Onkohan meidän tytölle jääny joku trauma päivähoidosta

[jj]

Syksyllä 3v täyttävä tyttö aloitti päivähoidon vähä reilu 2vuotiaana ja ehti olla hoidossa n puoli vuotta ennenku jäin äitiyslomalle ja otin lapset pois päiväkodista. Tyttö on jo monta kuukautta leikkiny nukeilla ym leluilla sellaista leikkiä että äiti vie ne päiväkotiin ja niillä on sitte kauhea ikävä siellä, sitten äiti taas hakee ne pois ja nuket sanoo että ihanaa kun ei tarvi olla enää päiväkodissa. Tyttö ei oikein sopeutunu päivähoitoon koko tuona aikana, onkohan sille jääny joku trauma kun se toistaa tota juttua koko ajan?

 

[-]

Se on lapsen tapa käsitellä asiaa, en mä usko mitään traumoja jääneen.

 

[gemma]

Kysy siltä??

 

[ap]

Kysy siltä??

Ai että "onko sulle jääny joku trauma päiväkodista?"
Oon mä asiasta jutellu ja se on sanonu ettei halua enää ikinä päiväkotiin. Silloin hoidon alussa ku se kuuli sanan "päiväkoti" niin se alkoi itkemään. Nyt käytii tutustumassa isoveljen eskariin, joka sijaitsee samassa päiväkodissa, tyttö oli mukana ja ahdistui silminnähtävästi ku mentiin päiväkodin pihaan. Piti moneen kertaan vannoa että sen ei tarvi jäädä sinne hoitoon ennenku suostui riisua eteisessä ulkovaatteita...

 

[Hp]

Mene ap leikkiin mukaan ja ota selvää miksi niillä on ikävä äitiä päiväkodissa. Onko siihen joku konkreettinen syy miksi lapsi ei sopeutunut hoitoon?

 

[Pom]

Meillä lapset leikkii kanssa päiväkotia. Itse ovat hoitotätejä ja nuket lapsia. Laittavat "lapsia" nukkumaan ja lukevat iltasatuja. Sitten "äiti tai "isä" tulee hakemaan tarhasta ja täti selittää miten on päivä mennyt ja miten kiltisti on lapsi ollut

Esikko meni hoitoon reilu pari vuotiaana ja kuopus vuosikkaana.

Vähän ennen kouluun menoa meidän lapset vaihtoivat päiväkotia ja kumpikin on sitä mieltä että se ensimmäinen päiväkoti oli ihana ja haluaisivat mennä takaisin

 

[hui]

Ilmeisesti päiväkodissa on tapahtunut jotain . Tai siellä koko homma on ollut sellaista, että lapsella ei ole ollut hyvä olla.

Kun palaat töihin, älä laita lapsia tuohon samaan päiväkotiin.

Voithan jutella asiasta henkilökunnan kanssa.
Kysyt suoraan millaista siellä on ollut, onko tapahtunut jotain, miten lapsesi on toiminut jne tms ja kerrot lapsen reaktioista ja leikeistä, suhtautumisesta, peloista.

Jokin on isommasti ollut pielessä ko päiväkodissa!! ja lapsesi kohtelussa siellä. Pelkkä ikävä ei saa aikaan tuollaista reaktiota.

Minun kokemus on kolmen lapsen kohdalla eri päiväkodeista ja eri perhep hoitajista. Ainoastaan huono kohtelu saa moisen ahdistuksen aikaan, ei edes kiusaamistapahtumat, tai ikävä.

 

[pph]

Yleensä lapset sopeutuvat aika nopeasti hoitopaikkaansa mutta toisaalta toi puolisen vuotta oli aika lyhyt aika jos tyttösi onkin sitä tyyppiä että hänellä menee kauan tottua.

 

[Heinekeeni]

Veikkaan että tytöllä on tosiaan vain ollut ikävä äitiä hän lapsi noissa leikeissään sanoo. Siis tuskin siellä mitään erityisen traumatisoivaa on tapahtunut jos sitä epäilit.

