Onko teillä helppo saada lapselle hoitajaa, jos lapsi sairastuu vai joudutteko jäämään itse kotiin?

Tietenkin toiselle lapsista nousi eilen kuume ja tänään ei voi lasta hoitoon viedä ja ehkä ei huomennakaan ja joudun vaivaamaan vanhempiani asiassa. Isäni sieltä tulee tänne kyllä, mutta tiedän, että olisi kyllä mieluummin kotona nukkumassa tähän aikaan aamusta. Minä taas en just tällä viikolla oikein voisi olla pois töistä, kun tuuraan yhtä lomalaista ja muilla taas ei ole oikein osaamista tuossa tehtävässä. Hankalinta tässä mun työssä on se, että työt alkaa niin aikaisin, jos menisin töihin klo 8, niin olisi paljon helpompi saada hoitaja kotiin.

 

Itse hoidetaan, viime viikolla viimeksi olin kotona. Juuri sellainen päivä, kun olisi pitänyt olla töissä. Mutta minkäs teet, lapsi on sairas ja ei voi viedä hoitoon. Meillä ei ole ketään, kuka tulisi hätiin.

 

On, mutta yleensä olen ainakin ensimmäisen sairauspäivän kotona itse tai isäntä, saa seurattua mihin kehittyy. mutta yleensä jo toisena päivänä joku tulee hoitamaan. Hoitajien saannin kanssa ei ole ikinä ollut ongelmaa, yleensä heitä löytyisi ylitarpeen.

 

Itse hoidetaan, miehen kanssa vuorotellen. Kaikki seudulla asuvat sukulaiset on töissä. Hoitajan palkkaamista on joskus pohdittu mutta en haluaisi antaa sairasta lasta vieraalle vaan itse seurata. Ehkäpä sitten kun ovat lähempänä kouluikää.

 

Itse on hoidettu aina.

 

Hoitajan aina kun haluan. Mutta jos tosi kipeä niin haluan jäädä itse. Jos taas vaan nuhaa yms ja yritetään estä. Pahenemasta, pyydetään joku

 

Itse hoidetaan. VUoro vedoin miehen kanssa. Se jää kotiin kummalle paremmin sopii. En voi jättää sairasta lasta vieraalla. Niin tärkeä en ole töissä tahi korvaamaton.

 

Itse hoidetaan, ei ole muita hoitajia. Samassa työpaikassa ollaan ja vuorotyö, joten työvuorojen muuttaminen on helppoa. Tosin raskastahan se joskus on kun yövuoron jälkeen on päivän sairaan lapsen kanssa ja lähtee sitten taas yöksi töihin.

 

Saisin hoitajan paikalle, mikäli kokisin töideni kannalta "pakolliseksi". Tosin juuri nyt en ole työelämässä, mutta jos olisin.

Koen kuitenkin asian niin, että jos lapseni sairastaa, on hän elämässäni prioriteetti nro 1. Eli ensisijaisesti se olen kyllä minä (tai mies) joka jäisi sairasta lasta kotiin hoitamaan. Sairaana lapsi tarvitsee vielä enemmän vanhempiaan, joten haluan, että toinen meistä on läsnä.

Ja mitä siihen dilemmaan tulee, että ei voi olla töistä pois, kun kukaan muu ei osaa niitä duuneja tehdä ja toisaalta lapselle ei hoitajaakaan saa...tässä kohtaa voi työpaikka vallan mainiosti sitten vaikka kmaksaa työntekijälleen MLL:än kautta hoitajan sairaalle lapselle...näin lapsi saa hoidon, työntekijä pääsee töihin ja työt rullaa. Kaverin duunissa nimenomaan toimitaan näin.

 

Miehen kanssa hoidetaan sen mukaan kumman töihin milloinkin paremmin sopii. Jos on pidempi sairastuspätkä niin saatan kysäistä äitiäni avuksi mutta lapset on nyt 6 ja 7v ja vissiin kaksi kertaa on apu ollut tarpeen. Muuten tulisi varmaan ihan mielellään useamminkin mutta autottomuus yhdistettynä pitkään matkaan vähän rajoittaa matkustushaluja.

