I
Ihanan lapsen äiti:)
Vieras
Poika täyttää syksyllä 3. On ollut kotihoidossa tähän saakka, me vanhemmat olemme vaihdelleet hoitovapaavastuita ja järjestäneet työmme siten, että toinen tekee työt aamulla ja toinen illalla, vuoroviikoin siis. Näin saimme aikaa lapsen kanssa tasapuolisesti ja systeemi toimii hyvin.
Miinuksena tässä on se, ettemme arkena näe kuin vilaukselta. Viikonloppuisin olemme yleensä vapaalla kummatkin.
Nyt sitten täytynee harkita pojalle hoitopaikkaa. Mutta kun emme aio pitää häntä iltaisin hoidossa, niin hänestä tulisi ns. virikelapsi. Koskapa kuvio menisi näin:
Tällä hetkellä molempien työaika on 5.30-13.30, ja 14.00-21.30.
Iltavuoroviikkolainen veisi pojan lounaalle klo 11 ja aamuvuorolainen hakisi hänet klo 14-16 (mikä nyt onkaan välipalan jälkeen sopiva aika hakea). Lapsi olisi siellä vain kirjaimellisesti nukkumassa. Onko tässä oikeasti järkeä? Ymmärrän, että hänen pitäisi saada leikkiä ikäistensäkin kanssa, mutta mitä tuossa ajassa ehtii leikkiä. Toki aamuvuorolainen ehtisi kauppaan ja asioille ennen hakua, mutta kaikki asiat on hoidettu tähän mennessä lapsen kanssa ilman mitään ongelmaa.
Joskus on niin, että minun iltavuoroviikollani ei iltaisin ole työssäni toimintaa, joten voisin silloin siirtää vuoroni aamuun. Tällöin veisin lapsen vaikka 7 aikaan (joustava työaika sallii liukumat) ja isänsä hakisi vaikka silloin 14-16 maissa, itse tulisin kotiin varmaan klo 16 maissa itsekin.
Ei tämä kuulosta lainkaan loogiselta. Meillä on hyvät tukiverkot, elikkä jos on ollut joku hätätilanne, niin isovanhemmat, veljet ja luotettava naapurintäti asuvat likellä, ja lapsi on viihtynyt näissä tilapäishoidoissa mainiosti. On sosiaalinen, rauhallinen, tosi iloinen lapsi, puhuu täysin selkeästi ja on oikein reipas. Olemme käyneet kerta viikkoon seurakunnan kerhossa, mutta ei sekään kestä kuin puolitoista tuntia.
Perhepäivähoitoon hänet haluaisin, en vuoropäiväkotiin tai päiväkotiin. Yksin kasvaneelle ehkä pienempi ryhmä on parempi. Mutta jos totta puhutaan niin en halua viedä häntä hoitoon lainkaan. En näe siinä mitään tarvetta, paitsi toki tuo omanikäisten seura. Pohdiskelen tässä kiivaasti, mikä olisi oikea tapa toimia, lapsen parhaaksi.
Kaipaisin neuvoja ja keskustelua asiasta! Käymme päivähoidon johtajan pakeilla juttelemassa myös.
Miinuksena tässä on se, ettemme arkena näe kuin vilaukselta. Viikonloppuisin olemme yleensä vapaalla kummatkin.
Nyt sitten täytynee harkita pojalle hoitopaikkaa. Mutta kun emme aio pitää häntä iltaisin hoidossa, niin hänestä tulisi ns. virikelapsi. Koskapa kuvio menisi näin:
Tällä hetkellä molempien työaika on 5.30-13.30, ja 14.00-21.30.
Iltavuoroviikkolainen veisi pojan lounaalle klo 11 ja aamuvuorolainen hakisi hänet klo 14-16 (mikä nyt onkaan välipalan jälkeen sopiva aika hakea). Lapsi olisi siellä vain kirjaimellisesti nukkumassa. Onko tässä oikeasti järkeä? Ymmärrän, että hänen pitäisi saada leikkiä ikäistensäkin kanssa, mutta mitä tuossa ajassa ehtii leikkiä. Toki aamuvuorolainen ehtisi kauppaan ja asioille ennen hakua, mutta kaikki asiat on hoidettu tähän mennessä lapsen kanssa ilman mitään ongelmaa.
Joskus on niin, että minun iltavuoroviikollani ei iltaisin ole työssäni toimintaa, joten voisin silloin siirtää vuoroni aamuun. Tällöin veisin lapsen vaikka 7 aikaan (joustava työaika sallii liukumat) ja isänsä hakisi vaikka silloin 14-16 maissa, itse tulisin kotiin varmaan klo 16 maissa itsekin.
Ei tämä kuulosta lainkaan loogiselta. Meillä on hyvät tukiverkot, elikkä jos on ollut joku hätätilanne, niin isovanhemmat, veljet ja luotettava naapurintäti asuvat likellä, ja lapsi on viihtynyt näissä tilapäishoidoissa mainiosti. On sosiaalinen, rauhallinen, tosi iloinen lapsi, puhuu täysin selkeästi ja on oikein reipas. Olemme käyneet kerta viikkoon seurakunnan kerhossa, mutta ei sekään kestä kuin puolitoista tuntia.
Perhepäivähoitoon hänet haluaisin, en vuoropäiväkotiin tai päiväkotiin. Yksin kasvaneelle ehkä pienempi ryhmä on parempi. Mutta jos totta puhutaan niin en halua viedä häntä hoitoon lainkaan. En näe siinä mitään tarvetta, paitsi toki tuo omanikäisten seura. Pohdiskelen tässä kiivaasti, mikä olisi oikea tapa toimia, lapsen parhaaksi.
Kaipaisin neuvoja ja keskustelua asiasta! Käymme päivähoidon johtajan pakeilla juttelemassa myös.