Onko totta, että kun keittää riisiä tai makaronia ja antaa kylmettyä ja kuumentaa uudelleen ja syö niin siinä on puolet vähemmän kaloreita?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Että puolet kaloreista häviää kun se on jäähtynyt. Ja syö vasta sitten kun se on jäähtynyt kylmäksi ja lämmittää uudelleen. Jotenkin tärkkelys häviää tms joten siinä olisi puolet vähemmän kaloreita. Onko tämä totta?
 
vierailija
Kauheeta miten ap:ta haukutaan ja mollataan vaikka hän kysyy asiallisesti ja ystävällisesti ja sitten selviääkin, että ap:n asia on totta. Hävetkää ilkeilijät!
 
Kauheeta miten ap:ta haukutaan ja mollataan vaikka hän kysyy asiallisesti ja ystävällisesti ja sitten selviääkin, että ap:n asia on totta. Hävetkää ilkeilijät!
Ei ap oikeassa ollut, mutta kysymyksessä oli silti hieman käryä. Ruoan sisältämän energian määrään (kilokaloreihin) ei tuolla jäähdytyksellä ole merkitystä. Sen sijaan jäähdytys vaikuttaa siihen, missä muodossa hiilihydraatit ovat ja sitä kautta energian imeytymisnopeuteen. Jäähdytys siis muuttaa ruoan glykeemistä indeksiä.

Tuossa maikkarin jutussa kerrottiin verensokerin nousseen vähemmän kun ruoka oli nauttittu jäähdytettynä. Aivan, koska sen hiilihydraatit liukenevat hitaammin. Kertomatta kuitenkin jäi, että tuolloin verensokerin pysyy jonkinverran kohonneena pidempään eli kehon saaman energian määrä ei kuitenkaan muutu.
Koska useimmat meistä syövät ravintoa, joka aiheuttaa turhia verensokeripiikkejä, on järkevää nauttia ravintoa, jonka glykeeminen indeksi on matala. Se auttaa painonhallinnassakin, koska mahdollisimman tasainen verensokeri estää syömispuuskia.



Jos BBC:n ohjelma olisi halunnut hätkäyttää vielä enemmän, olisi siinä syötetty yhdelle koehenkilölle puhdasta rasvaa (esim. paketti voita) ja toiselle ranskanleipä. Voi olisi nostanut verensokeria vain hitaasti (mutta todella pitkään), ranskis olisi saanut verensokerin hyppäämään.

Itse asiassa jos ranskanleipäviipaleen päälle levittää reilusti voita, sen sisältämä energiamäärä tietenkin kasvaa mutta glykeeminen indeksi pienenee eli voideltu leipä on esim. diabeetikolle parempi (paitsi jos tämä on pahasti ylipainoinen).
As an example, using published data [25], consider a simple test meal composed of only two foods, namely 110 g white bread (c1 = 50 g glycemic carbohydrates, GI1 = 88) and 30 g butter (c2 = 0g, GI2 = 0). The equation predicts GIMeal = (50 × 88 + 0 × 0)/(50 + 0) = 88, whereas the reported in-vivo data suggest that the addition of butter reduces GI of the white bread from 88 to 67. This example illustrates the inability of the current model to account for the GI-lowering effect of fat (and similarly for proteins or fibers).


 
Ei ap oikeassa ollut, mutta kysymyksessä oli silti hieman käryä. Ruoan sisältämän energian määrään (kilokaloreihin) ei tuolla jäähdytyksellä ole merkitystä. Sen sijaan jäähdytys vaikuttaa siihen, missä muodossa hiilihydraatit ovat ja sitä kautta energian imeytymisnopeuteen. Jäähdytys siis muuttaa ruoan glykeemistä indeksiä.

Tuossa maikkarin jutussa kerrottiin verensokerin nousseen vähemmän kun ruoka oli nauttittu jäähdytettynä. Aivan, koska sen hiilihydraatit liukenevat hitaammin. Kertomatta kuitenkin jäi, että tuolloin verensokerin pysyy jonkinverran kohonneena pidempään eli kehon saaman energian määrä ei kuitenkaan muutu.
Koska useimmat meistä syövät ravintoa, joka aiheuttaa turhia verensokeripiikkejä, on järkevää nauttia ravintoa, jonka glykeeminen indeksi on matala. Se auttaa painonhallinnassakin, koska mahdollisimman tasainen verensokeri estää syömispuuskia.



Jos BBC:n ohjelma olisi halunnut hätkäyttää vielä enemmän, olisi siinä syötetty yhdelle koehenkilölle puhdasta rasvaa (esim. paketti voita) ja toiselle ranskanleipä. Voi olisi nostanut verensokeria vain hitaasti (mutta todella pitkään), ranskis olisi saanut verensokerin hyppäämään.

Itse asiassa jos ranskanleipäviipaleen päälle levittää reilusti voita, sen sisältämä energiamäärä tietenkin kasvaa mutta glykeeminen indeksi pienenee eli voideltu leipä on esim. diabeetikolle parempi (paitsi jos tämä on pahasti ylipainoinen).
As an example, using published data [25], consider a simple test meal composed of only two foods, namely 110 g white bread (c1 = 50 g glycemic carbohydrates, GI1 = 88) and 30 g butter (c2 = 0g, GI2 = 0). The equation predicts GIMeal = (50 × 88 + 0 × 0)/(50 + 0) = 88, whereas the reported in-vivo data suggest that the addition of butter reduces GI of the white bread from 88 to 67. This example illustrates the inability of the current model to account for the GI-lowering effect of fat (and similarly for proteins or fibers).
Kaikella kunnioituksella: ap on enemmän oikeassa kuin @m1es.
 
vierailija
Kauheeta miten ap:ta haukutaan ja mollataan vaikka hän kysyy asiallisesti ja ystävällisesti ja sitten selviääkin, että ap:n asia on totta. Hävetkää ilkeilijät!
[/QUOTE
Ajattelin, että makoronikeskustelu tuskin saa epäasiallisia kommentteja.
Lämmitän tänään pastaa.
Eräs nimimerkki tylytti minua ja käski pysymään poissa viesteistään.
Hänellä on naisena outo käsitys tasa-arvosta.
Kun syö sopivan kokoisia annoksia, paino pysyy hallinnassa.
 
Deleted member 149094
On se hauska, ihminen on syönyt niinkuin ihan aina ja lämmittänyt ruoan jo ainakin miljoona vuotta, mutta silti siitä tulee uusia ja omituisia asioita esiin vielä. :)
 
Piisaa se toki, jos on vain tarkoitus heitellä sanoja ilmaan. Mutta jos keskusteltaisiin asiasta (esim. ravinnon hiilihydraattien imeytymisestä), ei siitä ole perusteeksi.
Ok, vasteuksesi ovat usein mielenkiintoisia, mutta usein myös vääriin kysymyksiin.
Oletan, että sinulla on tietoa korjata muiden vastauksia, mutta siitä huolimatta usein puhut asian vierestä..
 

Yhteistyössä