Onko toivoa kolmen km:jälkeen?

Nyt se sitten tuli, kolmas alkuraskauden keskenmeno. Kaikki viikolla kuusi. Positiivista se, että tutkimukset käynnistyvät. En kyllä usko että meille vauva suodaan. Alan uskoa korkeampaan voimaan ja siihen että meille ei ole vauvaa tarkoitettu. Onko muilla vastaavia tuntemuksia/kokemuksia?

 

Mulla on myös takana kolme keskenmenoa, ei kuitenkaan peräjälkeen kaikki.
Ensin kaksi keskeytyi, kolmas onnistui, neljäs keskeytyi ja viides taas onnistui.
Syy keskenmenoihin on sairastamani krooninen trombosytopenia joka todettiin vasta jokunen kuukausi sitten.
Elikkäs meidän lapsiluku ei tule kasvamaan, valitettavasti.

Toivottavasti teitä vielä onnistaa pahojen kokemusten jälkeen. Voimia! :hug:

 

Mulla on ollut myös kolme keskenmenoa. Ensimmäinen oli tuulimuna, joka rupesi vuotamaan rv9. Seuraava oli spontaani keskenmeno rv6. Kolmas oli kaikkein vaikein, sillä se tapahtui viikolla 19. Olin silloin henkisesti niin loppu, että en enää uskaltanut haaveillakaan vauvasta. Muutaman vuoden kuluttua mieli kuitenkin vielä muuttui ja päätimme yrittää vielä kerran. Puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen tulin raskaaksi ja vihdoinkin se onnistui. Meillä on nyt ihana tyttö,josta olen joka päivä kiitollinen. Uskon, että sinullekin vielä oma vauva suodaan. Kannattaa siis urheasti vaan yrittää...

 

Minusta kyllä aina välillä tuntuu, että tulenko koskaan saamaan lasta syliini...
Miksi sen pitääkään olla näin vaikeaa ihmisille jotka lasta oikein kovasti toivovat...
Itsellä takana yksi spontaani km rv8 ja heti perään kohtukuolema rv25... :'(
Eli yksi enkelityttö meillä ainakin on...
Tutkimukset on tehty eikä mitään vikaa löytynyt miksi näin tapahtui...
Toivottavasti meille se ilon päivä vielä koittaisi...
Voimia!!! :hug: