Onko teillä vauvojen äidit ollenkaan omaa aikaa?

  • Viestiketjun aloittaja Tympääntynyt
  • Ensimmäinen viesti
Nuorempi lapsemme on nyt vähän päälle 4kk, ja omaa aikaa minulla on yleensä kolme kertaa viikossa, kun käyn juoksemassa tai pitkällä kävelylenkillä. Vauva on täysimetyksellä niin 2h on aika maksimi olla poissa, yleensä olen 1-1,5h. Illat on kans periaatteessa omaa aikaa, mutta kun käsky käy makkarista ½-1½H välein, niin ei siinä kauheasti ehdi rentoutua.

Minusta jokaisella on oikeus omaan aikaan. En jaksaisi olla hyvä äiti, jos en saisi aikaa myös itselleni.
 
On. Päivät menee vauvan kaa. Ei juuri valvota tuo 5 kk. Nyt tulleet kaks ekaa hammasta eikä taho olla omillaan kun kai koskee. Omaa aikaa ovat salireissut muutaman kerran viikkoon ja illat, tää kun käy nukkumaan yöunille jo iltakuudelta. Herätään sit viiden jälkeen vauvan kaa. Toivoisin enemmän yhteistä aikaa miehen kaa, yksinoloa en kaipaa. Mutta eipä mies voi töistä jäädä pois, valitettavasti.
 
jos miehen vapaapäivänä järjestäisitte niin, että mies hoitas vauvan ja sinä saisit mennä ystäviesi luokse, tai kaupaan tai mihin vain, vaikka uimaan tai kuntosalille. saisit sitä omaa aikaa. ja voisko mies joskus huolehtia vauvasta niin, että saisit nukkua yön kokonaan heräämättä
 
"Aloittaja"
[QUOTE="zxc";29479488]Lähdetäänpä siitä, että mitä teit ennen vauvaa? Voisitko harrastaa sitä samaa esim. viikonloppuna ja isä olla sen ajan vauvan kanssa. Keskustele tämä tarpeesi selväksi isän kanssa. Marttyyrina oleminen ei oikein avaudu miehille. Omaa kokemusta tästä on.

Muistathan, että vauvan päiväunet on sinun omaa aikaasi, etkä tee silloin kotihommia. Nuku, jos nukuttaa, jumppaa tai kilauta kaverille, mikä sitten kiinnostaakin.[/QUOTE]

Noh, opiskelin/kävin töissä. Siinä tuli samalla sosiaalisia suhteita hoidettua & nähtyä muidenkin naamoja. Ei onnistu siis enää noiden tekeminen, enkä niitä kyllä kaipaakaan, vaan ihmisiä ja juttelua. Toki voin soittaa jollekin ja ušein soittelenkin, mutta ei se ole ollenkaan sama asia.. En osaa vauvan päiväunien aikaan nukkua, kun koko ajan ootan vaan millon se herää ja maailman inhottavinta on herätä niin, että saman tien joutuu pomppaamaan jotain tekemään=vauvaa auttamaan. Siksi niin vihaan noita yöheräilyjäkin, eikä oikeastaan tekisi sillloinkaan mieli itse nukkua, vaan pakkohan se on.
 
"Aloittaja"
[QUOTE="zxc";29479501]Jatkoa vielä edelliseen. Muista ehdottomasti sopia yövuoroista viikonloppuina, ainakin sitten kun yöimetystä ei tarvita. Ja pitää niistä kiinni. Meillä mies oli muka niin väsynyt, ettei pystynyt hoitamaan pullovauvaa ja minä nääntyneenä hoidin huonounisen vauvan. Ja olin kiukkuinen ja väsynyt. Mutta peiliin pitää katsoa, että annoin sen tapahtua. Olisi pitänyt vaatia toinen viikonlopun öistä "vapaaksi".[/QUOTE]


Joo, pitäis kai antaa miehenkin hoitaa öitä.. Mutta jotenkin en halua. Tai haluan, mutta kuitenkaan en. Syötön pitäis olla sellanen asia, minkä VAAN äiti voi hoitaa, mutta eipä musta ollut imettäjäksi (en jaksa syitä tähän kertoa), vaikka niiiiiin paljon olisin halunnut. Tunnen pettymystä itseen ja katkeruutta, miks just mun pitää olla tällänen epäonnistuja.

Sitäpaitsi mies ei herää itkuun eli mun pitäis joka tapauksessa olla ilman korvatulppia ja samassa huoneessa, niin en tiedä oisko tosta edes apua. Enkä usko, että saisin nukahdettua uudestaan ennen kuin vauva ja mieskin nukkuisivat. Enkä myöskään haluaisi rasittaa miestä, kun ei oikeasti viikolla ehdi nukkua kuin 4-6h yössä ja on raskaassa työssä. Toki on molempien lapsi, mutta silti jotenkin koen, että tää on mun hommaa hoitaa vauvaa, mies toki auttelee..
 
"vieraileva tähti"
Oletkos kysynyt neuvolasta apuja yksinäisyyteen? Riippuu tietenkin asuinkunnasta, mutta käsittääkseni aika kattavasti on nykyisin tarjolla erilaisia kerhoja, ja jos ne ovat liian kaukana, niin olisiko sinun mahdollista saada perhetyöntekijää? Perhetyöntekijä ei ole mikään sosiaaliviranomainen, vaan neuvolan kautta tuleva ns. tukihenkilö, joka tekee kussakin perheessä sitä, mistä perheelle on hänen käynneillään eniten apua. esim. koliikkivauvan saattaa viedä ulos, jotta äiti saa nukkua sen tunnin, vie vanhempia lapsia ulos, tai on vaan juttuseurana ja siten hoitaa äidin mielenterveyttä. Kannattaa kysyä!
 
"joku"
Omaa aikaa on kun mies käy mummolassa vauvan kanssa tai ulkoilee vauvan kanssa puoli tuntia. En tiedä lasketaanko töissäolo 4 kk-> omaksi ajaksi. Mutta ainakin töissä on aikuiskontakteja.

Sitä ennen kuljin vauvan kanssa kaupoissa ja kahvilla kavereiden kanssa. Eli vauva autoon ja lähihuoltamolle tai sinne kauppaan. Onhan se joskus vähän hankalaa kun ottaa vauvan kaukalosta ja toteaa hänen kakanneen niskaa myöten. Mutta sitten etsitään vessa ja vaihdetaan vaatteet. Kesällä kävi myös bussipysäkki ja kosteuspyyhkeet ensiapuns. Toki päiväuniaika menee ajaessa kun käy jossain mutta en osaisi muutenkaan nukkua silloin.Kotiin jääminen ei olisi sopinut mulle joten en jäänyt kotiin kökkimään. Vauvakin on paljon tyytyväisempi jos päivällä on tehty jotain muutakin kuin kökitty kotona.

Koliikkivauvan kanssa olisi joutunut miettimään enempi, voiko mihinkään mennä.
 

Yhteistyössä