 

[ap]

Mene ap leikkiin mukaan ja ota selvää miksi niillä on ikävä äitiä päiväkodissa. Onko siihen joku konkreettinen syy miksi lapsi ei sopeutunut hoitoon?

Lapset oli vuorohoidossa, koska me kumpikin tehdään 3vuorotyötä. Eli hoitopäiviä oli koska sattuu ja hoitoajat oli koska sattuu ja luonnollisesti hoitajatkin vaihtelivat, koska eihän kukaan hoitaja voi olla töissä 24/7. uskon, että jos olis saanu olla "tavallisessa" hoidossa niin olis sopeutunu paremmin.

No, pitipä tuokin kokeilla ja todeta että vuorohoito ei kyllä oo pienen lapsen paikka (ja tuollaki pienimmät oli 8-9kk vanhoja samassa rumbassa!!). Tämä kolmas pidetään visusti kotona vähintään siihen asti että ehtii täyttää 3vuotta, ehkä sen ikäinen sopeutuu vuorohoitoon paremmin. Isompi lapsemme oli 5v aloittaessaan vuorohoidon yhtä aikaa pikkusiskonsa kanssa ja hänellä ei ollut mitän vaikeuksia sopeutua sinne, joten ikä lienee ratkaiseva tekijä. Oon vaan miettiny saiko tyttöressu jonku trauman tuosta ajasta kun se vieläki toistuu leikeissä päivittäin vaikka viimeisestä hoitopäivästä on kohta 3kk...

 

[ap]

Ilmeisesti päiväkodissa on tapahtunut jotain . Tai siellä koko homma on ollut sellaista, että lapsella ei ole ollut hyvä olla.

Kun palaat töihin, älä laita lapsia tuohon samaan päiväkotiin.

Voithan jutella asiasta henkilökunnan kanssa.
Kysyt suoraan millaista siellä on ollut, onko tapahtunut jotain, miten lapsesi on toiminut jne tms ja kerrot lapsen reaktioista ja leikeistä, suhtautumisesta, peloista.

Jokin on isommasti ollut pielessä ko päiväkodissa!! ja lapsesi kohtelussa siellä. Pelkkä ikävä ei saa aikaan tuollaista reaktiota.

Minun kokemus on kolmen lapsen kohdalla eri päiväkodeista ja eri perhep hoitajista. Ainoastaan huono kohtelu saa moisen ahdistuksen aikaan, ei edes kiusaamistapahtumat, tai ikävä.

Meidän on pakko laittaa lapset tohon samaan päiväkotiin, se on kaupungin ainoa vuorohoitoa antava pk. Meillä ei oo vaihtoehtoa. Mutta suunnitelmissa on tämän vauvan kanssa olla kotona niin kauan että tää tyttö menee sit eskariin ku menen töihin.

 

[Heinekeeni]

Ilmeisesti päiväkodissa on tapahtunut jotain . Tai siellä koko homma on ollut sellaista, että lapsella ei ole ollut hyvä olla.

Kun palaat töihin, älä laita lapsia tuohon samaan päiväkotiin.

Voithan jutella asiasta henkilökunnan kanssa.
Kysyt suoraan millaista siellä on ollut, onko tapahtunut jotain, miten lapsesi on toiminut jne tms ja kerrot lapsen reaktioista ja leikeistä, suhtautumisesta, peloista.

Jokin on isommasti ollut pielessä ko päiväkodissa!! ja lapsesi kohtelussa siellä. Pelkkä ikävä ei saa aikaan tuollaista reaktiota.

Minun kokemus on kolmen lapsen kohdalla eri päiväkodeista ja eri perhep hoitajista. Ainoastaan huono kohtelu saa moisen ahdistuksen aikaan, ei edes kiusaamistapahtumat, tai ikävä.