 

Itse jäädään suosiolla. Kummallakin sellaiset työt että vuoroja voidaan lennosta vaihtaa, rukata aikatauluja...

 

ei ole ketään joka voisi tulla. Jos ottaisi mll:stä hinta olisi sama jonka töistäni ansaitsen,eikä sieltä nyt välttis samantien hoitajaa saakkaan.

 

Minä ja mies hoidetaan. Ei oo ketään joka tulis.

 

Itse hoidamme lapsemme. Isovanhemmat ovat vielä työelämässä ja asuvat parin sadan kilometrin päässä, joten heidän apunsa ei näissä äkillisissä tilanteissa auta.

Viime vuosi oli ihan kamala näiden tautien takia. Lapset (2 ja 5) aloittivat päiväkodissa ja sairastivat paljon ja yleensä vielä peräkkäin. Taisi itsellä olla enemmän rikkinäisiä työviikkoja kuin täysiä. Toiv. ensi syksy, talvi ja kevät olisivat jo helpompia.

 

Itse hoidetaan vuorotellen, tosin meillä ei ole enää oikeutta olla töistä poissa sairaan lapsen takia, mutta jäätävä se kuitenkin on, vammaista lasta kun ei voi terveenäkään jättää yksin kotiin.... Eli palkattomalla sitten ollaan.

 

Itse hoidan. Arkena en kyllä tiedä kenet edes saisin hoitamaan.. ja jos jonkun saisinkin niin haluaisin itse hoitaa.

 

Yleensä mä jään hoitamaan sairasta lasta kotiin, mutta jos mulla on joku tärkeä juttu töissä, niin mies voi myös jäädä ja tehdä töitä kotona. Joskus on tullu mummi hoitamaan, mutta harvemmin.

Mun miellestä on kyllä helpointa jäädä itase hoitamaan sairasta lasta, niin ei tartte opastaa ketään muuta ruokien ja vaatteiden yms. kanssa ja jos lapsi pitää viedä lääkäriin, niin helpointa se on hoitaa itse ja myös lapselle tuttu vanhempi on paras hoitaja sairaana ollessa, kun tietää mistä lapsi tykkää jne...

 

Itse hoidetaan, se jää jonka töihin se paremmin sopii. Pahimmillaan ollaan puolitettua päivä, mikä tietysti tarkoittaa sitä ettei kumpikaan saa käyttää lapsen sairautta poissaolon syyksi. Isovanhemmat asuvat eri kaupungeissa ja ovat töissä, kummit taas joko ovat töissä tai heilläkinon pieniä lapsia. Ja kun joku vinkkasi noista mll:n hoitajista, niin ainakaan Oulussa ei hoitajaa saa viikkoa lyhyemmällä varoitusajalla, ellet tunne suoraan jonkun hoitajan jonka kanssa voit sopia hoidosta.

 

Samaa mieltä kuin Chef. Jos lapsi on kipeä, niin on päivänselvää että jompikumpi meistä vanhemmista jää kotiin. Muutenkin sairaasta lapsesta vastuun ottaminen on eri asia kuin terveestä. Mä olen sanonut jo työhaastattelussa että perhe on mulle tärkein, työt on vasta sen jälkeen. Kaikki työnantajat ovat sen tajunneet.

Mikäli me oltaisiin niin korvaamattomia työpaikoillamme "ettei millään voi olla pois" niin työnantaja varmaan maksaisi lapsenvahdin. Miehellä itseasiassa maksoikin kerran. Hän piti isäkuukautta ja kutsuttiin täihin pari päivää ennen sen loppua kun oli jotain sellaista että on pakko olla paikalla. Mä en voinut silloin olla töistä pois koska lapsi ei edes ollut sairas ja mies oli kuitenkin isäkuukaudella. Miehen työnantaja maksoi vahdille (joka oli sukulainen) että mies pääsi töihin.

