Onkohan mulla joku masennus?

["Vieras"]

En saa nukuttua (siihen on lääkkeet), mikään ei huvita enkä jaksa tehdä mitään tai lähteä minnekään. Tykkään kovasti esim. Spinnigistä mutta en vaan nykyään jaksa lähteä sinne. Kauppaan tai kaverien luo lähtö ei innosta. Oikeastaan kavereita ei enää olekaan kun en olen ihan tarkoituksella katkonut välejä/vähentänyt yhteydenpitoa. Musta tuntui että kaikki kaverisuhteet vaan vie voimia.
Olen hoitovapaalla ja tällä hetkellä musta tuntuu että ajatus töihinpaluusta on ihan mahdoton, en vaan jaksais asiakkaita, työkavereita (vaikka kovin mukavia ovatkin) enkä mitään päiväkotirumbaa.
Voisinpa vaan olla rauhassa perheen kanssa kotona ja osaisinpa nukkua.

 

["Aapee"]

Tarvinneeko mainitakaan että hermot mulla on ihan riekaleina ja lapsille tulee usein sanottua turhan kovasti. Väsynyt kun olen, tai ei kai se mikään puolustus ole.

 

["Aapee"]

Kiva kun joku vastaakin, vaikka nyt oonkin tällainen sosiaalinen hylkiö.

 

[Aet]

Kyllä tuo minusta jonkinasteiselta masennukselta "kuullostaa". Itse kävin viime vuonna läpi keskivaikeaa masennusta. Ota yhteys heti tk:hon tai neuvolaan. Tarvitset nyt apua, ennenkuin se tuosta paranee.

Nyt ei varmaan lohuta, mutta kyllä se siitä. Ja muista: tärkein suosta nostaja olet sinä itse! Kukaan muu sitä ei voi tehdä, vain voivat tukea.

 

["kohtalotoveri"]

Kuulostaa masennukselta. Ja mun elämältä..Mä kyllä tiedän sairastavani masennusta, mutta tällä hetkellä ei ole lääkitystä eikä terapiaa. Mikään ei tunnu miltään, mikään ei innosta, mistään ei koe iloa..naama nurinpäin vaan päivästä toiseen ja kämppä on ku persereikä.

 

["Aapee"]

En mä kehtaa mitään apua hakea. Mulla ois mitään syytä masentua, mulla on terveet lapset, kaunis koti ja ihana lemmikki. Miehen kanssa menee ok (ei tapella ikinä, keskustellaan, seksiä tosin ei oo oikein koskaan kun yllättävää kyllä mua ei kiinnosta eikä enää sitäkään, ainakaan mun kanssa).

 

[laiska paska]

Ap:n teksti on just kuin mun kynästä! Kaikista hauskinta on se, että mullakaan ei oo mitään syytä olla masentunut...kun on nää perusasiat (lapset, terveys, toimeentulo, koti...) kunnossa.
Mua ei vaan huvita mikään. Voisin rötköttää vaikka päivän sohvalla, katsella apaattisena telkkaria...mikään ei huvita, enkä viitsi tehdä mitään. Oon tällanen laiska ja saamaton paska.

 

[Aet]

[QUOTE="Aapee";23441010]En mä kehtaa mitään apua hakea. Mulla ois mitään syytä masentua, mulla on terveet lapset, kaunis koti ja ihana lemmikki. Miehen kanssa menee ok (ei tapella ikinä, keskustellaan, seksiä tosin ei oo oikein koskaan kun yllättävää kyllä mua ei kiinnosta eikä enää sitäkään, ainakaan mun kanssa).[/QUOTE]

No tottakai kehtaat! Haluat kai saada taas iloa elämään? Ensin mieki aattelin, etten varmaan tämmösen kanssa lähe apua ruinaamaan, vaan menipä sitten jo niin pahaksi, että oli pakko. Mutta se auttoi.

Ja syitä on yhtä monta kuin masentujaakin. Ei se, että on kaikki päällisin puolin kunnossa tarkoita, että olisit onnellinen ja tyytyväinen elämääsi. Nyt itseäsi otat niskasta kiinni ja kohtaat sen mörkön!

 

["Aapee"]

Ap:n teksti on just kuin mun kynästä! Kaikista hauskinta on se, että mullakaan ei oo mitään syytä olla masentunut...kun on nää perusasiat (lapset, terveys, toimeentulo, koti...) kunnossa.
Mua ei vaan huvita mikään. Voisin rötköttää vaikka päivän sohvalla, katsella apaattisena telkkaria...mikään ei huvita, enkä viitsi tehdä mitään. Oon tällanen laiska ja saamaton paska.

Ihan Sama. Just makaan sohvalla eikä mikään huvita.

 

[Minulla myös]

Minulla on ollut vähän samantapaisia tuntemuksia. Minulla on kotihoidossa 6kk ja 5v lapset. Mies on tosi paljon töissä, eikä "omaa aikaa" juuri ole. Minä pakottaudun ulos kotoa, vaikka lähdöt onkin hankalia sekä minulle että vanhemmalle lapselle. Käydään kirjastossa, kirppiksellä, edullisissa lounaspaikoissa ja joskus kavereilla. Kotiin palattua on kyllä paljon parempi mieli, eikä kotona tule niin paljon riitaa lapsen kanssa. Liikkuminen kohentaa myös mielialaa, mutta lähinnä se on tällä hetkellä jumppaa dvd:ltä nuoremman lapsen päiväunien aikaan. Odotan kovasti kevättä ja pyöräilyilmoja. Itseäni on vähän myös auttanut, jos mies on lähtenyt lasten kaa pariksi tunniksi esim. isovanhemmille ja itse olen voinut nukkua tai puuhastella jotain kotona ihan omaan tahtiin.
Olisiko sinulle apua, jos saisit lapset yöhoitoon esim. isovanhemmille tai hoitoon edes päivällä, jotta voisit levätä ja nukkua päiväunet? Kannattaa varmaan varata myös aika lääkäriin, jos epäilet masennusta. Jaksamista ja iso halaus

 

[laiska paska]

Sen verran joudun nyt nostamaan perääni sohvalta, että käytän koiran ulkona ja vien toisen lapsen kaverisynttäreille ja toisen harrastuksen pariin.
Onneks saan loppuillan röhnöttää taas sohvalla. Ruokaa en varmaankaan jaksa laittaa, haen kaupasta jotain valmista :/
Ääh, mä oon kyllä ihan järkyn huono äiti ja vaimo. Jostain kun sais energiapommin!
Kertokaa piristyskeinoja!

 

["keiju"]

anemiaa? vitamiinin puutos? Olen koko talven syönyt D-vitamiinia ja omegaa ja jotenkin tuntuu että on pirteämpi olo. Jumpassa 3 kertaa viikossa. Mä vaan meen enkä mieti jaksanko vai en, kuitenkin tunnin jälkeen olo on piristynyt...