Onko teillä varasuunnitelmia työttömyyden varalta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aapee"

Vieras
Tuli tossa mieleen...

Minä olen itse valinnut ammattini alalta, jolta osaavana saa varmasti töitä. Tämän lisäksi mulla on tarvittava osaaminen yrittäjäksi ja joitakin liikeideoita (normitilanteessa en ottaisi riskiä, työttömänä toki) ja kaiken muun lisäksi olen hoitanut edelliset työsuhteeni toisilla aloilla niin hyvin, että tiedän saavani töitä sieltäkin "hätätilanteessa".

Mies on opiskellut 3 ammattia, joista yksi on sellainen, josta töitä löytyy suht varmasti. Tämän lisäksi harrastuksestaan saisi helposti ammatin ja yrittäjyyskin olisi mahdollinen vaihtoehto minun tuellani.
 
Nojoo, olen lähihoitaja ja tällä hetkellä maailmassa mulle on aina töitä.

Onhan mulla säästöjä, kuulun työttömyyskassaan, olen tehnyt paljon sijaisuuksia moneen paikkaan ja pitänyt huolen etten polta siltoja takanani, ja pienimutoinen yrittäjyyskin olisi mahdollista (pph).
 
Mä olen sellaisella alalla että töitä kyllä on. Tai sitten voi lähteä ulkomaille. Olen ollut myös kaupasssa hommissa, joten kassatyö ja hyllytys on tuttua, eikä hampurilaisten paistaminenkaan ole vierasta. Kyllä sitä varmaan jostain töitä saisi. Säästössäkin on sen verran ettei ihan heti jouduttaisi sossun luukulle.
 
Asuinpaikka on tietoisesti valittu työmahdollisuudet huomioiden pääkaupunkiseudulta. Korkeakoulututkinto kaupalliselta alalta antaa valmiuksia aika moneen. Näiden lisäksi ei kummempia varasuunnitelmia ole. Pari vuotta menisi helposti ensin ansiosidonnaisella ja sitten "ylimääräistä" omaisuutta myyden. Kai sitä siinä ajassa ehtisi päivittää osaamistaankin sen verran, että töitä löytyisi. Hätätilassa voisi lähteä vaikka ulkomaille töihin tai myydä talon - sen jälkeen voisi asua velattomasti jossain pienessä kolmiossa pääkaupunkiseudun kupeessa ja pärjäisimme siten nipin napin yhden tuloilla.
 
No, eipä juuri. Mullakin kolme ammattia, mutta kahta ensimmäistä en halua tehdä enää päivääkään, eli täytyy vaan toivoa, että selkä kestää hoitoalan töitä - ainakin jossain muodossa. ;) Ja aina sitä on jotain väliaikaistakin hanttihommaa keksinyt, että on laskunsa saanut maksettua ja vielä voitakin leipänsä päälle. =)
 
Ei varsinaisesti. Itse olen alalla, jossa töitä riittää. Miehellä taas on sen verran työkokemusta ja suhteita muiltakin aloilta kuin vain omalta, että töitä varmasti saisi. Hän on myös sellainen, että kelpuuttaisi työn kuin työn väliaikaisesti, koska ei haluaisi laiskotella tukien turvin.
 
Ei ole varasuunnitelmaa. Sen verran olen leipiintynyt, että ottaisin ensimmäisen vuoden rennosti ja nauttisin vapaasta olotilastani. Säästöjä minulla on, joten niillä pärjäisin hyvin. Sitten voisin hakeutua johonkin aikuiskoulutukseen.
 
Mulle on tarjottu töitä pariltakin kilpailijalta, kommentilla "sulle löytyy töitä ihan milloin vaan". Omalla työnantajalla menee sen verran hyvin ja rakastan työtäni joten tarvetta vaihtoon ei tällä hetkellä ole
 
Ei, vaan harkitsen irtisanoutumista vakivirasta. Töitä on niin paljon kuin haluaa tehdä. Taidan jättäytyä keikkalaiseksi ja tehdä vain haluamiani vuoroja ja pitää enemmän kuin 3vkoa kesälomaa kiertävällä listalla. Voidaan pitää lapsetkin kotona.
 

Yhteistyössä