Älä maalaa piruja seinille. Jotkut lapset vaan eivät sopeudu päiväkotiin yhtä helposti kuin toiset. Lisäksi kyseessä vuorohoito, joten asia lienee paljon tavallista päivähoitoa vaikeampi.

 

[gemma]

Kysy siltä??

Ai että "onko sulle jääny joku trauma päiväkodista?"
Oon mä asiasta jutellu ja se on sanonu ettei halua enää ikinä päiväkotiin. Silloin hoidon alussa ku se kuuli sanan "päiväkoti" niin se alkoi itkemään. Nyt käytii tutustumassa isoveljen eskariin, joka sijaitsee samassa päiväkodissa, tyttö oli mukana ja ahdistui silminnähtävästi ku mentiin päiväkodin pihaan. Piti moneen kertaan vannoa että sen ei tarvi jäädä sinne hoitoon ennenku suostui riisua eteisessä ulkovaatteita...

No ei nyt ehkä ihan noin, vaan lapsen tasosesti ehkä...? Just että muistatko kun olit itse päiväkodissa niin millaista siellä oli ja mikä siellä oli kivointa ja kurjinta jne... Ja ehkä myös kerrot, että sitten kun teidän vauva on kasvanut, äiti menee takaisin töihin, mihin tyttö silloin haluaisi mennä jne.... Ja ehkä voit tosiaan mennä siihen leikkiin mukaan ja koittaa kysellä että eikö päiväkodissa ole tekemistä vai onko kuri liian ankara tms. että miksi on koko ajan äitiä ikävä?

 

[surusilmä]

mun lapsi ei ikinä sopeutunut päiväkotiin. ei ikinä. joka aamu kaameeta huutoa jättää se sinne. nyt menee syksyllä kouluun. oli vuorohoitoa ja tavallista + eskari. ei koskaan.

 

[ap]

Kysy siltä??

Ai että "onko sulle jääny joku trauma päiväkodista?"
Oon mä asiasta jutellu ja se on sanonu ettei halua enää ikinä päiväkotiin. Silloin hoidon alussa ku se kuuli sanan "päiväkoti" niin se alkoi itkemään. Nyt käytii tutustumassa isoveljen eskariin, joka sijaitsee samassa päiväkodissa, tyttö oli mukana ja ahdistui silminnähtävästi ku mentiin päiväkodin pihaan. Piti moneen kertaan vannoa että sen ei tarvi jäädä sinne hoitoon ennenku suostui riisua eteisessä ulkovaatteita...

No ei nyt ehkä ihan noin, vaan lapsen tasosesti ehkä...? Just että muistatko kun olit itse päiväkodissa niin millaista siellä oli ja mikä siellä oli kivointa ja kurjinta jne... Ja ehkä myös kerrot, että sitten kun teidän vauva on kasvanut, äiti menee takaisin töihin, mihin tyttö silloin haluaisi mennä jne.... Ja ehkä voit tosiaan mennä siihen leikkiin mukaan ja koittaa kysellä että eikö päiväkodissa ole tekemistä vai onko kuri liian ankara tms. että miksi on koko ajan äitiä ikävä?

Oon mä kyselly sen hoitopäivistä eikä se mitään negatiivista oo koskaan sieltä kertonu ja hoidosta haettaessa oli aina iloisella mielellä. Ehkä sitä eniten ahdisti ne sinne päiväkotiin jäämiset kun hoitajat ja hoitoonvientiajat vaihtelivat. Iltaisin ja viikonloppuna tyttö sai olla samassa ryhmässä isoveljensä kanssa ja silloin hoitoon jääminen sujui jotenkin paremmin. Ilta- ja viikonloppuhoidossa oli myös huomattavasti vähemmän lapsia joten ryhmäkoko oli pienempi ja toiminta oli muutenkin kodinomaisempaa kuin virka-aikoina.