 

Enpä ole ikinä edes ajatellut pyytää ketään muuta hoitamaan lapsiani kun ovat sairaana? Miksi pitäisi? Olen myös ajatellut että lapseni ovat sijalla 1, työ tulee vasta sen jälkeen. En pystyisi ikinä antamaan anteeksi jos lapselleni sattuisi jotain sen sairastelupäivän aikana kun itse olen ollut töissä.. Läheiseni lapsi kuoli sairaskohtaukseen aivan yllättäen, ja tämä läheiseni oli niin kiitollinen siitä että oli itse ollut paikalla, hoitamassa omaa lastaan, eikä saanut kuulla tätä uutista joltakin MLL:n lastenhoitajalta. Minulle hän on tapauksen jälkeen aina muistanut painottaa että lapset ovat vain hetken lapsia, ja koskaan ei voi tietää kauanko täällä saamme heitä pitää luonamme. Haluan olla lapsieni tukena ja turvana aina kun vaan on mahdollista, ja kun lapseni minua tarvitsevat. Miksi niitä lapsia tehdään jos ne halutaan jopa kipeänä sysätä muiden hoitoon?

 

En minäkään tuntematonta ottaisi lasta hoitamaan kipeänä, mutta omat vanhempani kyllä siihen kelpaavat ja isäni siis tuli aamulla tänne ja kun lapsi heräsi lähtivät vanhempieni luokse. Lapsella siis vain kuumetta, sama tauti oli nuoremmalla juhannuksena.
Lapsella on vielä tänäänkin ollut kuumetta, joten jäi vanhemmilleni yöksi, ettei isäni tarvi taas aamulla aikaisin tänne tulla ja lapsi itse halusi sinne jäädä. Itse siis kävin porukoilla töitten jälkeen tänään.
Just äsken juttelin sisareni kanssa ja kysyin miten menee, niin nyt on kuulemma taas "vauhti" päällä, kamala polotus sieltä taustalta kuului, kun lapsi siellä jotain selitti.

Kyllähän minä töistä voisin poissa olla jos tilanne sen vaatisi, tämä viikko on vaan hieman poikkeuksellinen, enkä viitsisi aiheuttaa työnantajalle suurempia ongelmia ja koska vanhempani ovat kykeneviä auttamaan, niin toimitaan niin.

 

meidänkin lapsella oli kerran "vain" kuumetta ja tyhmänä jätin lapseni äidilleni hoitoon, kun muka olin niin korvaamaton työpaikallani.. Ja eiköhän vain lapseni saanut rajun kumekouristuskohtauksen ja ambulanssilla 80km päähän sairaalaan vietiin. Olipa kauhea olo itsellä kun äitini asiasta soitti, kamala morkkis siitä että miksi en ollut itse lapseni luona. Sen jälkeen olen viisastunut, koskaan ei ole tullut niin tärkeää hetkeä töissä että olisi mennyt oman lapsen edelle.

 

itse hoidan. Olen yh ja tukiverkkoa ei ole, joskus oikein hätätilanteessa (kun 3 päivää jo oltu pois eikä lapsi edelleenkään ole terve) on äitini tullut 200 km:n päästä hoitamaan. On vain hänkin jo huonossa kunnossa, niin ihan ei viiti aina vaivata kun on tuo välimatkakin.

 

No meidän porukat nyt on aina valmiita auttamaan, jos eivät ole jossain ressussa tai jotain sovittuja menoja / tärkeää puuhaa. Mutta se ihan riippuu tilanteesta (mikä "tauti" lapsella on ja mikä on töissä tilanne) hälytänkö heidät vai jäänkö itse kotiin.

 

Ei oo ketään lähllä, joten minä tai mies hoidetaan.. Ihan mielellään hoidetaankin, onneksi on mahdollisuus. Mies ensisijaisesti, mutta jos ei voi niin sitten minä