Onko yllätysraskauksista kokemusta???

Olen 41v,odottelen menkkoja alkavaksi,mutta oireet ovat kyllä aivan muuta.Just nälän tunne,vaikka pari tuntia sitten täyden aterian syöneenä tungen vielä omenan tai jogurtin suuhuni.Alavatsassa kipristelee,odotan,josko kuukautiset tulisivat,mutta olo kertoo kehossaan muuta.Pelottaa,vaikka tiesin,että h-hetki voi olla juuri käsillä.Jahkailemme,että josko vielä.Lapset 8,6,4.Mies olisi myös innoissaan,kuten lapsetkin uudesta tulokkaasta,vaikkei mitään puhuttu asiasta,kuten ei syksylläkään,kun rask.viikolla 12 oli keskenmeno.Kaikki tuntuu vuoren korkuiselta,pelottaa ikä,terveys ja kaikki.Masentaa kun vastassa kevät kesä,syksy ja vasta joulukuussa laskettu aika.Tuntuu,että jos olisi edes elokuussa alkanut raskaus,ei tuntuisi niin pitkälle ja kaikki vuodenajat ja hauskuudet kokematta.Tiedän,että itsekästä ajattelua ja milloin on sopiva aika,nämä elämän ihmeet kun eivät ole meidän käsissämme.Kertokaa kokemuksia,tarvitsisin kovasti tsemppiä,en moralisointia.Aurinkoa teille kaikille.

 

Hei,

minäkin olen 41 ja kolmannesta lapsesta haaveilemme kovasti vielä, yrityksen aloitimme viime kuussa ja kovasti peukut pystyssä ollaan.. Tuolla meitä on 'Vauvakuume'-palstalla 'yli 35-vuotiaat kuumeilijat'-otsakkeen alla aika monta samassa tilanteessa olevaa eukkoa, tervetuloa sinne jakamaan ajatuksia! =)

 

tulispa meillekin vielä vahinko tämän joukon jatkoksi..kaikesta huolimatta vielä yksi oisi ihana, mutta en jaksa alkaa miehen suostuttelua hommaan. onnea vaan teille ihanan yllätysvauvan kohta saaville!

 

Täälläkin yksi 41-vee. Haaveilee vauvasta, ei minkäänlaista pelkoa... Takana yritystä on muutama kuukausi, mutta kovin tarkkaan ei olla otollisia päiviä laskettu. Pitää kai ruveta laskemaan. Vielä ei pelota ettei tärppää. Meillä molemmilla ex-liitoista lapsia, aika isoja jo.

 

No täällä yks ylläriraskauslainen. Eka vauva tehtiin klinikalla, hän on nyt 1,5 v. Puhuttiin kyllä että leikkikaveri pitäis saada, mut se nyt oli vaan puhetta, kunnes toisen raskaustestin jälkeen aloin pikkuhiljaa uskoa että totta se on; mä oon raskaana! Ihanaa! Kyllä välillä pelottaakin, mut ei elämä suremalla parane, päinvastoin. Mulla on ikää 41 v.

 

On... Tässä se menee. Juuri alkoi viimeinen kymppi. Väitetään että tässä iässä alkaa hedelmällisyys olla jo aika heikko, ja miehelläkään ei ole koskaan ollut kovin liikkuvaiset ainekset. Kierukka kuitenkin oli varotoimenpiteenä, mutta joku sitkeä tyyppi on päättänyt vielä vanhuuden päiviämme ilostuttaa. Isommat lapset on tosi innoissaan, äitiä välillä kauhistuttaa, ei niinkään miten nyt jaksan, sillä ensimmäiset vuodet jaksan varmasti, mutta miten jaksan sitten lähes 60-vuotiaana rippikouluikäisen kanssa.

 

Olin raskaana 42-44 välillä yhtäjaksoisesti 2,5 vuotta. Kaikki raskaudet päättyivät 7,11 ja 18 viikolla. 45 vuotiaana tulin uudelleen raskaaksi luomuna. Meillä oli ehkäisy eikä mulla ollut edes hedelmälliset päivät. Lapsemme on tilastollinen ihme.

 

Täällä yksi 41v. jolla piti olla lääkärin ja oireiden mukaan vaihdevuodet, mutta kuinka ollakkaan odotankin kaksosia. Sain hormonihoidon vaihdevuosiin, joten siinä ilm. selitys. Ikävä vaan ettei vauvojen isää kiinnosta.

 

Hei vaan, täälläkin yksi ylläriodottaja, ikää 43 ja kun vauva syntyy täytän itse 44. Itse asiassa kyllä tarkoituksella jätimme ehkäisyn pois 4 vuotta sitten, kun toivoimme vielä yhtä lasta. Mutta mitään ei kuulunut. Kolme kuukautta sitten minulla todettiin laajentunut kohtu ja endometrioosi, ja niin minulle tehtiin kaavinta. Kuinkas kävi - ensimmäisellä kierrolla jo tulin raskaaksi! Tunteet meni ensin laidasta laitaan. Olin jo niin asennoitunut siihen, että ei enää onnistu, joten nyt pitää tarkastella asennetta uudestaan kun melkein vahvimpana oli tunne siitä, että en ehkä sittenkään enää haluaisi... Mieheni on aivan innoissaan, ja yrittää minua tsempata. Mietin myös, niin kuin joku tässä viestiketjussakin, että mitenkäs kun itse on 60v. ja tuleva vauva ehkä pahimmassa murkku-iässä, mies jo silloin lähentelee 70iä ja mistä sen tietää mikä on terveys silloin - APUA! Mutta päivä päivältä alkaa tuntua paremmalta, ja osaan jo väillä iloitakin uudesta tulokkaasta :heart:

 

Moi! Täälläkin on yksi ylläriodottaja. Takana on yksi kohdunulkoinen raskaus ja kaksi keskenmenoa (koeputkihedelmöityksellä aikaansaadut raskaudet) ja nyt sitten yksi keskeytynyt adoptioprosessi, koska vastoin kaikkia odotuksia tulin ihan luomusti raskaaksi. Minulla on ikää 40 v. ja vauvan laskettu aika on syksyllä. Ehkäisyä emme ole käyttäneet viimeiseen viiteen vuoteen, kun sitä ei ole tarvittu...

 

Yllätyksiä on...
tytär on ekalla luokalla, sen jälkeen kolme keskenmenoa perättäin. Syksyllä 2004 näytti raskaustesti jälleen positiivista ja eikun lääkäriin. Terveyskeskuksessa lääkäri tutki, eikä hän nähnyt sikiötä eikä sydänääniä. Siitä sitten viikon päästä kaavintaan keskussairaalaan ja kuinkas ollakkaan......Poika täytti just 1 vuoden !! Ja ettei yllätykset loppuisi tähän, niin syyskuussa syntyy kolmas luomulapsi B)

 

Meillä on kaksi iltatähteä, kolme ja yksi vuotiaat. Tämä nuorimmainen vilpertti teettää "töitä" niin paljon kuin muut viisi lastamme yhteensä. Lapset ovat ihania vaikka paljon hommia teettävätkin. Meillä kyllä nämä lapset ovat tekemällä tehtyjä, ei siis ns. yllätyksiä. Ei kai sitä kovin ylläty raskaudesta jos on ehkäisy pois ja puuhaa vällyissä paitsi jos on ollut ongelmia, se on eri juttu se. Enää en haluaisi yhtään lasta, viimeisen synnytyksen yhteydes tehtiin sterilisaatio. Toivottavasti homma toimii... muuten mieheni joutuu haastamaan lääkärit oikeuteen