 

[ap]

mun lapsi ei ikinä sopeutunut päiväkotiin. ei ikinä. joka aamu kaameeta huutoa jättää se sinne. nyt menee syksyllä kouluun. oli vuorohoitoa ja tavallista + eskari. ei koskaan.

Mä luulen että meillä tyttö tais olla vaan liian pieni vuorohoidon vaihtelevaan kuvioon. isoveljensä oli kotihoidossa 5vuotiaaksi eli siihen asti kun aloittivat viime syksynä vuorohoidossa ja hänellä sopeutuminen sujui erinomaisesti eikä mitään vaikeuksia ollut. Itsellä ollu huono omatunto päiväkotiin viemisen takia, mutta sain syksyllä ihan pystymetsästä koulutustani vastaavan vakituisen viran ja hullu olisin ollu jos en olis sitä vastaanottanu. Moni kun mun alalla joutuu tekemään sijaisuuksia vuosikausia ennenku on mitään toiveita vakituisesta paikasta. Jos en olis tota virkaa saanu niin en vielä olis syksyllä mennytkään töihin.

 

[vieras]

Veikkaan että tytöllä on tosiaan vain ollut ikävä äitiä hän lapsi noissa leikeissään sanoo. Siis tuskin siellä mitään erityisen traumatisoivaa on tapahtunut jos sitä epäilit.

Lapsi ei tajua miksi hänet viedään pois, hänellä ei ole muuta kuin ikävä ja suuri ilo kun äiti saapuu. Traumatisoivaahan tuo on, järkyttävää myös

 

[ap]

Veikkaan että tytöllä on tosiaan vain ollut ikävä äitiä hän lapsi noissa leikeissään sanoo. Siis tuskin siellä mitään erityisen traumatisoivaa on tapahtunut jos sitä epäilit.

Lapsi ei tajua miksi hänet viedään pois, hänellä ei ole muuta kuin ikävä ja suuri ilo kun äiti saapuu. Traumatisoivaahan tuo on, järkyttävää myös

Toivotaan että toipuu asiasta. Tytön tarvii seuraavan kerran hoitoon vasta sinä syksynä jona aloittaa eskarin. Ehkä on sitten jo kypsempi asiaan.

 

[hui]

Ilmeisesti päiväkodissa on tapahtunut jotain . Tai siellä koko homma on ollut sellaista, että lapsella ei ole ollut hyvä olla.

Kun palaat töihin, älä laita lapsia tuohon samaan päiväkotiin.

Voithan jutella asiasta henkilökunnan kanssa.
Kysyt suoraan millaista siellä on ollut, onko tapahtunut jotain, miten lapsesi on toiminut jne tms ja kerrot lapsen reaktioista ja leikeistä, suhtautumisesta, peloista.

Jokin on isommasti ollut pielessä ko päiväkodissa!! ja lapsesi kohtelussa siellä. Pelkkä ikävä ei saa aikaan tuollaista reaktiota.

Minun kokemus on kolmen lapsen kohdalla eri päiväkodeista ja eri perhep hoitajista. Ainoastaan huono kohtelu saa moisen ahdistuksen aikaan, ei edes kiusaamistapahtumat, tai ikävä.

Älä maalaa piruja seinille. Jotkut lapset vaan eivät sopeudu päiväkotiin yhtä helposti kuin toiset. Lisäksi kyseessä vuorohoito, joten asia lienee paljon tavallista päivähoitoa vaikeampi.

Ihan omakohtainen kokemus on.
Lapset olivat sellaisia, että sopeutuivat ja hoitajat vaihtui koska minulla vuorotteli työjaksot ja työttömyysjaksot.
Kunnes sain vakipaikan ja lapset vakituisen pph.n.

Lähtö oli aina itkua ja taistelua. Aikaisemmin ei koskaan.
Vielä vuosienkin jälkeen vanhempi lapsi lähes oksensi, kun kyseisen pph,n nimi mainittiin.

