Onko teillä ystäväperheitä?

Siis semmoista keiden kanssa vietätte aikaa perheiden kesken, katsotte toistenne lasten perään kun on tarvis? Yhteisiä lomamatkoja, mökkeilyä kesällä jne.?

Minä olen seuraillut vihreänä kateudesta siskoni perhettä ja heidän saumatonta toimintaa kavereittensa kanssa ja eikä tietysti haittaa että molempien lapset ovat samanikäisiä.

Valivali, meillä ei ole. Enemmän kuin yksittäistä hyvää ystävää kaipaisin em. ajanviettoa. Asiaan vaikuttaa varmasti se että silloin kun meidän kaveriporukassa alettiin lisääntymään niin meille ei sitä silloin suotu vaan meni niin kauan että kavereiden muksut on jo liki kouluiässä ja meillä nyt vasta yksivuotias. Silloin kai "vakiintui" tietyt keskenään.

Tekisi mieli vaikka talvilomilla lähteä etelään tai kuhan jonnekin reissuun ja olisi aikas mukavaa tehdä niin porukalla mutta kun ei vaan taida olla mitään porukkaa.

Että kuinkas teillä?

 

Ei. Meidän kavereilla ei ole vielä lapsia eivätkä edes suunnittele pitkiin aikoihin perheenlisäystä. Omat muksut ovat jo kouluikäisiä..
Todella sääli

 

Mellä on tietyt kaveriperheet joiden kans vietetään aikaa, yhteisiä reissuja ei ainakaan vielä olla tehty mut kyl lapsenvahtiapuja yms saa jos tarvii

 

on meillä pari kaveriperhettä. kaikki ollaan saatu ekat lapset vuoden sisään aikanaan.

 

Meillä on joitakin sellaisia kavereita. Mutta minä kaipaisin vielä enemmän Lähinnä saman ikäisiä lapsia mutta omat kaverini tekivät lapset aikaisemmin ja nyt kun minä olen kotiäitinä pienten kanssa niin muilla lapset jo isoja ja äidit työssä jne. Saman ikäisiä on enemmän miehen puolen kavereissa ja näiden naisten kanssa en ole niin läheinen vaikkakin joitain juttuja yhdessä tehdäänkin.

 

on kylä.

 

mulla ja miehella on omat kaverit. sen sijaan otan lasten kavereita kylaan ja lapset kayvat kans aika tiiviisti:

pe: luokkakaverin aiti vei suoraan koulusta meidan 6-v ja toi kotiin kello kuuden jalkeen illalla, milla vastaavasti oli tyton 4-v kaveri kylassa iltapaivalla.

su: olen kuumeessa ja kaverini jolla on omaa 3 lasta joista vanhin 6-v, ottaa aamulla omat 4 ja 6-v lapseni ja tuo heidat iltapaivalla kotiin, syottaa aamupalan, vie elokuviin, syottaa luonaan, leikkivat heidan kotonaan. oma mies silla aikaa hoitaa meidan kuopusta ja siivoaa.

ma: minulla on nyt hoidossa dan 3-v oman 2-v kuopukseni lisaksi. kohta danin aiti hakee seka danin etta meidan kuopuksen kotiinsa ja tuo koulun portille kun haetaan lapset koulusta, otan kuopuksen taas kotiin.

ti: koulun jalkeen danin aiti ottaa meidan 6-v pojan leikkikaan samanikaisen poikansa kanssa ja mina vastaavasti otan heidan 4-v tyttonsa meidan samanikaisen tyton kanssa leikkimaan meille.

ke-to: ei ole viela mitaan sovittu. torstaisin on yleensa naapurien lasten vierailupaiva.

pe: meille tulee tyton luokkakaveri ja hanen vanhempi veljensa koulun jalkeen, heidan aitinsa saa joko menna omille menoilleen tai jaada kahville kuten haluaa. seuraavana perjantaina han ottaa meidan lapset kotiinsa.

eli koulukavereiden aitien kanssa vaihdetaan lapsia aika usein. lapset on kavereita keskenaan ja aidit sita kautta oppivat tuntemaan toisensa. ei nyt tuurata mitaan viikon mittaisia lomia mutta usean aidin kanssa sovitaan kuka ottaa kenenkin lapsen muutamaksi tunniksi.

 

Eli on meitä siis... =( Surku.

 

Meillä on molempien lähisuku niin läheisiä että yleensä heidän kanssaan mökkeillään, vietetään iltaa... He katsovat poikaa jos on tarvis. Ystäväperheitä on kyllä, mutta poju on vasta 5,5 kk vanha etten heille veisi kuitenkaan hoitoon lasta. Enkä sen puoleen ole tässä vaiheessa valmis kenenkään kaverin lapsia kaitsemaan. Tietysti jos on hätä ja heillä ei muita ole keltä pyytää niin sitten. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole tullut vastaan.

 

Hemmetin yksinäistähän tää välillä on. Tai oikeastaan aina. Joskus haittaa enemmän ja joskus vähemmän. Melko sama tilanne kun ap:lla.

 

eipä oikein...
ehkä yksi, mutta töitä tehdään niin paljon ettei keretä tavata... :|

 

pudotaan varmaan kärrystä kun nyt muut rupee lapsii tekeen. ja me ei