän myös onnellisesti naimisissa. Aiemmat ihastuksen kohteet on olleet kaukaisempia ja helpompi pitää etäällä. Mutta sinniteltävä on ja kyllähän se ihastuminen piristää sitä omaa oloa ja eloa. Kunhan se tosiaa jää vain siihen haaveiluun.

Nyt vaan tuntuu niin raastavalta.

Raastavaahan se on, mutta aika onnellista silti
Voittehan olla sen miehen kanssa ystäviä silti.
Ja jos taas ette voi, vaan himottaa liikaa, niin pitäkääs tauko tapaamisissa.
Jos on muiden olosuhteiden takia pakko tavata, niin pitäkää ylimääräinen kommunikaatio aisoissa.

Voimme olla ystäviä ja ehdottomasti haluankin sitä. Olis liian kauheaa, jos ei voitais olla.

 

[ap]

Miksi tämän elämän pitää olla näin saamarin vaikeeta. Rakastan miestäni, olemme onnellisia ja meillä on ihana perhe.

Ja siltikin mun sydän tykyttää nyt toiseenkin suuntaan.

Ja tiedän, että ruoho ei ole sen vihreämpää aidan toisella puolella enkä sitä aio tutkiakaan mutta...

Ihastukset menee ohi, kun et tunne toista luot ihannekuvan hänestä, eikä se välttämättä vastaa todellisuutta. Jos sulla puolisosi kanssa on kaikki hyvin, älä pilaa elämääsi, äläkä riko perhettäsi.
Unelmat ei vastaa todellisuutta, valitettavasti.
Pitkissä suhteissa ihastumisia tulee ja menee, useimmiten näin.

Tiedän tuon kaiken kyllä eikä ole todellakaan tarkoitus rikkoa perhettämme! Mutta tämä ihastus alkoi vasta, kun olimme jo tunteneet hyvän aikaa. Aluksi mies ei kiinnostanut minua millään tasolla yhtään, mutta kun vähitellen tutustuin paremmin niin menin ja ihastuin.