Lapset menivät sitten myöhemmin päiväkotiin, joka oli ihan ok, mutta ... tällä viisaudella olisin vaihtanut lasteni päiväkotia, silloin vain "kärsittiin". Lapset olivat isoja ja pärjäsivät siellä kyllä, mutta päiväkodin hoitajat eivät jaksaneet vilkasta esikoistani ja suhtautuminen oli aika nuivaa.

 

[vieras]

Toivotaan että toipuu asiasta. Tytön tarvii seuraavan kerran hoitoon vasta sinä syksynä jona aloittaa eskarin. Ehkä on sitten jo kypsempi asiaan.

Varmasti toipuu, mutta jos uudestaan joutuu sinne, niin asia palaa varmasti mieleen ja voi alkaa pitämään itseään huonona ja pahana kun hänet hylätään.
Eiköhän olisi selityksen paikka, miksi näin tapahtuu, siten että lapsi tietää missä mennään ja oppii pitämään hauskaa eikä vain ikävöimään

 

[ap]

Toivotaan että toipuu asiasta. Tytön tarvii seuraavan kerran hoitoon vasta sinä syksynä jona aloittaa eskarin. Ehkä on sitten jo kypsempi asiaan.

Varmasti toipuu, mutta jos uudestaan joutuu sinne, niin asia palaa varmasti mieleen ja voi alkaa pitämään itseään huonona ja pahana kun hänet hylätään.
Eiköhän olisi selityksen paikka, miksi näin tapahtuu, siten että lapsi tietää missä mennään ja oppii pitämään hauskaa eikä vain ikävöimään

Kyllä sille on ennen hoidon alkua ja joka ikinen kerta hoitoon mennessä selitetty miksi sinne mennään. ja joka päivä aina kerrattiin päivän kulku eli että mitä lapsi tekee siellä ennenku isi tai äiti hakee(esim jos oltiin aamuvuorossa niin kerrottiin että sen jälkeen kun on ulkoillu, syöny lounaan, nukkunu päiväunet ja syöny välipalan niin tullaan hakemaan, tai iltahoidossa vastaavasti että mitä tapahtuu ennenku tullaan hakemaan). Ja aina myös kerrottiin etukäteen että kumpiko hakee, isi vai äiti. Tämä oli tärkeää kummallekkin, sekä isoveljelle että tälle tytölle. Eri asia on että ymmärtääkö 2v vaikka sille miten selittäis asian laidan. 5v ymmärsi hyvin mistä on kysymys, mutta ymmärsikö pikkusiskonsa, sitä en tiedä.

samalla tavalla toimitaan tietenki sitten taas kun hoitoon meneminen koittaa (eskarisyksynä) ja luulisin että eskarilainen ymmärtää paremmin kuin 2vuotias kun sille selittää hoitoon menemisen syyt.

 

[vieras]

Syksyllä 3v täyttävä tyttö aloitti päivähoidon vähä reilu 2vuotiaana ja ehti olla hoidossa n puoli vuotta ennenku jäin äitiyslomalle ja otin lapset pois päiväkodista. Tyttö on jo monta kuukautta leikkiny nukeilla ym leluilla sellaista leikkiä että äiti vie ne päiväkotiin ja niillä on sitte kauhea ikävä siellä, sitten äiti taas hakee ne pois ja nuket sanoo että ihanaa kun ei tarvi olla enää päiväkodissa. Tyttö ei oikein sopeutunu päivähoitoon koko tuona aikana, onkohan sille jääny joku trauma kun se toistaa tota juttua koko ajan?

Todella hyvä että käsittelee vaikeuksia. Apua vielä enemmän jos myös juttelet tytön kanssa päivähoidosta ja ikävästä ja siitä mitä hän muistaa. Traumoja jää sellaisesta jota ei pysty käsittelemään ja jonka kanssa jäänyt yksin ilman apua ja joka on ylittänyt oman sietokyvyn.